Mitä huolellisemmin työterveyspalvelujen hankinta on suunniteltu ja toteutettu, sitä helpommin palveluun liittyvät kriteerit on siirrettävissä sopimukseen.

Työterveyspalveluista sopiminen edellyttää työnantajalta, että sopimuksen asiasisältö on käsitelty ajoissa myös oman organisaation sisällä yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Tämä tarkoittaa sitä, että työterveyspalvelujen hankinta ja sopimusjärjestelyt käsitellään työsuojelutoimikunnassa, yhteistyöneuvottelukunnassa tai vastaavassa kokoonpanossa, jossa henkilöstöä tai heidän edustajaansa voidaan kuulla ja työterveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia on mahdollista käsitellä.

Sopimus käynnistää työterveysyhteistyön

Työterveyspalvelujen järjestäminen, palvelujen hankinta ja sopimuksen tekeminen liittyvät tiiviisti yhteen, ja kaikkiin vaiheisiin kannattaa panostaa hyvän yhteistyön käynnistämiseksi. Neuvotteluissa korostuukin työterveyshuollon ohjaus- ja  neuvontavelvoite, kun työterveyshuollon ammattihenkilöt auttavat yritykselle sopivien palvelujen määrittelyssä.

Tulevan toiminnan tavoitteena on edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä  tukea työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Tavoitteen saavuttamista tukee  mahdollisimman selkeä sopimus- ja palvelukokonaisuus, jossa eri tahojen vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty. Kaikkia sovittuja toimia tulee myös seurata ja arvioida työterveysyhteistyössä.

Työterveyspalvelusopimus

Työterveyshuollon palveluja koskeva sopimusasiakirja on aina asiakaskohtainen. Sopimuksen sisältö viestii sovittujen palvelujen lisäksi myös yhteistyön luonteesta.

Sopimusasiakirjan tulee aina sisältää työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaiset palvelut. Tiivistettynä se tarkoittaa niin työn voimavarojen kuin terveysvaarojen  selvittämistä. Lisäksi tulee selvittää, arvioida ja seurata työntekijöiden terveydentila sekä heidän työ- ja toimintakykynsä. Lain mukaan työtä tulee sopeuttaa työntekijän terveyden edellyttämällä tavalla.

Työntekijän työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen tulee myös käyttää eri keinoja ja hyödyntää yhteistyötahoja. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus nivoutuvat kaikkeen toimintaan.

Lainsäädännön edellyttämien palvelujen lisäksi tulee sopia myös niiden käytännön toteutukseen liittyvistä järjestelyistä. Näitä ovat esimerkiksi aukioloajat, puhelinpalvelut, sähköiset palvelut ja yhteistyöhön kuuluva raportointi ja tietojen yhteinen käsittely.

Mikäli on sovittu vapaaehtoisesti järjestettävistä sairaanhoito- tai muista terveydenhuoltopalveluista, ne tulee käydä ilmi sopimusasiakirjasta.  Sairaanhoitopalvelujen laajuudesta ja sisällöstä sovitaan yleensä neuvotteluvaiheessa ja viimeistään sopimuksentekovaiheessa, jolloin työterveyshuollon  ammattihenkilöiden on hyvä osallistua sopimusneuvotteluihin. Työterveyspainotteinen sairaanhoito tarkoittaa sitä, että sairauksien hoidossa huomioidaan työn ja työolosuhteiden vaikutus sairauden syntyyn, siitä toipumiseen ja työkykyyn.

Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista. Sopimusta tehtäessä on myös hyvä tutustua Kelan periaatteisiin palvelujen kustannusten korvaamisesta.

Palvelut_kaavio

Tarkista vielä kerran

Työterveyshuoltopalvelujen sisällön lisäksi sopimusasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat seikat:

  • sopimusosapuolten täydelliset nimet ja y-tunnus
  • yhteyshenkilöt ja yhteystiedot
  • hinnoittelu- ja muutosperusteet
  • sopimuksen voimassaoloaika
  • sopimuksen irtisanominen ja purkaminen
  • vahingonkorvausvastuut ja vastuurajoitukset
  • luottamuksellisuus ja salassapito
  • miten sopimukseen voidaan tehdä muutoksia
  • sopimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet
  • työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevyyden ja täydennyskoulutusvaatimusten täyttyminen säädösten mukaisesti
  • sopimuksesta vastaavien allekirjoitukset.

Työterveyspalveluja koskevat käytännön järjestelyt ja sopimukseen kuuluvat palvelut tulee pitää työpaikalla työntekijöiden nähtävillä.