Ammatti-ihotaudeilla ei ole erityisiä omia tautimuotoja. Ne ovat tavallisia ihosairauksia, joita voi syntyä myös työelämän ulkopuolella. Erona on, että ammatti-ihotaudin aiheuttaja on peräisin työpaikalta.

Ammatti-ihotaudeista noin 90 % on käsi-ihottumia. Ammatti-ihotaudit ovat useimmiten kosketusihottumia (allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, kosketusurtikaria ja proteiinikosketusihottuma), joita on noin 85 % ammatti-ihotautitapauksista. Ihoinfektioita ja loiseläintauteja on noin 5 % tapauksista.

Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 1000 uutta ammatti-ihotautitapausta.

Ammatti-ihotaudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä

Ammatti-ihotauteja ilmenee töissä, joissa on merkittäviä ihoa ärsyttäviä tekijöitä tai joissa ollaan tekemisissä ihokosketusallergeenien kanssa. Ammatti-ihotautien riskiammatteja ovat mm. kampaajat, terveydenhuollon ammatit, siivoojat, metalliteollisuuden, rakennusalan, ruoanvalmistuksen ja maatalouden ammatit.

Ammatti-ihotautien tärkeimpiä aiheuttajia ovat ärsytyskosketusihottumaa aiheuttava märkätyö, allergista kosketusekseemaa aiheuttavat epoksiyhdisteet, kumikemikaalit, isotiatsolinonisäilöntäaineet ja akrylaattiyhdisteet sekä kosketusnokkosihottumaa aiheuttavat lehmän epiteeli ja vehnäjauho.

Sairastumiseen vaikuttavia tekijöitä:

  • käytetyt aineet ja ainemäärät
    herkistävyys
    ärsyttävyys
  • altistumisen voimakkuus
    epäiltyjen aiheuttajien pääsy iholle
    työntekijän käyttämä aika eri työtehtävissä
    työskentelytavat
  • ihon suojaus työn eri vaiheissa
    käsineiden ja muun suojavaatetuksen soveltuvuus kyseiseen työhön
    suojamateriaalin suojauskyky käsiteltyjä kemikaaleja kohtaan
    suojainten kunto, käyttöaika sekä vaihtoväli
  • ihon pesu- ja hoitotavat
    pesukerrat
    käytetyt pesu- ja hoitoaineet
  • ihon kunto
  • yksilöllinen herkkyys.