tyoaika-uusi

Työajan eri ulottuvuuksia

  1. Pituus: työpäivän, työviikon tai vuosittaisen työajan pituus.
  2. Vuorokaudenaika: työajan jakautuminen vuorokauden eri aikoihin.
  3. Palautuminen: työpäivien toistuvuus ja niiden väliset lepoajat.
  4. Työaikojen sosiaaliset ulottuvuudet: Vapaa-ajan järjestely, työaikojen ennustettavuus ja vaikutusmahdollisuudet.

Hyvät työajat lisäävät työtyytyväisyyttä ja työn vetovoimaa.

Työaikamuodon valinnassa on otettava huomioon

  • lait ja sopimukset
  • tuotanto ja taloudelliset seikat
  • henkilöstön työaikatarpeet
  • terveys, turvallisuus ja työteho

Työaika määrittää työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollisuudet. Työaika ja erityisesti vuorotyö vaikuttaa kokonaisvaltaisesti tekijäänsä monilla elämän osa-alueilla, mm.

  • työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen
  • perhe- ja sosiaaliseen elämään sekä vapaa-ajan viettoon
  • työhön osallistumiseen.

Yhtä parasta työaikaa ei ole, työajat tulee räätälöidä työntekijän ja organisaation tarpeisiin.

Työaikasäädökset

Työaikaa säädellään Suomen työaikalaissa sekä EU-tasolla työaikadirektiivillä. Oma asetuksensa on myös esimerkiksi ammattikuljettajien lepoajoista (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus).

EU työaikadirektiivi (2003/88/EY)

Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kansalliset työaikaa koskevat lait perustuvat EU:n työaikadirektiiviin. Työaikadirektiivin tavoite on turvallisuuden ja terveyden parantaminen työssä. Direktiivi asettaa vähimmäisvaatimukset kansalliselle lainsäädännölle.

Keskeisiä kohtia

  • Työntekijällä on oikeus 11 tunnin keskeytymättömään lepoaikaan 24 tunnin aikana.
  • Keskimääräinen työaika seitsemän päivän jaksona, ylityö mukaan lukien, on enintään 48 tuntia.
  • Yötyön pituus on enintään kahdeksan tuntia 24 tunnin aikana.
  • Yötyön tekijät saavat maksuttoman terveystarkastuksen ennen työhön ryhtymistä ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin.
  • Yötyöntekijä, jolla todetaan yötyöhön liittyviä terveyshaittoja, siirretään mahdollisuuksien mukaan päivätyöhön.
  • Työaikadirektiivissä mainituissa vähimmäisvaatimuksista voidaan kuitenkin poiketa useissa tapauksissa. Nämä on lueteltu direktiivin artiklassa 17.

Suomen työaikalaki

Suomen työaikalakia sovelletaan työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin määrätä. Alle 18-vuotiaisiin henkilöihin sovelletaan lisäksi nuorista työntekijöistä annettua lakia.

Keskeisiä kohtia

  • Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
  • Viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon jaksona.
  • Säännöllinen työaika voidaan laissa erikseen mainituissa töissä järjestää kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia.
  • Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokautinen työaika saa olla enintään 11 tuntia ja poikkeustapauksissa enintään 13 tuntia.
  • Ylityötä saa teettää vain työtekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella ja sen enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana ja 250 tuntia kalenterivuodessa.
  • Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjaksoin.
  • Jaksotyössä työntekijällä saa teettää peräkkäin enintään seitsemän yövuoroa.

On kuitenkin useita tapauksia, joihin työaikalakia ei sovelleta. Esimerkkejä poikkeustapauksista Suomessa ovat jaksotyöalat. Jaksotyötä käytetään mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, matkailu- ja ravintola-alalla sekä liikenteessä.