Työterveyshuollon toiminta ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikan tarpeisiin. Tarvearvion tekemisessä keskeisiä ovat työpaikkaselvityksessä saadut tiedot sekä niiden perusteella tehdyt johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset. Työterveyshuollon tiimissä toimii eri alojen asiantuntijoita. Heidän toimintansa perustuu asiakastyöpaikoilla tehtävien töiden sekä niihin liittyvien keskeisten terveyteen ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden tuntemukseen.

Työpaikkaselvitys tehdään aina:

  • toimintaa aloitettaessa,
  • työn tai työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa,
  • työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai
  • toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin.

Raportti työntekijöiden nähtäville

Työnantaja vastaa siitä, että työpaikkaselvitys on tehty ja ajan tasalla. Työpaikkaselvitys on työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, ja raportti siitä on pidettävä kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Työpaikkaselvitysraportti on suositeltavaa käsitellä työpaikalla yhdessä työpaikan edustajien kanssa esimerkiksi työsuojelutoiminkunnan kokouksessa tai työpaikan yhteisessä työpaikkaselvityksen palautetilaisuudessa.

Suunnattu selvitys

Työpaikkaselvitystä voidaan tarpeen mukaan täydentää suunnatulla työpaikkaselvityksellä, jossa on mahdollisuus perehtyä tarkemmin työpaikan vaaratekijöihin, kuten esimerkiksi kemiallisiin tekijöihin, tai johonkin työpaikan osa-alueeseen, kuten työn sujuvuuteen. Työpaikkaselvitysraportissa tulee olla kuvattuna alle kahdenkymmenen hengen työpaikoilla myös työpaikan työkyvyn hallinnan toimintakäytännöt.

Voimavaratekijät esiin

Työpaikkaselvityksessä tulee korostaa esille nousseiden voimavaratekijöiden merkitystä vaarojen ja kuormitustekijöiden rinnalla. Siinä arvioidaan paitsi eri tekijöiden merkitystä terveydelle, myös niiden merkitystä työkyvyn kannalta. Työpaikkaselvityksessä tulee myös huomioida työpaikalla käynnissä olevat työn ja henkilöstön muutostilanteet erityisesti työn sujuvuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin kannalta.

Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työn, työympäristön ja työyhteisön:

  • terveysvaaroista ja -haitoista,
  • kuormitustekijöistä,
  • voimavaroista.

Arvion perusteella tehdään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Yhdessä työpaikan kanssa sovitaan työpaikalla tehtävät toimenpiteet, tarkistetaan toimintasuunnitelma ja tehdään siihen tarpeelliset muutokset. Lisäksi seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia.

Selvityksestä seuraa toimintasuunnitelma

Työpaikan kannalta oleellisin osa työpaikkaselvitystä ovat toimenpide-ehdotukset, jotka kohdistuvat työhön, kuormituksiin ja työympäristöön, sekä niiden toteuttaminen. Sen vuoksi niistä on tärkeää sopia yhteistyössä työpaikan kanssa. Työterveyshuolto antaa työpaikalle johtopäätöksistä ja sovituista toimenpiteistä palautteen sekä kirjallisesti että suullisesti (puhelimitse tai kasvokkain) sekä tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen ja työkykyyn liittyvistä asioista organisaation eri tasoille.

Työpaikkaselvitys on jatkuvaa toimintaa

htth_kuvio_16

Työpaikkaselvitys on toistuvaa, yhdessä työpaikan kanssa tehtävää prosessimaista toimintaa. Prosessi alkaa tarpeen arvioinnista ja selvityksen suunnittelusta. Sen jälkeen seuraa terveyttä ja työkykyä tukevien ja niille haitallisten tekijöiden tunnistaminen työpaikalla. Tämän jälkeen seuraa johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä (eli terveydellisen merkityksen arviointi). Työterveyshuolto tekee toimenpide-ehdotukset ja täydentää työterveyshuollon toimenpiteitä ja toimintasuunnitelmia. Viestinnän ja palautetilaisuuksien jälkeen seuraa osallistuminen työpaikan kehitystoimiin sekä yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja niiden vaikuttavuuden arviointi.

Riskinarviointi

Riskinarviointi on työpaikan lakisääteistä toimintaa (työturvallisuuslaki 738/2002), johon työterveyshuolto osallistuu pyydettäessä. Työpaikkaselvityksessä tulee tehdä riskien terveydellisen merkityksen arvio, ja myös arvio työkyvylle. Koska työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys ja työturvallisuuslain mukainen riskinarviointi sisältävät samoja asioita, on voimavaroja säästävää tehdä ne samanaikaisesti. Lisää näiden yhdistämisestä esimerkiksi oppaassa Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta.

Sekä fysikaalisille, kemiallisille että psykososiaalisille kuormituksille voi räätälöidä omat riskitaulukkonsa. Esimerkit maalareiden isosyanaattimaalien ja pienosapakkaajien riskitaulukoista löytyvät sivun oikeasta laidasta.

Ensiapuvalmius

Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta ja tapaturmien ehkäisyä. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on olosuhteisiin ja toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä, asianmukainen ensiapuvarustus ja toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Työpaikalla tulee olla ohjeet työstä aiheutuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi aloilla, joilla on väkivallan uhkaa tai esiintyy väkivaltatilanteita.

Työpaikan riskitekijöiden kartoittaminen ja arviointi ovat perusta ensiapuvalmiuden suunnittelulle. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden toteuttamisesta ja työterveyshuolto sen määrittelystä sekä onnettomuustilanteiden psyykkisen jälkihoidon järjestämisestä.

htth_kuvio_25

Kela korvaa työnantajalle ensiapuvalmiuden ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset.

Korvaamisen edellytyksenä on, että

  • työpaikan työterveyshuollosta työterveyslääkäri tai työterveyshoitaja on työpaikkaselvityksen perusteella arvioinut ensiapukoulutukseen ja ensiapuvalmiuteen liittyvät hankinnat tarpeellisiksi,
  • todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan,
  • kouluttajana toimii terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutus.