Muistilista työntekijälle

Ota ajoissa puheeksi

  • Esimiehellä on velvollisuus huolehtia työnteon ja jaksamisesi edellytyksistä työssä. Jos koet, ettet selviä työstäsi, ota asia ajoissa puheeksi esimiehesi kanssa.
  • Omalle uupumukselle voi myös sokeutua. Jos lähipiirisi huolestuu, ota palaute välittämisenä. Keskustele sekä läheisten että työtovereiden kanssa. Yksin miettiessä asiat voivat kiertää kehää.
  • Parhaat ratkaisut löytyvät monesti työpaikan sisältä. Työtä voidaan ehkä järjestää toisella tavalla. Työvälineiden, työaikojen tai työolosuhteiden muuttaminen voi helpottaa tilannetta.
  • Ajoittaiset ruuhkahuiput eivät vaaranna terveyttä, mutta jatkuvaan äärirajoilla työskentelyyn liittyy uupumisen vaara.

Esimies auttaa työhön liittyvissä ongelmissa

  • Esimiehen tehtävä on tukea työsi sujumista. Hänellä on lupa ja velvollisuus myös tarttua asiaan, jos työssä selviytymisesi näyttää muuttuvan.
  • Työn tekemiseen liittyviin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, kun työpaikalla hyödynnetään yhteistoiminnassa rakennettua työkyvyn varhaisen tuen toimintamallia. Toimintamalli auttaa ongelmien havaitsemisessa ja selvittämisessä.
  • Esimiehen kanssa käytävän keskustelun tarkoituksena on kartoittaa työssä suoriutumisen edellytyksiä ja työn sujumisen pulmia. Kannattaa pohtia myös työn muuttuvia tavoitteita, ja niiden edellyttämiä työn järjestelyjä ja välineitä.
  • Keskustelussa sovitaan konkreettisista jatkotoimista ja vastuista. Työntekoa ja työoloja koskevia asioita ratkotaan yhdessä, muista asioista kertomisen ratkaiset itse tilanteen mukaan.

Yhteys työpaikalle sairauspoissaolon aikana helpottaa työhönpaluuta

  • Terveysongelmien selvittely kuuluu työterveyshuoltoon. Sieltä saat monipuolista neuvontaa ja ohjausta hoidon ja kuntoutuksen keinoista työkykysi tukemiseksi.
  • Usein työ auttaa toipumisessa. Jos sairauslomaa tarvitaan, työhönpaluun valmistelu käynnistetään jo sairauspoissaolon alkaessa. Työterveysneuvottelussa sovitaan esimerkiksi tarvittavista työjärjestelyistä.
  • Onnistunut ja oikea-aikainen työhönpaluu sairausloman jälkeen tukee työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia pitkään.
  • Työhön voi palata jo toipilasvaiheessa esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työkokeilun turvin.

Työkaverit tukevat

  • Jokainen voi vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen.
  • Työyhteisön toimivuus vaikuttaa kaikkien työhyvinvointiin.
  • Vaikka osatyökykyisen työkaverin tukeminen voi lisätä tilapäisesti muiden työkuormaa, samanlainen tuki on jokaisen työntekijän käytettävissä silloin, kun sitä eniten tarvitsee.

Muistilista esimiehelle

Ennakoi ja tunnista ajoissa työkyvyn muutokset

  • Esimiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työntekijät pystyvät suoriutumaan töistään ja pääsemään tavoitteisiinsa. Arkipäiväinen johtaminen on asioiden suunnittelua, hoitamista ja selvittelyä. Työturvallisuuden näkökulmasta esimies huolehtii, ettei työkuormitus vaaranna terveyttä. Tartu työkyvyn heikentymisestä kertoviin merkkeihin ajoissa.
  • Jotta ongelmiin voidaan puuttua, niistä on tiedettävä. Ole läsnä työntekijöillesi ja osoita välittämistä.
  • Työntekijän työkyky on monen tekijän summa. Sinulla on esimiehenä oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työn sujumisen pulmiin ja työsuorituksen muutoksiin – voi olla, että tarvitaan tukitoimia.

Toimi suunnitelmallisesti ja etsi ratkaisuja ongelmiin

  • Työpaikalla yhteistoiminnassa sovittu työkyvyn varhaisen tuen malli helpottaa toimintaasi ja puheeksiottamista.
  • Puheeksiotossa tehtävänäsi on tarkistaa, onko huolesi työntekijän suoriutumisesta ollut aiheellinen ja mitä voidaan tehdä, jotta työ sujuisi paremmin. Usein on tärkeää täsmentää esimerkiksi työn tavoitteita, tarvittavien välineiden ja olosuhteiden toimivuutta, työntekijän osaamisia ja osaamisen kehittämistarpeita tai työyhteisön toimivuutta.
  • Pyri konkreettisiin suunnitelmiin ja tarvittaessa tarkempiin vastuiden määrittelyihin sekä sovi työkykyä tukevien toimien seurannasta työpaikalla.
  • Ohjaa työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon. Sairauksien diagnosointi ei kuulu työpaikalle.
  • Työpaikka ei ole hoitopaikka, mutta työpaikan järjestelyillä voidaan vähentää sairauksista koituvia työnteon esteitä sekä nopeuttaa kuntoutumista.
  • Hyödynnä työterveyshuollon asiantuntijoita, jos tarvitset lisätietoa esimerkiksi osasairauspäivärahasta tai ammatillisesta kuntoutuksesta, kuten työkokeiluista.

Pidä yhteyttä mahdollisen sairauspoissaolon aikana

  • Pitkältä sairaslomalta paluu helpottuu, kun se on etukäteen mietitty ja hyvin järjestetty.
  • Sovi työntekijän kanssa yhteydenpidosta sairausloman aikana jo sen alkuvaiheessa. Älä syyllistä, sillä poissaolo on aiheellinen sairaudesta toipumiseksi. Työntekijä päättää, mitä hän sairaudestaan kertoo ja mitä voi kertoa eteenpäin työyhteisölle.
  • Sovi työntekijän kanssa jo ennen sairausloman päättymistä keskustelu- ja perehdyttämisaika työhönpaluun jälkeen, jotta voitte käydä läpi poissaolon aikana tapahtuneita muutoksia.
  • Valmista työyhteisöä työntekijän työhönpaluusta. Varmista, että palaajan työtila ja työvälineet ovat kunnossa.
  • Huomioi työntekijä hänen palatessaan töihin. Toivota tervetulleeksi. Perehdytä muutoksiin. Tue palaavan työntekijän liittymistä työyhteisöön. Sovi työhön palaavan kanssa, miten paluun sujumista seurataan ja tuetaan.

Muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi!

Muistilista työnantajalle

Muistilista työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallin rakentamiseksi

  • Toimintamallin perusajatuksena on helpottaa ratkaisujen hakemista työssä selviytymisen ongelmiin silloin, kun ongelmat eivät ole vielä jatkuneet liian pitkään.
  • Samalla rakennetaan välittämisen kulttuuria: mallin mukaisella tavalla tartutaan asioihin kaikkien kohdalla, jolloin puuttumisia ei koeta henkilökohtaisina painostuksina, vaan hyvänä esimiestyönä.
  • Koska työkyvyn heikkenemiseen liittyvät tilanteet koetaan usein kiusallisina ja esimiehillekin vaikeina, yhteistoiminnallisesti luotu malli helpottaa kaikkien toimintaa.
  • Kootaan työpaikan eri osapuolet yhteen (päätäntävaltainen esimies sekä edustaja työsuojelusta, työterveyshuollosta, luottamushenkilöistä ja henkilöstöhallinnosta).
  • Kartoitetaan työpaikan lähtötilanne (miksi suunnitelma tehdään, mitä keinoja on jo käytössä, miten tuleva malli täydentää olemassa olevia käytäntöjä).

Tiedotetaan toimintamallista ajoissa

  • Tiedotetaan toimintamallin rakentamisen aloittamisesta koko henkilöstölle jo suunnitteluvaiheessa.
  • Sovitaan hälytysmerkit, jolloin varhaisen tuen toimenpiteet työpaikalla käynnistetään. Hälytysmerkit voivat olla määrällisiä sairauspoissaoloihin liittyviä mittareita, tai laadullisia seikkoja, kuten työsuorituksen tai työkäyttäytymisen muutoksia, työpaikan yhteisen arvion mukaan.
  • Kuvataan toiminta hälytysmerkkien jälkeen. Malli voi sisältää myös käytännön ohjeita, esimerkiksi keskustelua helpottavan lomakepohjan. On syytä huolehtia, että lomakkeet ovat linjassa mallin periaatteiden kanssa – työpaikalla ei diagnosoida eikä hoideta, vaan keskitytään työssä ratkottaviin asioihin.

Sovitaan yhteydenpidosta

  • Kuvataan sairauspoissaoloista ilmoittamisen käytännöt ja todistusten käsittely, sekä tietosuojasta huolehtimisen järjestelyt. Kuvataan myös sairauspoissaolojen tilastoinnin käytännöt työpaikalla.
  • Kuvataan, miten muualla laaditut sairauspoissaolotodistukset saatetaan tiedoksi työterveyshuoltoon, joka voi sitten huolehtia tehtävistään hoidon ja kuntoutuksen koordinoinnissa ja työkyvyn tuen järjestelyissä.
  • Sovitaan yhteydenpitokäytännöistä sairauspoissaolojen aikana ja luonnostellaan työpaikalla toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja pitkittyville sairauspoissaoloille, kuten mahdollisuudet korvaavan työn järjestelyihin sekä työvuorojärjestelyihin.
  • Tehdään tiedotus- ja koulutussuunnitelma toimintamallin jalkauttamiseksi työpaikalla.

Sovittu toimintamalli auttaa toimimaan käytännön tilanteissa kaikkien edun mukaisesti.