Two business partners signing a document

Työnantaja tai yrittäjä voi järjestää työterveyshuoltolain (1383/2001) edellyttämät työterveyshuoltopalvelut muutamalla eri tavalla.

Järjestämällä palvelut itse

Työnantaja voi järjestää tarvitsemansa työterveyspalvelut perustamalla työterveysyksikön ja tuottamalla palvelut itse. Työterveyspalvelujen tuottajana toimimisen edellytyksistä ja velvoitteista on oma lainsäädäntönsä.

Järjestämällä palvelut yhdessä toisen työnantajan kanssa

Työnantaja voi järjestää tarvitsemansa työterveyspalvelut perustamalla työterveysyksikön yhteistyössä muiden työnantajien kanssa ja siten tuottaa palvelut. Työterveyspalvelujen tuottajana toimimisen edellytyksistä ja velvoitteista on oma lainsäädäntönsä.

Hankkimalla palvelut kunnalliselta työterveysyksiköltä

Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut kunnalliselta työterveysyksiköltä. Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan sijaitsevissa työ- ja toimipaikoissa työskenteleville työterveyshuoltopalvelut. Tämän velvoitteen kunta voi hoitaa eri tavalla; joko tuottamalla palvelut itse, kuntayhtymänä, kunnallisena liikelaitoksena tai osakeyhtiönä. Kunta voi myös toteuttaa sen yhteistyössä yksityisen työterveyspalvelujen tuottajan kanssa.

Hankkimalla palvelut yksityiseltä työterveyspalvelujen tuottajalta

Työnantaja voi hankkia palvelut yksityiseltä terveyspalvelujen tuottajalta, joka on oikeutettu tuottamaan työterveyspalveluita.

Palvelujen hankinta ja sisältö

Työpaikan työterveyspalvelujen hankinta tulee työnantajalle ajankohtaiseksi toimintaa käynnistäessä, kun työterveyshuollon järjestämistapaan halutaan muutos tai palveluntuottajan vaihtaminen on ajankohtaista.

Työnantaja tekee päätöksen siitä, mistä, millaisia ja miten laajoja työterveyspalveluja hankitaan. Vähimmäisvaatimuksena on lainsäädännön (1383/2001)  edellyttämä työterveyshuolto. Työterveyspalveluja hankkiessaan työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa ja  työntekijöillä on oikeus tehdä työterveyspalveluja koskevia ehdotuksia.

Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut kunnalliselta työterveysyksiköltä tai yksityiseltä terveydenhuoltopalveluita tuottavalta yksiköltä, joka on oikeutettu tuottamaan työterveyspalveluita.

Myös yrittäjät ja muut omaa työtä tekevät ovat oikeutettuja hankkimaan työterveyspalveluita itselleen.

Yksityinen vai julkinen toimija?

Työterveyspalvelujen hankintatapaan vaikuttaa se, edustaako hankkija yksityistä vai julkista toimijaa. Yksityisessä yrityksessä toimiva työnantaja voi itse päättää  miten hän hankkii työterveyspalvelut. Palveluhankinnoissa julkisen toimijan, eli valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset, valtion liikelaitokset sekä muut julkisoikeudelliset laitokset, tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista (348/2007) työterveyspalveluja hankkiessa. Laissa on kuvattu tarkemmin hankintamenettelyjä, joita palvelujen hankkijan on mahdollista hyödyntää.

Valtiohallinnon työnantajat hankkivat työterveyshuoltopalvelut valtion hankintayksikön keskitetyn puitejärjestelyn avulla. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy vastaa puitejärjestelystä.

Palvelujen sisältö

Työterveyspalvelujen sisältö ja työterveyshuollon tehtäväkenttä on määritelty työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Nämä työterveyshuoltolain edellyttämät palvelut työnantaja on velvollinen järjestämään. Toiminta tulee toteuttaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden (708/2013) mukaisesti.

Yhteenvetona esitettynä toiminta käsittää:

Työpaikkaselvitykset

– työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi
– toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi ja tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin

Terveystarkastukset

– työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus

– tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa
– työyhteisön toimivuuden edistäminen

Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen

– osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja sen edistäminen
– työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä ja tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen sekä kuntoutukseen ohjaaminen
– yhteistyön toteuttaminen muiden tahojen kanssa, kuten esimerkiksi terveydenhuollon, työhallinnon, sosiaalivakuutuksen ja työsuojeluviranomaisen kanssa

Ensiavun järjestämiseen osallistuminen

– työpaikkakohtaisen ensiapuvalmiuden arviointi ja suunnittelu
– psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi tarvittava neuvonta ja ohjaus aloilla, joilla on väkivallan uhkaa tai esiintyy väkivaltatilanteita

Palvelujen toteuttaminen on yhteistyötä

Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työpaikan olosuhteet, työ sekä siihen liittyvät muutokset edellyttävät.

Työpaikat ja niiden olosuhteet ovat erilaisia, siten myös työterveyspalvelujen ja toiminnan tarpeet ovat erilaisia. Tämä tarkoittaa käytännössä, että työpaikan ja työterveyshuollon tulee yhdessä räätälöidä tarpeen mukaiset palvelut.

Sairaanhoito ja muu terveydenhoitopalvelu

Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Työnantaja voi työterveyshuoltolain edellyttämän työterveyspalvelun lisäksi järjestää  sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja työntekijöilleen päättämässään laajuudessa. Työterveyspainotteisen sairaanhoidon myötä syntyvä yhteistyö luo lisää mahdollisuuksia sairauksia ehkäisevään työhön ja toimenpiteisiin ryhtymiseen, kun työkykyyn liittyviä uhkia tunnistetaan sairaanhoidon yhteydessä. Palveluja järjestettäessä tulee noudattaa tasa-arvoista kohtelua. Työterveyspalvelujen tulee olla järjestetty työntekijöille tasapuolisesti, asettamatta työntekijöitä tai  työntekijäryhmiä eri asemaan. Työterveyspalvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia.

Palveluista sopiminen

Työterveyslainsäädäntö edellyttää, että työnantaja laatii yhdessä palveluja tuottavan työterveysyksikön kanssa kirjallisen, työterveyshuollon palveluja koskevan sopimusasiakirjan.

Mitä huolellisemmin työterveyspalvelujen hankinta on suunniteltu ja toteutettu, sitä helpommin palveluun liittyvät kriteerit on siirrettävissä sopimukseen.

Työterveyspalveluista sopiminen edellyttää työnantajalta, että sopimuksen asiasisältö on käsitelty ajoissa myös oman organisaation sisällä yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyspalvelujen hankinta ja sopimusjärjestelyt käsitellään työsuojelutoimikunnassa, yhteistyöneuvottelukunnassa tai vastaavassa kokoonpanossa, jossa henkilöstöä tai heidän edustajaansa voidaan kuulla ja työterveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia on mahdollista käsitellä.

Sopimus käynnistää työterveysyhteistyön

Työterveyspalvelujen järjestäminen, palvelujen hankinta ja sopimuksen tekeminen liittyvät tiiviisti yhteen, ja kaikkiin vaiheisiin kannattaa panostaa hyvän yhteistyön käynnistämiseksi. Neuvotteluissa korostuukin työterveyshuollon ohjaus- ja  neuvontavelvoite, kun työterveyshuollon ammattihenkilöt auttavat yritykselle sopivien palvelujen määrittelyssä.

Tulevan toiminnan tavoitteena on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä  tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Tavoitteen saavuttamista tukee  mahdollisimman selkeä sopimus- ja palvelukokonaisuus, jossa eri tahojen vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty. Kaikkia sovittuja toimia tulee myös seurata ja arvioida työterveysyhteistyössä.

Työterveyspalvelusopimus

Työterveyshuollon palveluja koskeva sopimusasiakirja on aina asiakaskohtainen. Sopimuksen sisältö viestii sovittujen palvelujen lisäksi myös yhteistyön luonteesta.

Sopimusasiakirjan tulee aina sisältää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset palvelut. Tiivistettynä se tarkoittaa niin työn voimavarojen kuin terveysvaarojen  selvittämistä. Lisäksi tulee selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden terveydentila sekä heidän työ- ja toimintakykynsä. Lain mukaan työtä tulee sopeuttaa työntekijän terveyden edellyttämällä tavalla.

Työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen tulee myös käyttää eri keinoja ja hyödyntää yhteistyötahoja. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus nivoutuvat kaikkeen toimintaan.

Lainsäädännön edellyttämien palvelujen lisäksi tulee sopia myös niiden käytännön toteutukseen liittyvistä järjestelyistä. Näitä ovat esimerkiksi aukioloajat, puhelinpalvelut, sähköiset palvelut ja yhteistyöhön kuuluva raportointi ja tietojen yhteinen käsittely.

Mikäli on sovittu vapaaehtoisesti järjestettävistä sairaanhoito- tai muista terveydenhuoltopalveluista, ne tulee käydä ilmi sopimusasiakirjasta.  Sairaanhoitopalvelujen laajuudesta ja sisällöstä sovitaan yleensä neuvotteluvaiheessa ja viimeistään sopimuksentekovaiheessa, jolloin työterveyshuollon  ammattihenkilöiden on hyvä osallistua sopimusneuvotteluihin. Työterveyspainotteinen sairaanhoito tarkoittaa sitä, että sairauksien hoidossa huomioidaan työn ja työolosuhteiden vaikutus sairauden syntyyn, siitä toipumiseen ja työkykyyn.

Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Sopimusta tehtäessä on myös hyvä tutustua Kelan periaatteisiin palvelujen kustannusten korvaamisesta.

Palvelut_kaavio

Tarkista vielä kerran

Työterveyshuoltopalvelujen sisällön lisäksi sopimusasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat seikat:

  • sopimusosapuolten täydelliset nimet ja y-tunnus
  • yhteyshenkilöt ja yhteystiedot
  • hinnoittelu- ja muutosperusteet
  • sopimuksen voimassaoloaika
  • sopimuksen irtisanominen ja purkaminen
  • vahingonkorvausvastuut ja vastuurajoitukset
  • luottamuksellisuus ja salassapito
  • miten sopimukseen voidaan tehdä muutoksia
  • sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet
  • työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyyden ja täydennyskoulutusvaatimusten täyttyminen säädösten mukaisesti
  • sopimuksesta vastaavien allekirjoitukset.

Työterveyspalveluja koskevat käytännön järjestelyt ja sopimukseen kuuluvat palvelut tulee pitää työpaikalla työntekijöiden nähtävillä.