Mies psykologin vastaanotolla

Masennustilat sekä muut mielenterveyden häiriöt vaikuttavat työn tuottavuuteen ja saattavat hoitamattomana aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Työpaikan tukitoimilla voidaan vaikuttaa työkyvyn säilymiseen.

Masennukseen liittyy erilaisia oireita, jotka voivat alentaa työkykyä. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • aloitekyvyn puute
  • jatkuva alavire, väsymys tai vähentyneet voimavarat
  • kiinnostuksen ja motivaation väheneminen
  • keskittymisen tai päätöksenteon vaikeudet
  • ajattelun tai toiminnan hidastuminen tai kiihtyminen
  • itseluottamuksen heikentyminen
  • kielteisiin ajatuksiin jumiutuminen tai kielteiset tulkinnat tilanteesta
  • unettomuuden vaikutukset päiväaikaiseen vireyteen
  • välinpitämättömyys omaa turvallisuutta kohtaan tai itsetuhoinen käytös

Masennuksen oireille on lääketieteellisissä tautiluokituksissa määritelty kriteerit, joiden mukaan diagnoosi asetetaan. Suomessa käytetään ICD-10 -luokitusjärjestelmää. Masennus-diagnoosin määrittää aina lääkäri näiden oirekriteerien mukaan.

Masennus työpaikalla

Työpaikalla erilaiset ongelmat ilmenevät yleisinä hälytysmerkkeinä, jotka eivät vielä kerro, mistä on kysymys. Lisääntyneiden tai toistuvien merkkien havaitseminen on syytä ottaa puheeksi työntekijän kanssa. Seuraavat merkit viestivät mahdollisesta ongelmasta:

  • väsyvyys, kuormitusherkkyyden lisääntyminen
  • tahattomat virheet tai laiminlyönnit
  • vetäytyminen ja eristäytyminen
  • ilmapiiriongelmat ja toistuvat riidat
  • vaikeus hallita tunteita, herkistyminen tai ärtyneisyys
  • työroolissa ja asiatasolla pysymisen vaikeus
  • kielteinen asiakaspalaute
  • huolestuttava muutos käyttäytymisessä
  • työn hallinnan vaikeudet
  • työsuorituksen hidastuminen ja muuttuminen
  • poissaolojen ja sairastavuuden lisääntyminen.

Miten masennusta arvioidaan työterveyshuollossa?

Masennusoireita voidaan arvioida erilaisilla kyselylomakkeilla. Näistä tunnetuin on Beckin depressioasteikko, joka on terveysalan ammattilaisille sähköisenä saatavilla Terveysportista (www.terveysportti.fi). Lisäksi työterveyshuollot voivat seuloa masennusriskiä erilaisten menetelmien avulla, esimerkiksi kahden kysymyksen seulan avulla.

Miten masennusta ja sen aiheuttamaa työkyvyttämyyttä voidaan ennaltaehkäistä työpaikoilla?

Työtä ja työyhteisöjä tulisi jatkuvasti kehittää huomioiden haitallisen työstressin ennaltaehkäisy. Lisäksi tarvitaan yhdessä sovittu toimintamalli työkykyongelmien varhaiseen tukeen sekä työhönpaluun tukeen pitkän sairauspoissaolon jälkeen.

  • Varhaisen tuen toimintamalli sisältää hälytysmerkit sellaisista tilanteista, jotka voivat johtaa työkyvyn laskuun sekä toimintatavan näihin tilanteisiin.
  • Hyvä työhönpaluu pohjustetaan jo sairauspoissaolon alkaessa. Työterveysneuvottelussa työntekijä, esimies ja terveydenhuollon edustaja suunnittelevat yhdessä paluun ajankohtaa, käytännön järjestelyjä, paluuvaiheen tehtävänkuvaa ja mahdollisesti käynnistettäviä muutoksia työpaikalla.

Eri hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmas sektori tekevät valtakunnallista yhteistyötä työhyvinvointia lisäävien käytäntöjen, työssä selviytymisen ongelmiin liittyvän tuen ja masennuksen hyvän hoidon edistämiseksi.

Masennuksen hoitoon terveydenhuollossa on laadittu Käypä hoito-suositus, joka antaa yleiset suuntaviivat hoidon totetuttamiseen. Tästä on tehty sovellus työterveyshuoltoon työkyvyn tukemisen näkökulmasta.

Työrveyshuollossa on mahdollisuus todeta ja hoitaa masennusoireet varhaisessa vaiheessa. Työterveyshuolto pystyy tukemaan työkykyä hoidon kaikissa vaiheissa.

Sopivasti mitoitetulla työllä ja muilla työpaikan tukitoimilla on keskeinen osa masennuksen hoidossa. Tuettu, asteittainen työhönpaluu sairausloman jälkeen edistää masennuksesta toipumisessa

Mikäli koet oireidesi haittaavan selviytymistäsi arkielämässä tai ne saavat sinut ajattelemaan itsetuhoisia ajatuksia, hae apua sinulle sopivasta terveydenhuollosta (työterveyshuolto, terveyskeskus tai yksityissektori).