tule

Ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyvät toimenpiteet ovat avainasemassa, kun työpaikoilla ehkäistään tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Hyvä johtaminen ja positiivinen työilmapiiri yhdessä sopivan työkuormituksen kanssa edistävät tuki- ja liikuntaelin (TULE) -terveyttä.

Liian suuri ja yksipuolinen työkuormitus, epämukavat työasennot ja -menetelmät sekä puutteellinen palautuminen työn rasituksista voivat johtaa liikuntaelinsairauksien syntyyn ja provosoida oireita. Liian vähäinen kuormitus taas johtaa lihaskunnon heikkenemiseen, luukatoon ja nivelten rappeumamuutoksiin.

Liikuntaelimistön kunnosta kannattaa huolehtia. Satojen lihastemme ja niveltemme kunto edellyttää liikettä ja kuormitusta. Jokainen voi edistää liikuntaelimistönsä hyvinvointia harrastamalla liikuntaa, välttämällä tupakointia ja ylipainoa sekä nukkumalla riittävästi.

Siitä huolimatta, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien on todettu alentavan tuottavuutta, mahdollisuus jatkaa työssä on työntekijän, työyhteisön ja työnantajan kannalta aina sairauspoissaoloa parempi ratkaisu, mikäli sairauden luonne ja hoito eivät ehdottomasti edellytä lepoa.

Terve liikuntaelimistö on hyvän työkyvyn edellytys

Liikuntaelimistön vaivat ovat kaikkein tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja muissa maissa. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat myös useimmiten syynä sairauspoissaoloihin. Ne aiheuttavat myös paljon pysyvää työkyvyttömyyttä etenkin ikääntyneissä työntekijäryhmissä.

Liikuntaelimistön sairauksiin liittyvät työkyvyttömyyseläkkeet ovat työntekijäammateissa selvästi tavallisempia kuin asiantuntija-ammateissa.

Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden syynä liikuntaelimistön sairaudet ovat mielenterveyden häiriöiden ohella suurin sairausryhmä. Vaikka liikuntaelimistön vaivat eivät johtaisikaan työkyvyttömyyteen, ne heikentävät työn sujumista ja elämänlaatua.

Fyysinen toimintakyky ja kuormittuminen

Työasennot, -liikkeet, voimankäyttö ja työtavat kuormittavat liikuntaelimiä monilla eri tavoilla. Kuormitus voi olla tilanteen ja työntekijän kannalta sopiva, tai se voi haitata työntekijän terveyttä.

Tavallisimpia työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat

  • ruumiillisesti raskas työ,
  • taakkojen käsittely,
  • staattiset tai hankalat työasennot (esim. kumarassa työskentely),
  • jatkuva paikallaan istuminen,
  • käsien voiman käyttö ja
  • toistotyö.

Raskas, dynaaminen suurilla lihasryhmillä tehtävä lihastyö, jossa tarvitaan energiaa liikuttamaan oman kehon painoa, kuormittaa erityisesti verenkiertoelimistöä. Taakkoja käsiteltäessä, kuten nostamisen, kantamisen, työntämisen ja vetämisen yhteydessä, suuret lihasryhmät toimivat sekä dynaamisesti että staattisesti. Työkuormitus kohdistuu sekä verenkiertoelimistöön että liikuntaelimiin, erityisesti selkään.

Suurten lihasryhmien dynaamista ja staattista työtä tarvitaan

  • maa- ja metsätaloudessa
  • rakennustöissä,
  • kuljetustehtävissä,
  • hoito- ja hoiva-alalla sekä
  • satunnaisesti erityisammateissa, kuten palomiehen ja poliisin työssä.