Mielekäs työ, toimiva työyhteisö ja turvallinen työympäristö mahdollistavat työkyvyn ylläpitämisen. Kaikkien osapuolten sitoutuminen näiden edistämiseen on työkyvyn varhaisen tuen edellytys.

Työntekijällä on oikeus saada tukea työkyvylleen. Toimenpiteet työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi sovitaan työpaikalla yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Ne kuvataan työpaikan työkyvyn tuen mallissa. Malli tulee laatia jokaisella työpaikalla.

Työkykyä voi ja tulee johtaa. Työpaikalla työkyvyn tuen keinot tulee määritellä ja työkyvyn johtamisen tavoitteelle laatia mittarit. Työkykyjohtaminen edellyttää yhteistyötä työnantajan, esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä. Toimintatapaan työpaikalla työkyvyn tuessa tarvitaan johdon sitoumus ja perehdytystä niin esimiehille kuin henkilöstölle. Työkyvyn tuen mallissa tulee tunnistaa ja kuvata sekä toimintatapojen perehdytyksessä käsitellä milloin työterveyshuollon asiantuntemusta tarvitaan. Näin kaikille muodostuu valmiudet työpaikalla varhaisen työkyvyn tarpeen tunnistamiseen, reagointiin ja toimimiseen.

Esimies – sujuuko työnteko työpaikallasi?

Työnteolle sopivan työympäristön ja toimivien työvälineiden mahdollistaminen on osa henkilöjohtamista. Esimiehen tulee olla selvillä työntekijän työkykyyn vaikuttavista asioista.Tämä mahdollistaa varhaisen työkyvyn tuen tarpeen havaitsemisen.

Kun työntekijän työkyvyssä tai tuottavuudessa ilmenee ongelmia, selvitä

  • onko työntekijällä selkeä työnkuva ja tietääkö perustehtävänsä?
  • onko työntekijällä tehtävään tarvittava osaaminen?
  • onko työmäärä sopiva?
  • onko työntekijällä riittävä motivaatio omaan työhönsä?
  • onko työntekijällä riittävä terveys työn tekemiseen?

Jos selvittämisen jälkeen tunnistat ongelmakohtia, keskustele niistä työntekijäsi kanssa.

Varhaisen tuen keskustelu

Esimiehen ja työntekijän varhaisen tuen keskusteluun tulee valmistautua työpaikalla sovittujen käytäntöjen mukaan. Keskustelulle on hyvä varata rauhallinen paikka ja riittävästi aikaa. Ensin käydään läpi, miksi varhaisen tuen keskustelu järjestetään. Vaikka toimintakyvyssä on rajoitteita voi silti onnistua työssä. Keskustelua voidaan jäsentää esimerkiksi hyödyntämällä Työkykytalon rakennetta keskittyen tarpeen mukaisiin aiheisiin.

Esimies ja työntekijä keskustelevat työkykyyn sisältyvistä asioista kuten työoloista, työn mielekkyydestä, ammatillisesta osaamisesta, toimintakyvystä sekä mahdollisesti näihin vaikuttavista työelämän ulkopuolisista tekijöistä.

Työoloista ja siihen vaikuttavasta esimiestyöstä ja johtamistavasta sekä työyhteisöasioista keskusteltaessa käsitellään työntekijän työssään kokemat voimaannuttavat ja kuormittavat tekijät. Keskustelussa selvitetään muun muassa työaika, työmäärä, työvälineiden toimivuus ja muut järjestelyt. Voiko näitä muokkaamalla tukea työntekijän työkykyä? Onko työntekijällä vaikutusmahdollisuuksia työhönsä? Onko työpaikan ilmapiiri kannustava? Saako hän tukea ja palautetta esimieheltä ja työtovereilta?

Työn mielekkyys, johon työn sisällön lisäksi vaikuttavat työntekijän motivaatio, arvot ja asenteet, käydään myös keskustelussa läpi. Tärkeää on huomioida työelämän ja muun elämän yhteensovittaminen. Sisältääkö työ sopivasti haasteita? Ovatko työn tavoitteet selkeät?

Ammatillisesta osaamisesta keskusteltaessa keskitytään osaamiseen ja sen kehittämiseen suhteessa työn tavoitteisiin. Tietojen ja taitojen päivittäminen ja uuden oppiminen on tärkeätä työn ja työmenetelmien jatkuvassa muutoksessa. Miten osaamista voidaan kehittää?

Työntekijän terveydestä ja toimintakyvystä keskustellaan niiltä osin, kun niillä on merkitystä työn tekemiselle. Tähän vaikuttavat niin fyysinen toimintakyky kuin henkisten voimavarojen riittävyys. Onko aihetta hyödyntää työterveyshuollon osaamista?

Keskustelusta tehdään työpaikan työkyvyn tuen mallin mukainen muistio. Siihen kirjataan esille tulleet työhön liittyvät kehittämiskohteet ja sovitut toimenpiteet sekä miten niitä seurataan.

Milloin tulee reagoida ja toimia?

Työkyvyn tukemisen tarpeen voi havaita ja ottaa esille työntekijä, esimies, työtoveri, työsuojelu tai työterveyshuolto.

Keskustelu voi käynnistyä seuraavista signaaleista:

  • huolestuminen työntekijän tilanteesta
  • vetäytyminen, ärtyneisyys, epäkohteliaisuus
  • keskittymisvaikeus, hajamielisyys, unohtelu
  • toistuvasti pidentyneet työpäivät
  • lisääntyneet myöhästelyt
  • motivaation puute, välinpitämättömyys, huolimattomuus, työn laiminlyönti
  • työsuorituksen heikentyminen, työn laadun huonontuminen
  • päihtyneenä tai krapulaisena esiintyminen
  • toistuvat tai pitkittyneet sairauspoissaolot.

Työntekijä – tarvitsetko tukea?

Kuluuko vapaa-aikasi vain töistä palautumiseen? Onko sinulla sairaus, jonka vuoksi voisit tarvita tilapäistä työnmuokkausta? Onko yksityiselämässäsi tilanne, mikä vaikuttaa suoriutumiseen työssä?

Keskustele ensin esimiehesi kanssa, mikäli esimerkiksi työsi kuormittaa sinua liikaa tai jos et suoriudu työtehtävistäsi työajan puitteissa. Terveyteen liittyvissä työkykyyn vaikuttavissa asioissa voit aina kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Työterveyshuolto edistää työpaikalla varhaista välittämistä

Varhaisen välittämisen keskustelussa ratkaisut löytyvät usein työpaikalla esimiehen ja työntekijän välillä. Työterveyshuollon edustaja tukee ja kannustaa niin esimiestä kuin työntekijää toimimaan työpaikan varhaisen tuen käytäntöjen mukaisesti.

Kun varhaisen välittämisen keskustelussa todetaan, että terveyteen liittyvät asiat vaikuttavat työntekijän työn tekemiseen tai työkykyyn, käytetään työterveyshuollon asiantuntemusta. Työntekijällä on oikeus hakeutua, esimiehellä ohjata sekä työterveyshuollolla kutsua työntekijä työterveyshuoltoon työkyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi.

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää mahdollinen terveysongelma ja sen vaikutus työn suorittamiseen. Työterveyshuolto koordinoi sairauksien hoitoa ja ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen. Työterveyshuolto ottaa kantaa työn ja terveyden yhteensovittamiseen, jossa yhtenä tärkeänä keinona on työterveysneuvottelu.