Epäasiallinen työkäytös voi jatkua sosiaalisessa mediassa

Työkaverin tai esimiehen mollaaminen somessa tuo lisäelementin perinteiseen selän takana puhumiseen, sanoo johtava konsultti Marjut Joki Työterveyslaitoksesta.

Työyhteisön ristiriitoja tai tyytymättömyyttä kollegan toimintaan puidaan toisinaan sosiaalisessa mediassa. Johtava konsultti Marjut Joki Työterveyslaitoksesta kertoo, että ilmiö on herättänyt keskustelua joissakin hänen vetämissään esimieskoulutuksissa.

Joen tehtäviin kuuluu myös työyhteisökonfliktien selvittäminen. Eräässä tapauksessa työntekijä koki, että hänen kaksi työtoveriaan kohtelivat häntä mitätöivästi ja jopa kiusaten.

”Ikävä käytös oli jatkunut työpäivien jälkeen Facebookissa. Siellä oli keskusteltu sekä henkilön työasioista että elämäntilanteesta.”

Osapuolet asuivat pienellä paikkakunnalla, jossa ihmisten verkostot usein risteävät – myös somessa. Työkaveri, jota arvostellaan, voi olla Facebook-kaverin sukulainen, naapuri tai vaikka saman harrastusporukan jäsen.

”Mustamaalaamisen kohde saattaa itse olla pitkään tietämätön asiasta. Lopulta joku tuttava kertoo, että sinusta muuten kirjoitetaan sitä ja tätä”, Joki sanoo.

Kritiikin julkisuus kuormittaa

Marjut Joen mukaan työkaverin, esimiehen tai alaisen kritisointi sosiaalisessa mediassa tuo yhden lisäelementin perinteiseen selän takana puhumiseen:

”Asia ei enää pysy työyhteisön sisällä, vaan se laajenee ja tulee julkisemmaksi. Se voi myös alkaa elää omaa elämäänsä ikään kuin kirjoitettuna totuutena. Kirjoittelun kohteelle se on tietysti hyvin kuormittavaa.”

Joki suosittelee, että työhön liittyvistä ongelmista keskusteltaisiin työpaikalla ja niiden kesken, joita asia koskee. Työpaikalla voidaan myös sopia yhteisistä periaatteista, jotka liittyvät somen käyttöön työyhteyksissä: miten esimerkiksi puututaan epäasialliseen kirjoitteluun?

Ohjeiden laatimiseen saa vinkkejä esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen verkko-oppaasta Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma.

Seisotko kirjoittamasi takana?

Viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta sanoo, että oikeudelliselta kannalta somessa on oikeastaan samat ”säännöt” kuin muussakin kommunikoinnissa. Erona on se, että viestit ovat tekstimuotoisia, useiden nähtävillä, säilyvät ”ikuisesti” ja voivat lähteä leviämään.

”Siksi olisi toivottavaa, että käyttää kirjoittelussa harkintaa ja on valmis seisomaan kaiken somessa kirjoittamansa takana.”

Neuvosen mukaan tarkempaa ohjenuoraa on hankala antaa, koska kaikki riippuu aina asiasta ja asiayhteydestä – esimerkiksi siitä, keskustellaanko suljetusti yhden tai muutaman ihmisen kanssa vai niin, että lähes kuka tahansa voi lukea viestin.

Jos haukkuu somessa työpaikkansa ihmisiä, etenkin nimillä puhuttaessa vaarana on syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämiseen.

”Työpaikan sisäisten asioiden kertomisessa vastaan voivat tulla yrityssalaisuusasiat. Ainakin luottamuksellisten tietojen levittäminen antaa työnantajalle mahdollisuuden harkita työoikeudellisia keinoja”, Neuvonen huomauttaa.

Hänkin suosittelee sitä, että työpaikalla olisi ohjeistus somen käytöstä.

 

Jaa sisältö somessa!