tyoaika-uusi

Työajan eri ulottuvuuksia:

  1. Kesto: työpäivän ja työviikon pituus
  2. Ajoitus: työ- ja lepoaikojen rytmitys
  3. Jakautuminen: Onko toistuvia yli- tai alikuormitustilanteita?
  4. Riittävyys: Jääkö töitä tekemättä / jatketaanko niitä kotona?

Työpaikoilla on noudatettava työaikasäädösten lisäksi työsuojelu- ja työterveyslainsäädäntöä. Kaikkien tavoite on työsuojelullinen.

Työaikamuodon valinnassa on otettava huomioon:

  • lait ja sopimukset
  • tuotanto ja taloudelliset seikat
  • henkilöstön työaikatarpeet
  • terveys, turvallisuus ja työteho

Työaika määrittää työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet. Vuorotyö vaikuttaa kokonaisvaltaisesti tekijäänsä elämän eri osa-alueilla, mm.

  • työssä suoriutumiseen työvuoron aikana
  • työntekijän terveyteen
  • perhe- ja sosiaaliseen elämään sekä vapaa-ajan viettoon.

Yhtä ainoaa hyvää järjestelmää ei ole, valittava työvuorojärjestelmä on aina kompromissi.

Työaikasäädökset

Työaikaa säädellään Suomen työaikalaissa sekä EU-tasolla työaikadierktiivillä. Oma asetuksensa on myös esimkerkiksi ammattikuljettajien lepoajoista (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus).

EU työaikadirektiivi (2003/88/EY)

Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kansalliset työaikaa koskevat lait perustuvat EU:n työaikadirektiiviin. Työaikadirektiivin tavoite on turvallisuuden ja terveyden parantaminen työssä. Direktiivi asettaa vähimmäisvaatimukset kansalliselle lainsäädännölle.

Keskeisiä kohtia:

  • Työntekijällä on oikeus 11 tunnin keskeytymättömään lepoaikaan 24 tunnin aikana.
  • Keskimääräinen työaika seitsemän päivän jaksona, ylityö mukaan lukien, on enintään 48 tuntia.
  • Yötyön pituus on enintään keskimäärin kahdeksan tuntia 24 tunnin aikana.
  • Yötyön tekijät saavat maksuttoman terveystarkastuksen ennen työhön ryhtymistä ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin.
  • Yötyöntekijä, jolla todetaan yötyöhön liittyviä terveyshaittoja, siirretään mahdollisuuksien mukaan päivätyöhön.
  • Työaikadirektiivissä mainituissa vähimmäisvaatimuksista voidaan kuitenkin poiketa useissa tapauksissa. Nämä on lueteltu direktiivin artiklassa 17. Esimerkkejä poikkeustapauksista >>

Suomen työaikalaki

Suomen työaikalakia sovelletaan työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin määrätä. Alle 18-vuotiaisiin henkilöihin sovelletaan lisäksi nuorista työntekijöistä annettua lakia.

Keskeisiä kohtia:

  • Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
  • Viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon jaksona.
  • Säännöllinen työaika voidaan laissa erikseen mainituissa töissä järjestää kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia.
  • Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokautinen työaika saa olla enintään 11 tuntia ja poikkeustapauksissa enintään 13 tuntia.
  • Ylityötä saa teettää vain työtekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella ja sen enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana ja 250 tuntia kalenterivuodessa.
  • Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin.
  • Jaksotyössä työntekijällä saa teettää peräkkäin enintään seitsemän yövuoroa.

On kuitenkin useita tapauksia, joihin työaikalakia ei sovelleta. Esimerkkejä poikkeustapauksista >>