Työntekijöille, jotka altistuvat työssään ammattiastmaa ja ammattinuhaa aiheuttaville tekijöille tehdään terveystarkastuksia erityisen sairastumisen vuoksi. Näiden tarkastusten tavoitteena on tunnistaa ammattitautiepäilyt varhaisessa vaiheessa ja ohjata heidät jatkotutkimuksiin. Terveystarkastusten avulla pyritään myös ennaltaehkäisemään ammattitauteja vähentämällä altistumisen määrää astmaa ja nuhaa aiheuttaville aineille.

Tarkastukset keskitetään aloille, joissa altistutaan hengitysteitä herkistäville aineille ja niiden tarve arvioidaan perustuen työpaikkaselvityksiin ja työntekijän työtehtäviin. Esimerkkejä aloista ovat leipomo- ja elintarvikeala, maatalous, entsyymien teollinen valmistus ja käyttö, kasvihuoneviljely ja kauneudenhoitoala. Maalaus- ja rakennusalalla sekä monissa teollisuustöissä voidaan altistua hengitysteitä herkistäville kemikaaleille.

Ammattialoja ja työtehtäviä, joissa on altistumista ammattiastmaa ja -nuhaa aiheuttaville tekijöille. Luettelo ei ole kattava ja terveystarkastusten tarve perustuu aina työpaikan riskinarviointiin ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin.
Ammattiala/työTärkeimmät aiheuttajatIgE-välitteinen allergia aiheuttajalle
Leipomo- ja, elintarviketyöJauhot, jauhojen paranne-entsyymit, mausteet, jauhokoisa, varastopölypunkit, kudos-ja kasvinesteet aerosoleinaKyllä
MaanviljelyViljat, varastopölypunkit, eläinten hilse, eritteet, rehut, kuivikkeet, homeetKyllä
Eläinten ja karjan hoitoVarastopölypunkit, eläinten hilse, eritteet, rehut, kuivikkeet, homeetKyllä
Kasvihuoneviljely, kukkien myyntiKasvinosien, siitepölyjen ja vihannesten allergeenit, kasvitautien torjuntaeliöt, varastopölypunkit, homeetKyllä
Sahatyö, puusepätAbatsi, kumipuu
Muut trooppiset puulajit
Kyllä
Harvoin
Entsyymien teollinen valmistus ja käyttöEntsyymit, kuten α-amylaasi, hemisellulaasi, lipaasiKyllä
Siivousala*Kloramiini-TKyllä
KauneudenhoitoalaVaalennusaineet (persulfaatit
Hapetettavat tummat ja punaiset väriaineet
Luonnonhenna (väriaine)
Muotoilutuotteiden proteiinihydrolysaatit
Ripsiliimat ja rakennekynsimateriaalit (akrylaatit)
Harvoin
Harvoin
Kyllä
Kyllä
Ei
Sähkö- ja elektroniikkatyöHappoahydridit
Kolofonihartsit
Syanoakrylaatti- ja metakrylaattiyhdisteet
Kyllä
Ei
Ei
Maalaus- ja rakennusalaDi-isosyanaatit (HDI, MDI, TDI)
Epoksiyhdisteet**
Harvoin
Ei
TerveydenhoitoalaProtetiikka (akrylaattiyhdisteet)
Proteesikirurgia (akrylaattiyhdisteet)
Välinehuolto (glutaraldehydi)
Muovikipsit (isosyanaatit)
Ei
Ei
Ei
Harvoin
Muut teollisuustyötDi-isosyanaatit (HDI, MDI, TDI)
Happoanhydridit
Kolofonihartsi
Akrylaattiyhdisteet
Platina, palladium
Koboltti, nikkeli, kromi
Hitsaushuurut
Harvoin
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Ei
*Terveystarkastusten tarve arvioidaan perustuen käytettyihin puhdistusaineisiin ja siivoustehtäviin. Toimistotilojen siivoaminen ei yleensä aiheuta merkittävää sairastumisen vaaraa toisin kuin esim. teollisuustilojen, meijereiden, teurastamoiden ja sairaaloiden siivoaminen.
**Terveystarkastukset ovat tarpeellisia vain töissä, joissa altistutaan poikkeuksellisen suurille ilmapitoisuuksille epoksiyhdisteitä (esim, metallin ruiskumaalaus).

Uusien suositusten mukaan terveystarkastuksia tehdään aiempaa tiheämmin.

  • Alkutarkastus tehdään vastaanottokäynnillä työsuhteen alussa.
  • Määräaikaistarkastuksia suositellaan tehtäväksi ensimmäisen kolmen vuoden aikana vuosittain ja myöhemmin 1-3 vuoden välein. Esimerkiksi kysely voidaan toteuttaa vuosittain ja työterveyshoitajan ja-lääkärin tarkastus kolmen vuoden välein.
  • Määräaikaistarkastuksia suositellaan tehtäväksi ensimmäisen kolmen vuoden ajan 6 kuukauden välein ja myöhemmin kerran vuodessa, jos työntekijällä on:
  1. allergisen nuhan tai sidekalvotulehduksen oireita useille eri ympäristöallergeeneille (siitepölyt, eläinten hilse…)
  2. todettu herkistyminen työssä käytetylle aineelle,
  3. työhön liittyviä allergiseen nuhaan sopivia oireita tai
  4. aiemmin todettu astma.

Tällöin osa terveystarkastuksista voidaan korvata oirekyselyllä. Tupakointi, atooppinen ihottuma tai yksittäiset allergiat eivät ole syy tehdä terveystarkastuksia tavanomaista useammin.

Neuvonta

Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän altistuminen työssä oleville astmaa ja nuhaa aiheuttaville aineille. Työntekijälle kerrotaan työssä olevista ammattiastmaa ja – nuhaa aiheuttavista aineista ja kannustetaan oikeanlaisiin työtapoihin ja tarvittaessa suojainten käyttöön, jotta altistumista voitaisiin vähentää. Tarkastuksia tekevän hoitajan ja lääkärin on ymmärrettävä, miksi tarkastusta tehdään, mitkä ovat kyseissä työssä olevat astmaa aiheuttavat aineet, miten potilas altistuu niille ja suojautuuko hän riittävästi.

Työntekijöitä neuvotaan terveysriskeistä ja kehotetaan hakeutumaan heti tutkimuksiin, mikäli pitkittyneitä hengitystieoireita tai iho-oireita ilmenee. Usein oireet alkavat työssä esiintyvällä aivastelulla ja valuvalla nuhalla. Myöhemmin kehittyy astmaan sopivaa hengenahdistusta, yskää ja hengityksen vinkunoita, joita voi esiintyä myös työpäivien jälkeen iltaisin ja vapaapäivinäkin. Toisinaan nuhaoireita ei kuitenkaan esiinny.

Hengitystieoireiden selvittäminen

Hengitystieoireiden selvittäminen on tärkein tapa tunnistaa ammattinuha- ja astmaepäilyt. Oireet voidaan selvittää terveydenhoitajan tai lääkärin haastattelulla. Voidaan myös käyttää lyhyttä oirekyselyä, jota voidaan täydentää suullisella haastattelulla tai käyttämällä pitkää oirekyselyä. Lisäksi kysytään, esiintyykö allergiseen alveoliittiin viittaavaa kuumeilua, tahatonta laihtumista tai suorituskyvyn alenemista. Mikäli työntekijällä esiintyy uusia tai aiemmin selvittämättömiä hengitystieoireita, varataan hänelle työterveyslääkärin vastaanottoaika. Jos käytetään kyselyitä, niissä on ilmoitettava, että uusien oireiden ilmetessä tehdään tarkempia selvityksiä työterveyshuollossa.

Spirometria ja bronkodilaatiokoe

Alkutarkastuksessa, jos työntekijällä on astmaan viittaavia oireita tai hänellä on aiemmin todettu astma, joka on oireillut kouluikäisenä tai myöhemmin.

Määräaikaistarkastuksissa hyvin herkästi, jos työntekijällä on astmaan tai ammattinuhaan sopivia oireita tai muutoin syntyy epäily astmasta.

Työntekijälle, joka on sairastanut astmaa jo ennen töiden aloittamista ja astma on vaikeutunut altisteisessa työssä.

Alku- ja määräaikaistarkastuksissa harkittavaksi erityisryhmille, vaikkei olisi oireita:
1. Maanviljelijät
2. Jos arvioidaan ettei oireiden selvittäminen onnistu luotettavasti: esimerkiksi puutteellisen kielitaidon tai huonon oireiden tunnistamisen vuoksi

Ihopistokokeet tai seerumin spesifin IgE:n määrittäminen

  • Oireettomille työntekijöille ei suositella herkistymisen selvittämistä tavanomaisille työssä oleville allergeeneille, kuten jauhopölyt ja eläinepiteelit.
  • Oireisten työntekijöiden herkistymistä voi selvittää harkinnan mukaan. Herkistymisen kattava selvittäminen vaatii erikoissairaanhoidon tutkimuksia, esimerkiksi testaamista työpaikalla käytetyillä aineilla.
  • Työpaikoilla, joissa useat työntekijät altistuvat merkittävästi entsyymeille, happoanhydrideille tai platinalle, suositellaan harkittavaksi kaikkien altistuvien työntekijöiden ihopistokokeita tai spesifin IgE:n määrittämistä kyseisille aineille. Tutkimukset ovat aiheellisia esimerkiksi entsyymitehtailla tai käytettäessä suuria määriä happoanhydridi-kovetteita. Tarvittaessa kannattaa konsultoida Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Mikäli työntekijä on altistunut vastaaville aineille edellisissä työpaikoissaan tai opintojensa aikana, kannattaa harkita määritysten tekemistä myös alkutarkastuksessa.

Ammattinuha liittyy usein IgE-välitteistä allergiaa aiheuttaviin altisteisiin. Työhön liittyvä nuhaoire esiintyy usein ennen astmaoireita ja tarvittaessa on käynnistettävä tutkimukset ammattinuhaepäilyn vuoksi. Altistavaan työhön liittyvät välittömät aivastelu, nenän kutina, nenän valuminen ja joskus nenän tukkoisuus ovat tyypillisiä.

Ammattiastmaa on syytä epäillä, kun:

  • työssä on altistumista astmaa aiheuttavalle tekijälle (taulukko 1)
  • astma on alkanut tai aiemmin todettu astma on selvästi vaikeutunut kyseisessä työssä
  • altistumisen alkamisesta oireiden alkuun on yleensä vähintään muutamien viikkojen viive

Ammattiastmalle tyypillistä on:

  • yskä, limaisuus, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen,
  • oireiden helpottuminen sairauden alkuvaiheessa vapaapäivinä tai pidempien vapaajaksojen aikana.
  • oireiden liittyminen tietynlaisiin työtehtäviin tai työssä käytettyihin aineisiin osassa tapauksia. Kemikaalit ja entsyymit voivat aiheuttaa välittömiä tai viivästyneitä reaktioita ja oireet voivat ilmetä vasta useiden tuntien kuluttua altistumisesta esimerkiksi öiseen aikaan. Työntekijöiden kyky tunnistaa astmaoireita ja niiden liittymistä työhön on vaihtelevaa. Ammattiastman alkuvaiheessa pahimmat oireet voivat esiintyä fyysisen rasituksen yhteydessä.

Astman perusselvitykset tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisesti.

PEF-työpaikkaseuranta on aiheellista toteuttaa varhaisessa vaiheessa epäiltäessä herkistymisen aiheuttamaa ammattiastmaa. Ammattitautiepäilyt lähetään erikoissairaanhoidon tutkimuksiin riippumatta PEF-työpaikkaseuranta löydöksestä, sillä kaikissa ammattiastmoissa seurannassa ei todeta tyypillisiä löydöksiä. IgE-välitteistä allergiaa työn altisteille voi harvoin tutkia kattavasti työterveyshuollossa ja selvitykset voi jättää erikoissairaanhoitoon.

Ammattitautitutkimusten käynnistäminen:

  • Tarvittaessa tehdään lähete keskussairaalan tai yliopistosairaaloiden työlääketieteen/ keuhkosairauksien/ korva-, nenä- ja kurkkusairauksien poliklinikalle tai Työterveyslaitokselle.
  • Jos epäillään isosyanaattien, happoanhydridien tai entsyymien aiheuttamaa ammattiastmaa tai -nuhaa tai ärsytysastmaa tai -nuhaa, potilas voidaan lähettää suoraan Työterveyslaitoksen Helsingin toimipisteeseen.
  • Ammattitautitutkimukset käynnistetään toimittamalla tapaturmavakuutusyhtiölle hoitokäyntiä koskevat merkinnät. Nykykäytännön mukaan E-lausunto laaditaan ainoastaan vakuutusyhtiön sitä erikseen pyytäessä.