Digipalvelut tulevat työterveyshuoltoon

Osallistu

Työterveyspsykologi seuraa etänä, montako kertaa yössä asiakas heräilee. Terveystarkastus tehdään virtuaalisesti. Nämä ovat esimerkkejä työterveyshuollon uusista palvelumuodoista.

Jos ajatustyöläinen tarvitsee työterveyshuollon palveluja, niin miksi hänen pitäisi lähteä johonkin työpaikaltaan tai kotoaan”, kysyy työterveyspsykologi Tanja Lappi Heltti Oy:stä.

Heltti on työterveys- ja työhyvinvointipalveluja tarjoava helsinkiläinen yritys, jonka kohderyhmänä ovat ”siistin sisätyön” tekijät. Lappi oli perustamassa yritystä kolme vuotta sitten.

”Mietimme silloin, mitkä palveluistamme pystytään aidosti digitalisoimaan. Meidän mielestämme kaikki ne, joissa henkilöön ei kosketa. Jos ei esimerkiksi tarvitse ottaa näytteitä tai kuunnella keuhkoja, asian voi useimmiten hoitaa etänä.”

Lapin mukaan 65 prosenttia heidän palveluistaan – sairauden hoitaminen mukaan luettuna – annetaan etänä.

Sosiaali- ja terveysala sähköistyy, ja digitaaliset palvelut ovat tulossa myös työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi marraskuussa 2015, että etänä annetut terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin.

Yhteydenpitoa portaalin kautta

Heltti Oy:llä on tietosuojattu portaali, jota käytetään yhteydenpitoon asiakasyritysten työntekijöiden kanssa. Työntekijä kirjautuu sisään omilla tunnuksillaan ja lähettää viestin työterveystiimille tai suoraan esimerkiksi työterveyslääkärilleen.

”Kokemuksemme mukaan portaali madaltaa kynnystä olla yhteydessä työterveyshuoltoon”, Tanja Lappi sanoo.

Monilla työntekijöillä on aktiviteettiranneke, joka muun muassa mittaa askeleita, tarkkailee unta ja seuraa sydämen sykettä. Jotkut työnantajat maksavat rannekkeen kokonaan tai osittain. Työntekijä voi hankkia sen myös itse.

”Kun seuraa omaan hyvinvointiinsa liittyviä mittauksia, alkaa ihan tiedostamattaan lisätä haluttuja asioita. Jos tavoitteena on 10 000 askelta päivässä ja mittari kertoo 2 000 askelen puuttuvan, se kyllä motivoi liikkumaan.”

Mittausdata kertoo unipulmista

Työterveyspsykologina Tanja Lappi kohtaa esimerkiksi uniongelmista kärsiviä asiakkaita. Liikkeelle lähdetään yleensä käymällä läpi aktiviteettirannekkeen keräämää dataa. Erityisesti yöunen pituus ja laatu sekä päivän aikainen leposyke kiinnostavat.

”Data antaa tilanteesta realistisemman kuvan kuin pelkkä keskustelu. Kuka meistä muistaisi, miten viime viikon keskiviikon ja torstain välinen yö tuli nukuttua?”

Kun käsitys uniongelmasta ja sen mahdollisista syistä on tarkentunut, asiakas ja Lappi sopivat tavoitteesta ja toimenpiteistä.

Tavoite voi olla levännyt olo aamuisin ja yksi toimenpiteistä se, ettei matkapuhelinta tai muuta elektroniikkaa käytetä enää iltayhdeksän jälkeen.

Jos asiakas haluaa jakaa rannekkeensa mittausdatan työterveyspsykologin kanssa, tämä pääsee seuraamaan tilanteen kehittymistä etänä vaikka päivittäin.

”Kun tietää jonkun toisenkin seuraavan edistymistä, lipsuminen vähenee. Minulla on tapana antaa palautetta perjantaisin. Se voi olla keppiä, porkkanaa tai korjaavaa palautetta”, Lappi sanoo.

Hoitaja videoyhteyden päässä

Vantaan Työterveys -liikelaitos tarjoaa yrityksille työterveyspalveluja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Valtaosa asiakasyrityksistä on pieniä, ja melkein kaikki toimialat ovat edustettuina.

”Asiakkaissamme on paljon altisteisissa työpaikoissa työskenteleviä, esimerkiksi rakennus- ja putkialan työntekijöitä”, kertoo palvelupäällikkö Meeri Kaakinen Vantaan Työterveydestä.

Liikelaitos kokeili viime vuonna virtuaalista terveystarkastusta, jossa työntekijä on yhteydessä työterveyshoitajaan suojatun videoyhteyden välityksellä. Virtuaalivastaanotto toimi hyvin, joten se päätettiin ottaa pysyväksi palvelumuodoksi.

Kaakisen mukaan virtuaalinen terveystarkastus sopii lähinnä toimistotyöntekijöille. Altisteista työtä tekevien on syytä tulla tutkimuksiin työterveyshoitajan vastaanotolle.

Hänestä etäyhteyttä voi hyödyntää vaikkapa siihen, että yrityksen kanssa käydään läpi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai työpaikkaselvitysraporttia. Se vähentää sähköpostiviestittelyn tarvetta.

Välillä on parasta tavata kasvokkain

Vantaan Työterveys haluaa kehittää sähköisiä palveluitaan. Palvelupäällikkö Meeri Kaakinen ei kuitenkaan usko kasvokkaisten tapaamisten katoavan mihinkään. Heltin työterveyspsykologi Tanja Lappi on samoilla linjoilla:

”Kontaktin syntyminen, vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja tilanteen arviointi onnistuvat parhaiten, kun ollaan samassa tilassa. Siksi ehdotan fyysistä vastaanottoa ainakin ensimmäisellä kerralla.”

”Jotkut haluavat tulla paikan päälle myöhemminkin, ja totta kai se sopii. Joitakuita se rauhoittaa ja auttaa irrottautumaan työasioista”, Lappi sanoo.

Lappi ei myöskään ehdota mittausdatan keräämistä kenelle tahansa. Hän on hyvin varovainen silloin, jos asiakkaalla on työuupumusta tai muuten kovaa väsymystä.

”Niihin tilanteisiin ei sovi sellainen lähestymistapa, että nyt ruvetaan mittaamaan ja suorittamaan. Ehkä myöhemmin, jos voimavarat sallivat, henkilöä voi pyytää tuottamaan dataa siitä, kuinka pitkiä työpäivät ovat tai kuinka kiireisiltä ne tuntuvat.”

 

Meeri Kaakinen ja Tanja Lappi ovat puhujina Työterveyslaitoksen seminaarissa Virtaa työterveysyhteistyöhön, joka pidetään Helsingissä 17.–18.2.2016.

 

”Mietimme, mitkä palveluistamme pystytään aidosti digitalisoimaan."

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Työterveyslaitoksen sisältöä
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Työyhteisön ei tarvitse olla täydellinen. Hyvä tavoite on, että se on riittävän terve. Riittävän terveeseen työyhteisöön on pääsääntöisesti mukava tulla aamulla töihin.

Näin toteaa työterveyspsykologi Antti Aro kirjassaan Työilmapiiri kuntoon (Alma Talent, 2018). Kirja käsittelee sitä, miten työilmapiiriin voi ja kannattaa vaikuttaa.

Riittävän terveen työyhteisön tunnusmerkkejä ovat nämä:

  1. Työyhteisö on suuntautunut työhön, organisaation perustehtävään. Tavoitteita pyritään jatkuvasti kirkastamaan. Ne ovat realistisia, joten niiden saavuttaminen on mahdollista.
  2. Työyhteisössä vallitsee työrauha. Työntekoa edistävät tekijät on maksimoitu ja sitä häiritsevät asiat minimoitu.
  3. Työyhteisö suuntautuu tulevaisuuteen, mutta on tietoinen myös historiastaan. Toimintaympäristön muutokseen vastataan jatkuvalla parantamisella ja oppimisella.
  4. Johtaminen palvelee työntekoa. Se on tasapuolista, johdonmukaista ja oikeudenmukaista. Asianäkökulma painottuu – tärkeämpää on, mitä sanotaan, kuin se, kuka puhuu.
  5. Työntekijöillä on selkeä käsitys omasta työroolistaan. He tuntevat riittävän hyvin myös työkaveriensa työroolit.
  6. Sosiaalista tukea on tarjolla. Apua saa esimiehiltä, kollegoilta ja alaisilta, ja sitä voi pyytää turvallisin mielin.
  7. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhdessä. Onnistumisia juhlitaan ja virheistä opitaan. Kaikkien työyhteisön jäsenten panos tunnustetaan – kiitoksia eivät saa pelkästään työyhteisön ”tähtipelaajat”.
  8. Ongelmia ratkaistaan eikä niitä lakaista maton alle. Asioista puhutaan suoraan ja niiden ihmisten kanssa, joita ne koskevat.
  9. Yhteiset pelisäännöt ovat selkeitä ja reiluja. Ne koskevat kaikkia, mutta eivät ole jäykkiä. Terveen järjen käyttö on sallittua.
  10. Työyhteisö huolehtii työhyvinvoinnistaan. Stressiä ja kiirettä ei ihannoida. Erityistä huomiota kiinnitetään työstä palautumiseen.

Vierailijatyötiloissa nopeat syövät hitaat. Jäljelle jääneiden kalusteiden säädöt eivät välttämättä ole omien mittojen mukaisia.

Vaikka vaihtuvan työpisteen säätäminen itselle sopivaksi lähes päivittäin kuulostaa vaivalloiselta, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg vakuuttaa sen käyvän nopeasti.

”Kun työpisteen säätämisen ottaa tavaksi, siinä ei loppupeleissä kovin kauan mene. Hyvän työasennon mitat ja säädöt kannattaa ottaa ylös seuraavaa kertaa varten.”

Mittaa kyynärkorkeus, tarkista katselukulma

Mika Nyberg antaa liikkuville toimistotyöntekijöille nämä suositukset hyvän istumatyöasennon lähtökohdista:

  1. Työtuoli kannattaa säätää ensimmäiseksi. Istuessa jalkojen tulisi yltää tukevasti maahan. Vartalon ja reiden kulman on hyvä olla aavistuksen yli 90 astetta. Tuolin istuinosan etureunan ja polvitaipeen väliin saa jäädä noin pari senttiä.
  2. Työpöytä on kätevä säätää, kun hyvä istuma-asento on löytynyt. Mittaa kyynärkorkeus. Pidä käsiä istuessa vartalon sivuilla. Mittaa nyt korkeus kyynärpäästä lattiaan. Pöydän tulisi olla 0–2 senttiä korkeammalla kuin mitattu kyynärkorkeus. Kun nyt asetat käsivarret työpöydälle, hartioiden pitäisi tuntua rennoilta.
  3. Näyttö säädetään, jos mahdollista. Katselukulma on optimaalinen, kun nenä on näytön yläreunan korkeudella. Hyvä katseluetäisyys erillisestä näytöstä on helppo mitata ojentamalla käsivarsi näyttöä kohti. Kun näyttö on suunnilleen käsivarren mitan päässä, katseluetäisyys on sopiva.
  4. Näppäimistö kannattaa viedä pöydän keskelle. Näppäimistön paikka on noin kyynärvarren mitan päässä pöydän reunasta. Käsien tulisi ylettyä näppäimistölle, kun kyynärvarret on asetettu pöydälle näppäimistöä kohti.
  5. Hiirtä tulee käyttää vapaasti koko kyynärvarrella. Pyri välttämään hiiren käyttöä pelkällä ranteella. Esimerkiksi paksu rannetuki yleensä sitoo ranteen paikalleen, jolloin liike on yksipuolista ja kuormittavaa.
  6. Seisoma-asennossa kannattaa huolehtia, että paino jakaantuu tukevasti molemmille jaloille. Istuma- ja seisoma-asennon välillä kannattaa vaihdella työpäivän aikana, jos mahdollista.

Hyvä asento löytyy kokeilemalla

Työpisteen säätöohjeet antavat suuntaa sopivan työasennon löytymiseen. Mika Nyberg painottaa, että säädöt ovat aina yksilöllisiä ja hyvä asento löytyy lopulta kokeilemalla.

”Tietokonetyössä ei ole olemassa selkeitä ratkaisuja, jotka sopisivat kaikille. Työtehtävä ja työntekijän erityisvaatimukset määrittävät pitkälti, millainen työasento kullekin sopii.”

Ja vaikka kalusteiden säädöt olisivat kunnossa, ei paikalleen kannata jämähtää. Liian jäykkä ja kulmikas asento ei pidemmän päälle ole hyväksi. Työasennon vaihtelu ja aktiivinen tauotus ovat tarpeen.

”Työasennon on hyvä tuntua rennolta. Kukaan ei kiellä välillä lukemasta materiaaleja vaikka sohvalla tai pitämästä lyhyttä palaveria seisten”, Nyberg huomauttaa.

Kalustus kannattaa pitää simppelinä

Jotta työntekijän asettuminen työtilaan sujuisi kätevästi, työnantajan kannattaa huomioida vierailijatyöpisteiden suunnittelussa erilaiset käyttäjät.

Mika Nyberg neuvoo valitsemaan vierailijatyöalueelle kalusteet, jotka ovat mahdollisimman helposti säädettävissä erikokoisille työntekijöille.

”Yksinkertainen kalustus, jota on helppo liikutella ja säätää esimerkiksi sähköisesti, on tärkeintä.”

Esimerkkinä Nyberg mainitsee työpöydän: Sen tulisi olla helposti säädettävissä mahdollisimman ylös ja alas. Näin pöytä sopii eripituisille ihmisille ja pöydän ääressä voi halutessaan tehdä töitä myös seisten.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 24.8.2017.

Tutkimuksista tiedämme, että yksi keskeisistä asioista luottamuksen rakentumisen ja myönteisten odotusten kannalta on oikeudenmukainen eli reilu johtaminen.

Erityisesti epävarmoina aikoina, joihin fuusioitumiset tyypillisesti lukeutuvat, on tärkeää, että emme koe olevamme mielivaltaisen kohtelun alaisia ja että päätöksenteon prosessit noudattelevat oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Näitä periaatteita ovat:

  1. Ole johdonmukainen. Käytäntöjen ja sääntöjen ei tulisi vaihdella ihmisten tai ajankohtien välillä.
  2. Mahdollista kuulluksi tuleminen niille, joita päätös koskee.
  3. Perusta päätöksesi mahdollisimman tarkkaan tietoon.
  4. Luo käytäntöjä, joiden perusteella tehtyjen päätösten vaikutusta voidaan seurata ja vääriksi osoittautuneita päätöksiä muuttaa.
  5. Tee päätöksiä, mutta älä hätiköiden.
  6. Kohtele toisia kunnioittavasti.

Toki työpaikkojen realiteetit, kuten esimerkiksi tarpeet viedä muutoksia läpi ripeästikin, eivät aina tee tätä tehtävää helpoksi esimiehille. Miten isossa organisaatiossa esimerkiksi toteutetaan laaja kuuleminen? Entä jos sama prosessi tuntuu toisista hätäiseltä ja toisista maleksimiselta?

Vaikka joskus voi olla haasteitakin, niin kuitenkin kannustan pyrkimään näiden periaatteiden mukaiseen toimintaan. Niitä kannattaa soveltaa muutosten johtamiseen niin hyvin kuin mahdollista, erityisesti jos tähtäimessä on luottamuksen rakentaminen ja toive, että muutos näyttäytyisi työntekijöille (myös) myönteisenä mahdollisuutena. Myönteisten odotusten tiedetään edistävän sopeutumista ja hyvinvointia.

Nämä reiluun prosessiin liittyvät periaatteet olisikin tärkeää huomioida jo muutosprosessia suunniteltaessa, jotta asioille varattaisiin riittävästi resursseja ja aikaa – vaikkakin pääsääntöisesti näiden periaatteiden noudattaminen ei maksa mitään.

Toisena teemana nostan esille työn imun, jolla tarkoitetaan työssä koettua myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jota luonnehtivat uppoutuminen, tarmokkuus ja omistautuminen työssä.

Työn imun on havaittu edistävän myönteisiä odotuksia tulevaisuutta kohtaan, kuten merkittävän organisaatiomuutoksen näkemistä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

Tämän perusteella voidaan odottaa, että työpaikat, joissa työntekijät kokevat työn imua jo ennen muutosta, pärjäävät muutoksissa paremmin. Se korostaa työn imusta huolehtimisen tärkeyttä myös muutosten näkökulmasta.