Osa työkyvyn johtamista on myös sairauspoissaoloihin varautuminen ja niiden hallinta. Oikea-aikainen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet. Työpaikalla tulee sopia sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen liittyvät käytännöt työnantajan, työntekijän edustajien ja työsuojelun sekä työterveyshuollon kesken.

Työpaikan ja erityisesti esimiehen sekä työyhteisön tuki ovat keskeisiä työhön paluussa. Työhön paluuta voi edistää esimerkiksi mahdollisuus muokata työtä työntekijän työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi. Hyvä yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kesken luo edellytyksiä onnistuneelle työhön paluulle.

Työkyvyn johtamisessa työhön paluun suunnittelu on yhtä tärkeää myös muilta kuin pitkiltä sairauspoissaolojaksoilta, kuten perhevapailta tai vuorotteluvapaalta työhön palaavien kohdalla.

Työnantaja – ennakoi tilanne

Sairauspoissaolon aikaisesta yhteydenpidosta esimiehen ja työntekijän välillä on hyvä sopia työpaikan työkyvyn tuen mallia laadittaessa. Samalla voidaan sopia myös yhteistyöstä ja yhteydenpidosta työterveyshuollon kanssa.

Poissaolon aikana:

  • pidä yhteyttä sovitulla tavalla
  • valmistaudu työhön paluun suunnitteluun oikea-aikaisesti työntekijän kanssa

Työhön paluun suunnitteluvaiheessa:

  • ennakoi tapauskohtaisesti, mitä järjestelyjä ja tukitoimia työpaikalla voi olla tarpeen työhön paluussa
  • ennakoi tarvitsetko yhteistyötä työterveyshuollon kanssa
  • edellyttääkö työhön paluu työterveysneuvottelua

Työhön paluuta sujuvoittaa se, että työpaikalla työn muokkausmahdollisuudet ovat tiedossa ja kuvattu. Nämä työhön paluuta tukevat keinot tulee olla esimiesten tiedossa ja hyödynnettävissä.

Työtä muokkaamalla räätälöidään työ työntekijän työkyvylle sopivaksi

Työpaikalla työhön paluun edistämistä voidaan tukea esimerkiksi työntekijän työnkuvan muutoksilla, kuntoutustoimilla tai koulutuksella.

Työnkuvan muokkaus voi sisältää:

  • työaikojen järjestelyistä, esimerkiksi lyhyemmällä päivittäisellä työnteolla tai viikkotyöpäiviä vähentämällä,
  • työtehtävien räätälöinnistä, esimerkiksi työtehtäviä rajaamalla tai uusien tehtävien organisoinnista
  • lisäkoulutuksesta
  • työkokeilusta, työn apuvälineistä, työympäristön esteettömyyteen liittyvistä ratkaisuista tai toisen henkilön antamasta avusta.

Työkykyä tukevat ratkaisuvaihtoehdot ovat tapauskohtaisia ja toteutettavat ratkaisuvaihtoehdot, kuten esimerkiksi päivittäisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä työhön paluun tuen muotona, voidaan sopia määräajaksi.

Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön sairaus tai vamma edellyttää työvälineiden hankkimista, toisen henkilön antamaan apuun tai työpaikan olosuhteisiin tehtäviä muutoksia.

Työntekijän kanssa tulee sopia miten hänen työhön paluusta kerrotaan työyhteisölle. Työyhteisöä informoidaan heitä koskevista työjärjestelyistä, kun työntekijä on palaamassa työhön. Työyhteisössä tulee tiedostaa, että työjärjestelyt ovat välttämättömiä työkyvyn tukemisessa. Työpaikan oma työkyvyn toimintamalli ja käytännöt varmistavat, että vastaavanlaisessa tilanteessa jokainen työntekijä kohdellaan samalla tavalla.

Työhön paluun jälkeen:

  • keskustele, seuraa ja arvioi työhön palaajan kanssa, miten paluu sujuu
  • arvioinnin yhteydessä tulee selvittää edellyttääkö työhön paluu tehostettuja tukitoimia tai muiden ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä
  • edellyttääkö työterveyshuollon asiantuntija-apua.

Työntekijä

Ilmoita sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä tai sen jatkumisesta työpaikalla sovittujen ilmoituskäytäntöjen mukaisesti. Mikäli pidempiaikainen sairauspoissaolo on ennakoitavissa, esimerkiksi suunnitellun toimenpiteen, hoidon tai leikkauksen yhteydessä, keskustele poissaolosta hyvissä ajoin lähiesimiehen kanssa. Tässä vaiheessa kannattaa sopia poissaoloajan yhteydenpidosta lähiesimieheen ja työterveyshuoltoon. Jos kyseessä on äkillinen sairastuminen ja riskinä on pitkittyvä sairauspoissaolo, kannattaa yhteydenpidosta keskustella sairauspoissaolon ilmoittamisen yhteydessä.

Poissaolon aikana:

  • huolehdi itsestäsi ja terveydestäsi noudattamalla saamiasi hoito- ja kuntoutusohjeita
  • pidä sovitulla tavalla yhteyttä työpaikkaan ja työterveyshuoltoon
  • valmistaudu työhön paluun suunnittelemiseen lähiesimiehen kanssa

Oikea-aikainen työhön paluu edistää tervehtymistä ja tukee toipumista. Sairausvaihe voi tuoda mukanaan työ- ja toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, jotka voivat estää työn tekemisen tai työhön kuuluvien työvaiheiden suorittamista tilapäisesti tai pidempiaikaisesti. Kun oma työkyky ja työhön paluu edellyttää työn muokkaamista, tulee niistä keskustella lähiesimiehen kanssa. Työhön paluun suunnittelu on tärkeää oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

Kun oma työkyky ja työhön paluu herättää kysymyksiä, on syytä kääntyä myös työterveyshuollon puoleen.

Työhön paluun suunnitteluvaiheessa:

  • mieti, mitä työhösi liittyviä järjestelyjä ja tukitoimia voivat olla tarpeen
  • sovi lähiesimiehen kanssa, miten työyhteisölle viestitään työhön paluustasi
  • voi olla aiheellista käydä työterveysneuvottelu lähiesimiehen ja työterveyshuollon edustajien kanssa ennen työhön palaamista, jos terveys ja työkyky sekä työhön paluu askarruttaa.

Palattuasi töihin, seuraa ja arvioi yhdessä lähiesimiehen kanssa, toimivatko mahdolliset työhön liittyvät tukitoimet työn suorittamiseksi toivotulla tavalla.

Työterveyshuolto

Kun työpaikalla sovitaan sairauspoissaoloihin ja niiden seurantaan liittyvistä käytännöistä tulee kiinnittää huomio tarvittaviin yhteisiin seurantamahdollisuuksiin työterveyshuollon kanssa.

Työhön paluun liittyvissä kysymyksissä työterveyshuolto neuvoo ja ohjaa työnantajaa ja työntekijää. Oikea-aikainen sairauspoissaolon jälkeinen työhön paluu huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet.

Työterveyshuollon on tärkeä tuntea:

  • työpaikan töiden muokkausmahdollisuudet
  • työpaikan työkyvyn tuen malli, mukaan lukien sairauspoissaolo- ja työterveysneuvottelukäytännöt
  • ajan tasainen sairauspoissaolotilanne.

Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työn ja terveyden yhteensovittamisessa sekä vaikuttavien työkykyä edistävien toimenpiteiden suunnittelussa. Työterveyshuolto arvioi työntekijän työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutustarvetta. Työterveyshuollolla on työkyvyn tukemisen koordinointivastuu riippumatta siitä, missä työntekijän hoito ja kuntoutus toteutetaan. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa.

Työhön paluun suunnittelussa tulee yksilöllisesti:

  • arvioida työntekijän työkykyä sekä työn yhteensovittamisen mahdollisuuksia tukemaan oikea-aikaista työhön paluuta
  • esittää ratkaisuvaihtoehtoja työhön paluun mahdollistamiseksi esimerkiksi työkokeilua, osasairauspäivärahalla työskentelyä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Työterveyslääkäri varmistaa, ettei osa-aikainen työskentely vaaranna työntekijän terveyttä ja toipumista.

Työterveyshuollon seuranta on usein tarpeen myös työhön palaamisen jälkeen, kun seurataan ja arvioidaan miten työhön paluu sujuu.