Työterveyslaitos tutki Kaupan alan työaika -hankkeessa työaikojen yhteyttä hyvinvointiin ensimmäistä kertaa Suomessa hyödyntäen työnantajan työaikarekisteristä saatavia tietoja. Kauppojen aukiolojen laajentumisen myötä työskentely öisin ja iltaisin on yleistynyt, joten tarve tälle tiedolle on suuri.

Kolmessa alueosuuskaupassa tehdyn tutkimuksen mukaan laajentuneen työajan vaikutukset työntekijöiden hyvinvointiin eivät ole suinkaan niin huonot kuin on ennakoitu. Sekä koko- että osa-aikaisilla työntekijöillä kuitenkin on ylikuormittavia työaikapiirteitä, joita ovat lyhyt viikkolepo, lyhyet vapaat yövuorojakson jälkeen sekä useat työpäivät, joiden välissä vain yhden päivän vapaa.

Tutkimuksen mukaan lyhyiden sairauspoissaolojen riskiä lisää sekä koko- että osa-aikaisilla työntekijöillä jo kaksi lyhyttä, alle 11 tunnin vuoroväliä. Pitkien sairauspoissaolojen esiintyvyys oli yleisempää viisi tai useampia peräkkäisiä yövuoroja tekevillä työntekijöillä. Osa-aikaisilla työntekijöillä myös pitkät ja ylipitkät työviikot olivat yhteydessä sairauspoissaoloriskiin.

Tutustu tutkimukseen tuloksiin tarkemmin:
Työaikojen kehittäminen kaupan alalla -hankkeen loppuraportti

Ehdotuksia kaupan alan epäsäännöllisten työaikojen suunnitteluun

Työvuorosuunnittelu voi olla keskitettyä, hajautettua tai työntekijöiden itsensä tekemää. Olipa suunnitteluprosessi millainen tahansa, sen yhteydessä on hyvä pohtia alla olevien ehdotuksien lisäksi muutamia peruskysymyksiä:
Työvuorosuunnittelun tarkistuslista (pdf)

Aikaiset aamuvuorot ja iltatyö tulee huomioida työn ja vapaan rytmittämisessä. Työpäivän alkamis- ja loppumisajat vaikuttavat unen määrään ja laatuun sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Ehdotukset:

  • Hyvin aikaisia ennen, klo 6 alkavia, aamuvuoroja on mahdollisimman vähän ja enintään kolme peräkkäin.
  • Hyvin myöhäisiä, klo 23 jälkeen päättyviä, iltavuoroja on mahdollisimman vähän ja enintään kolme peräkkäin.

Yöllä työskentely aiheuttaa pulmia unen ja valveen rytmittämisessä. Se kerryttää univelkaa, hankaloittaa työn ja muun elämän yhteensovittamista ja aiheuttaa pitkäaikaisena terveyshaittoja. Työaikojen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota yötyöhön mukautumiseen ja yötyöstä palautumiseen

Ehdotukset:

  • Yötyön tekeminen on vapaaehtoista.
  • Peräkkäisiä yövuoroja on enintään kaksi tai kolme.
  • Yötyöjakson viimeisen yövuoron jälkeen tulee olla vähintään kaksi vapaapäivää.
  • Seuraavia työrytmejä tulee välttää
    • yöjakso–vapaapäivä–yöjakso
    • yövuoro–iltavuoro
    • yövuoro–vapaapäivä–aamuvuoro

Peräkkäisistä työpäivistä muodostuu helposti ylipitkä työjakso. Sopivan pituiset työrupeamat tukevat työntekijän jaksamista ja työtehoa.

Ehdotukset:

  • Peräkkäisiä työpäiviä on enintään 3–5
  • Peräkkäisiä työpäiviä on enintään 7, jos välissä on vain yksi vapaapäivä.

Pitkät työpäivät kerryttävät väsymystä ja lisäävät virheitä työssä. Pitkät työviikot voivat toistuvina ja pitkään jatkuvana olla terveyshaitta.

Ehdotukset:

  • Pitkiä, yli kahdeksan tunnin työvuoroja tulisi olla vain harkitusti. Pitkien työvuorojen aikana on huolehdittava tauotuksesta.
  • Pitkien, yli 40 tunnin työviikkojen toistumista kannattaa välttää. Pitkät tasoittumisjaksot eivät vähennä yksittäisten pitkien työviikkojen kuormittavuutta.

Toistuvat lyhyet, alle 11 tunnin työvuorovälit ovat lyhyiden sairauspoissaolojen tärkeä riskitekijä. Riittävään palautumiseen ja lepoon tarvitaan aikaa joka päivä.

Ehdotus:

  • Työpäivien välissä tulee suosia vähintään 11 tunnin lepoaikoja.

Määritelmän mukaisesti vapaapäivät ovat ”työstä vapaa päivä eli vuorokausi ilman työtunteja, mikään työvuoro ei ala eikä lopu kyseisen vuorokauden aikana.” Vapaajaksojen yhtenäisyys eli vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää, mahdollistaa työstä irrottautumisen sekä parantaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Ehdotukset:

  • Lyhyitä, alle 35 tunnin viikkolepoja tulee välttää.
  • Yksittäisiä työpäiviä ja vapaapäiviä tulisi molempia välttää.
  • Järjestelmässä tulisi olla vapaita viikonloppuja, joissa on vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää.

Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Yksilöllinen jousto ja siihen liittyvät työvuorotoiveet ovat tärkeitä, mutta niitä tulee toteuttaa rajoissa, joissa ne eivät aiheuta ylikuormitusta.

Ehdotukset:

  • Työaika- ja vapaatoiveet otetaan huomioon, mutta toistuvia kuormittavia ratkaisuja vältetään.
  • Työajat suunnitellaan pidemmäksi ajaksi eteenpäin, mikä lisää ennakoitavuutta.
  • Sovitusta työaikalistasta pyritään pitämään kiinni.
  • Työaikamieltymykset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Työaikaa ja hyvinvointia -webinaari

Kaupan alan työaika -hankkeen päätöswebinaari järjestettiin 27.8.2021. Webinaarissa kuulet keskeiset tutkimuksen tulokset, S-ryhmän edustajan Sanna-Mari Myllysen kommenttipuheenvuoron ja keskustelua aiheesta. Webinaari kestää tunnin.