sairauspoissaolo

Sairauspoissaoloja ei voi aina ennakoida, mutta niihin voi työpaikalla vaikuttaa. Sairauspoissaolon tarpeen arvioi ensisijaisesti työntekijä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Muutaman päivän sairauspoissaolosta voi riittää työntekijän oma ilmoitus esimiehelle.

Työpaikalla on hyvä ottaa käyttöön varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen seurannan malli, jolloin kaikki tietävät, kuinka sairaustapauksissa toimitaan ja miten esimies ja työntekijä yhdessä voivat kartoittaa työkykyä tukevia tekijöitä.

Lyhyet sairauspoissaolot

Lyhyet sairauspoissaolot liittyvät joko äkillisiin sairauksiin tai pitkäaikaisiin sairauksiin liittyvien oireiden pahenemiseen. Sairauspoissaolo on silloin välttämätön, jos työssäolo hidastaa työntekijän toipumista tai vaarantaa muiden terveyttä ja työturvallisuutta.

Poissaolosta on aina ilmoitettava esimiehelle ja tarvittaessa toimitettava työnantajan pyytämä luotettava selvitys, jossa on myös poissaolon syy. Poissaolon tarpeen arvioinnissa apua saa työterveyshuollosta. Sairauspoissaolot on aina syytä kirjata henkilöstöhallinnon rekisteriin, jotta niitä voidaan työpaikalla seurata.

Varhaisen tuen mallissa sovitaan siitä, milloin esimiehen on otettava puheeksi toistuvat lyhytaikaiset sairauspoissaolot. Toistuva sairausloma voi olla merkkinä työkyvyn alentumisesta tai työhön liittyvistä muista ongelmista.

Omailmoituskäytäntö

Tutkimus osoittaa, että lyhyiden sairauspoissaolojen kohdalla ns. omailmoituskäytäntö eli poissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta, vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Omailmoituksen käyttöönotossa tärkeää on hyvää suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät pelisäännöt. Esimiehet tarvitsevat koulutusta ja tukea henkilöstöasiantuntijoilta ja työterveyshuollosta.

>> Ohje työpaikoille omailmoituksen käytöstä

 

Kun sairauspoissaolo pitkittyy

Sairauspoissaolon pitkittyessä on syytä selvittää mahdollisuudet tukea toipumista ja työkyvyn palautumista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon asiantuntemusta on syytä käyttää myös pitkän sairauspoissaolon jälkeen, kun suunnitellaan työhön paluuta. Tätä varten työpaikalla on hyvä sopia työhön paluun tuki -mallista, jossa työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä suunnittelevat järjestelyt työhön palatessa.

Osasairauspäiväraha, työkokeilu tai tilapäiset työjärjestelyt voivat myös helpottaa työhön paluuta, kun sairauspoissaolo uhkaa pitkittyä.

>> Kelan ohje työntekijälle ja työnantajalle
>> Työterveyshuollon lausunto työhönpaluun mahdollisuuksista (30-60-90).

Työstä sairauslomalle

Sairauspoissaolon tarve perustuu aina lääkärin toteamaan sairauteen, joka heikentää toimintakykyä niin, että työssä jatkaminen ei onnistu. Kun työntekijän sairausloma pitkittyy, esimiehen ja työterveyshuollon tulee yhdessä työntekijän kanssa selvittää sairausloman vaihtoehdot ja mahdollisuudet tukea työhön paluuta.

Sairausloman vaihtoehtoja ovat

  • Osasairausvapaa, joka mahdollistaa osa-aikaisen työskentelyn omassa työssä.
  • Tilapäiset työjärjestelyt.
  • Korvaava työ toisissa työtehtävissä, mikäli alalla on siitä sovittu.

Sairauslomalta töihin

Pitkältä sairauslomalta palaavan työntekijän ja esimiehen tukena työhön paluussa on työterveyshuolto. Kun työkyky palaa osittain, työntekijä voi palata joko omaan työhönsä tai esimiehen osoittamaan muuhun työhön. Toimintatapa on sovittava etukäteen työnantajan, työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon kesken.

Erityisen hyviä kokemuksia on saatu työhön paluun tukihenkilöistä työpaikalla ja työterveyshuollossa.

Työhön paluuta tukevat

  • osasairauspäiväraha, joka mahdollistaa osa-aikaisen työskentelyn omassa työssä
  • työkokeilu omassa työssä
  • tilapäiset työjärjestelyt
  • korvaava työ toisissa työtehtävissä, mikäli alalla on siitä sovittu.

Työkyvyttömyys (työkyvyn pysyvä alentuminen)

Pitkittyvät tai toistuvat sairauslomat lisäävät pysyvän työkyvyttömyyden riskiä ja edellyttävät työkyvyn arviointia. Lähtökohtana on työkyvyn arviointi omaan työhön palaamista ajatellen. Mikäli tämä ei onnistu kohtuullisessa ajassa, arvioidaan työkykyä muihin töihin.

Kun työkyky on alentunut, työkykyä voi lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi tukea:

  • työkokeilulla
  • ammatillisella kuntoutuksella
  • osatyökyvyttömyyseläkkeellä.