tyoaika

Kun ihminen tekee vuorotyötä, aivojen ja kehon toiminnoissa ilmenee sekä ohimeneviä että pysyvämpiä muutoksia terveyden eri osa-alueilla. Jaksamisen ja terveyden kannalta olennaisia ovat riittävä uni, säännölliset ja terveelliset ateriat, liikunta ja muut terveelliset elämäntavat. Säännölliset terveystarkastukset toimivat terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.

Psyykkinen hyvinvointi ja terveys

Väsymys voimistuu aamu- ja yövuoroissa

Vuorotyössä esiintyvä väsymys johtuu unen häiriintymisestä työn tekemisestä  vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan, kuten yöllä ja aikaisin aamulla sekä pitkästä valveillaolosta. Yövuorojen yhdeydessä erityisesti ensimmäiseen yövuoroon  mentäessä valveillaoloaika venyy pitkäksi, mikäli ennen yövuoroa ei ota  nokosia.

  • Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Eniten oireita on niillä, joiden vuoroihin kuuluu yötyötä.
  • Vuorotyöhön ei kuitenkaa liity merkittävää kohonnutta mielenterveyden häiriöiden riskiä.
  • Vuorotyön tekijät ovat muun muassa terveyden suhteen valikoitunut joukko, joiden itsearvioitu työkyky ja terveys ovat vähintään yhtä hyvät kuin päivätöissä olevilla.
  • Ruoansulatuselimistön oireet, kuten närästys, vatsakivut ja ilmavaivat ovat yleisiä vuorotyössä.
  • Työperäiset uniongelmat ovat vuorotyössä muita yleisempiä. Arviolta 10 prosenttia vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyö-unihäiriöstä, joka ilmenee pitkäaikaisina epäsäännöllisiin työaikoihin liittyvänä univaikeutena ja väsymyksenä.

Fyysinen terveys

Onnettomuusriskin, väsymyksen ja vuorokaudenajan välillä on selvä yhteys. Tämä näkyy esimerkiksi liikenneonnettomuustilastoissa ja työtapaturmien määrässä.

  • Väsymyksen myötä kyky arvioida omaa toimintakykyä heikkenee ja riskinottokynnys laskee.
  • Tarkkaavaisuus heikentyy.
  • Työtapaturmia esiintyy yövuorossa enemmän kuin päivävuorossa.
  • Työtapaturmat lisääntyvät peräkkäisten yövuorojen seurauksena.
  • Nukahtamisesta johtuvien onnettomuuksien esiintymisessä on kaksi huippua: aamuyöllä kello 02-06  ja iltapäivällä kello 13-17.

Sydänterveys: Vuorotyö voi altistaa painon nousulle ja sydämen rytmihäiriöille. Vuorotyö lisää sydäninfarktin vaaraa noin 20 %.

Syöpä: Vuorotyö lisännee rinta- eturauhas- ja paksusuolen syövän riskiä tietyissä vuorojärjestelmissä. Rintasyövän riskin kasvu voi johtua pimeähormonin erittymisen vähenemisestä yövuorossa.

Lisääntymisterveys: Yötyötä tekevillä raskaana olevilla naisilla on todettu enemmän raskauteen liittyvä ongelmia. Yötyötä tekevien naisten lasten syntymäpaino on alhaisempi päivätyötätekevien naisten lapsiin verrattuna.

Diabetes: Vuorotyö lisännee myös riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen. Metabolisen oireyhtymän riskin on havaittu olevan vuorotyössä jonkin verran korkeampi kuin päivätyössä.

Sosiaalinen hyvinvointi

Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat kokonaistyöaika, työskentelyn vuorokaudenaika ja työajan säännöllisyys. Kun tehdään pitkää työaikaa, etenkin ylitöitä, ihmissuhteille, harrastuksille ja joutenololle ei jää tarpeeksi aika. Vuorotyö ja siinä etenkin ilta- ja viikonloppuvuorot merkitsevät eritahtisuutta perheen ja muun sosiaalisen toiminnon kanssa. Jos vuorotyö on epäsäännöllistä ja vuorolistat tiedossa vain lyhyen aikaa eteenpäin, on vaikeaa suunnitella yhteistä aika perheen ja muiden ihmisten kanssa.