Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa

Osallistu

Johtamiseen ladataan paljon odotuksia, toiveita ja vastuuta. Hyvän johtamisen voi kuitenkin tiivistää kolmeen k:hon: kysy, kuuntele ja kannusta, sanoo Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Lista erilaisista johtamisen näkökulmista on pitkä: valmentava johtaminen, työkykyjohtaminen, palveleva johtaminen, ikäjohtaminen, osaamisen johtaminen, muutosjohtaminen ja niin edelleen.

Esimiestyötä tutkinut Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta puhuu mieluiten vain hyvästä johtamisesta.

”Johtamisen painotukset muuttuvat organisaation tilanteen mukaan. Välillä ollaan esimerkiksi radikaaleissa muutostilanteissa ja välillä staattisemmissa vaiheissa. Myös henkilöstön tarpeet ja odotukset johtamiselle vaihtelevat. Johtamista pitäisi mukauttaa tarpeen mukaan”, hän sanoo.

Vuorovaikutus kertoo onnistumisesta

Johtamisen ”ismien” sijasta Krista Pahkin keskittyy käytännön asioihin. Hän tiivistää hyvän johtamisen kolmeen k:hon: kysy, kuuntele ja kannusta.

Johtajan tehtävä on luoda aktiivisesti avointa keskustelukulttuuria työntekijöiden ja eri työryhmien välille.

”Parhaat ideat toiminnan kehittämiseksi tulevat useimmiten työntekijöiltä”, Krista Pahkin sanoo.

Hän painottaa, että johtajan tehtävä ei ole tuoda esiin vain itseään ja omia mielipiteitään. Hyvä johtaminen näkyy työpaikoilla muun muassa niin, että työntekijät uskaltavat kertoa myös huonoja uutisia, tuoda esiin epäonnistumisia tai toimimattomia käytäntöjä.

”Johtaja on onnistunut työssään, kun työntekijät esittävät rohkeasti omia näkemyksiään, ideoitaan ja kun työyhteisön vuorovaikutus on välitöntä”.

Hyvin johdetun työyhteisön piirteitä ovat keskinäinen luottamus, yhdessä tekeminen ja yhdessä sovitut tavoitteet, joihin kaikki ovat sitoutuneet. Johtaminen ei saisi olla ylhäältä alas suunnattua sanelupolitiikkaa.

Välillä vieressä, välillä syrjässä

Hyvä johtaja arvostaa kaikkien osaamista. Hän on monipuolinen ja hahmottaa laajoja kokonaisuuksia.

Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen työssä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi projektien resurssien tarkastelua ja sen määrittelyä, mihin erityisesti keskitytään.

”Johtaminen on ajoittain hyvin konkreettista: pitää ottaa kantaa siihen, kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Toisaalta johtaminen on myös suunnannäyttämistä ja visiointia”, Krista Pahkin sanoo.

”Hyvä johtaja antaa työntekijälle riittävän haastavia tehtäviä ja luottaa, että tämä selviää niistä. Johtaja on läsnä työn arjessa, neuvoo ja tukee, mutta astuu tarvittaessa syrjään ja antaa työntekijälle tilaa onnistua itsenäisesti.”

Kollegoilta voi pyytää sparrausta

Krista Pahkin on tutkinut esimiestyötä ja johtamista erityisesti muutostilanteissa. Hän itse johtaa Työterveyslaitoksessa PK-sektori ja kasvu -yksikköä, jonka asiantuntijat keskittyvät tukemaan pk-yritysten kyvykkyyttä toimia muuttuvassa työelämässä ja luomaan innostavaa ja kestävää yritystoimintaa. Yksi osa-alue on kannustaa yrittäjiä huolehtimaan itsestään, omasta jaksamisestaan.

”Pienissä yrityksissä yrittäjä on vastuussa yrityksestä ja sen taloudellisesta menestyksestä, mutta hän on myös itse yksi työntekijöistä. Satsaaminen työntekijöiden ja omaan hyvinvointiin saattaa helposti jäädä taka-alalle.”

Johtajan työ on vaativaa, ja siihen ladataan paljon odotuksia. Kuten missä tahansa työssä, myös johtajan tehtävässä on tärkeää, että ympärillä on kollegoita, joiden kanssa voi keskustella ja joilta voi kysyä neuvoa ja sparrausta hankalissa tilanteissa. Niitä johtajalle tulee eteen väistämättä.

”Isoissa yrityksissä johtajien välinen keskustelukulttuuri voi syntyä luonnostaankin, mutta on hyvä tehdä verkostoitumista myös systemaattisesti ja varata aikaa yhteiseen keskusteluun ja tapaamisiin”, Pahkin vinkkaa.

Yksin- tai pienyrittäjien kannattaa hyödyntää erilaisia verkostoja tuen saamiseksi.

Miten voin auttaa sinua?

Työyhteisön toimivuus ja tavoitteisiin pääseminen eivät ole vain johtajien vastuulla. Johtaminen on koko työyhteisön asia.

”Työyhteisössä jokaisella on tärkeä rooli. Jokaisen pitää olla aktiivinen toimija ja huolehtia siitä, että asiat toteutuvat”, Krista Pahkin sanoo.

Pahkin toivoo työyhteisöihin inhimillisyyttä: sellainen työyhteisö, jossa välitetään toinen toisistaan, menestyy.

Työkaverilta, miksei johtajaltakin, kannattaa välillä kysyä ”miten voin auttaa sinua”. On myös jokaisen vastuulla puuttua, jos havaitsee esimerkiksi korjattavaa työturvallisuudessa, on huolissaan toisen työkuormasta ja jaksamisesta.

Johtamisesta tulee jaettua

Krista Pahkin on työssään pohtinut sitä, miten matalalle päätöksenteko ja erilaiset vastuut organisaatioissa on mahdollista ja järkevää viedä.

Mitkä kaikki päätökset kuuluvat esimiehille ja mitkä päätökset voisi siirtää työtekijöiden tehtäväksi?

”Nykyään työtä tehdään paljon projekteissa, joissa projektipäälliköt tekevät jo nyt tehtäviä, jotka on perinteisesti mielletty esimiesten tehtäviksi”, Pahkin toteaa.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa irtaudumme työnjohdollisesta ajattelusta. Johtamisesta tulee jaettua. Johtaminen nähdään entistä enemmän yhteisenä asiana ja vastuuna. Tulevaisuuden johtaja on suunnannäyttäjä ja koossapitävä voima.

 

Johanna Tjäder jokotai

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Työterveyslaitos kutsuu max 50 henkilöä työllistäviä pienyrittäjiä #SatasellaMukaan. Kampanja starttaa Yrittäjän päivänä 5.9.2017 ja on käynnissä 5.-8.9.2017.
Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Herättikö juttu tunteita? Ota osaa keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Älylaitteen selaaminen kumarassa voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun kipuja sekä ryhtimuutoksia, jotka ilmenevät esimerkiksi alaniskan kyttyrämäisyytenä.

Puhutaankin haitallisesta ”someniskan” ilmiöstä, joka on yleistynyt viime vuosina älylaitteiden käyttäjien keskuudessa.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg kertoo, että someniska vaivaa älylaitteen käyttäjiä iästä riippumatta. Jopa lapsilla ja nuorilla – joiden ranka lähtökohtaisesti kestää rasitusta vanhempaa väestöä paremmin – on raportoitu aiempaa enemmän niskan kipuilua ja ryhtimuutoksia.

Kuormitus jopa 27 kiloa

Tyypillinen somettaja kannattelee älypuhelintaan vyötärön tietämillä ja roikottaa päätään. Tämä asento on nikamille haitallisin. Someniska nimittäin aiheutuu eteenpäin kallistuneesta pään asennosta, joka kuormittaa niskan rakenteita moninkertaisesti pään pystyasentoon verrattuna.

”Kuormitus on sitä kovempi, mitä kumarammassa asennossa pää on. Pystyasennossa pää painaa noin 4–5 kiloa, mutta esimerkiksi 60 asteen kallistuksessa pää rasittaa niskaa jopa 27 kilon verran”, Mika Nyberg sanoo.

Lisäksi älylaitetta selattaessa käsivarret eivät usein ole tuettuina, jolloin pää sekä hartiat työntyvät helposti liikaa eteenpäin ja ryhti pääsee valahtamaan alemmas.

Kivut voivat kroonistua

Puhelimen näppäily kumarassa voi aiheuttaa oireita nopeastikin. Yksipuolista ja kumaraa asentoa seuraavat yleensä niskan lihasjäykkyys ja kipuilu, joka voi säteillä hartioiden ja pään alueelle.

Pidemmällä aikavälillä kivut saattavat kroonistua. Jos huonossa asennossa on jatkuvasti, se voi aiheuttaa ryhtimuutoksia, kuten eteenpäin työntyneen pään asennon ja sisäänpäin kiertyneet olkapäät.

Mika Nyberg kuitenkin huomauttaa, ettei vaivojen syy-seuraussuhde ole aina selkeä:

”Pitkään jatkuneeseen kipuun on hyvä hakea apua, sillä kivun alkuperää voi olla itse vaikeaa päätellä. Kivuista ei tarvitse kärsiä.”

Näin ehkäiset someniskan

Uuden asennon sisäistäminen älylaitteen selailuun vaatii totuttelua. Mika Nyberg antaa nämä neuvot someniskan välttämiseen:

  1. Pidä pää pystyssä, mahdollisimman lähellä keskiasentoa.
  2. Nosta älylaitteen näytön yläreuna nenän korkeudelle. Siten katselukulma on hyvä ja vältät pään turhan nuokkumisen.
  3. Tue kyynärpäät vartaloon ja käytä laitetta kahdella kädellä, jotta asentosi ei pääse valumaan etukumaraan.
  4. Jos käytät laitetta istuessasi, nojaa hieman taaksepäin. ”Makaavampi” asento rasittaa vartaloa vähemmän kuin etukumara asento.
  5. Vaihtele asentoa. Yksipuolinen asento väsyttää vartaloa ja aiheuttaa jumeja.
  6. Tauota somettamista. Tauotus ja venyttely virkistävät ja vetreyttävät niska- ja hartiaseutua.
  7. Opettele tiedostamaan asentosi. Vaikka niska ja hartiat eivät vielä oireilisikaan, kannattaa asentoon kiinnittää huomiota jo nyt. Siinä voi hyödyntää älypuhelimeen ladattavia sovelluksia, jotka muistuttavat, kun asento on turhan kuormittava.

Jaana Laitinen johtaa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Promo@Work-konsortiohanketta, joka tuottaa tutkimustietoon perustuvat suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla.

”Tarkastelemme terveellisiä elintapoja työkyvyn ja työstä palautumisen näkökulmista. Tämä on uusi lähestymistapa verrattuna perinteiseen tapaan tarkastella elintapoja sairastumisriskien kannalta.”

Laitinen vastasi palautumista koskeviin kysymyksiin Twitterissä syyskuussa 2017. Tähän on koottu kysymyksiä ja hieman laajennettuja vastauksia niihin:

1. Mitä työstä palautuminen tarkoittaa?

Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä. Kun palautuu välillä, jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista, kokonaista elämää.

Kehon energiavarastojen ja nestetasapainon korjaaminen sekä kehoa huoltava liikunta edistävät palautumista erityisesti fyysisesti kuormittavasta työstä.

Työstä palautuminen on hyväksi terveydelle. Se ehkäisee kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Pitkittynyt, liiallinen kuormitus voi johtaa sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, mahdollisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä aivotyössä työuupumukseen.

2. Mistä tietää, ehtiikö palautua riittävästi?

Kuulostele, tunnetko palautuvasi päivän rasituksista ennen seuraavaa työpäivääsi.

Huono palautuminen voi näkyä epäterveellisenä käyttäytymisenä, mikä edelleen pahentaa tilannetta: Kuormittunut ihminen voi syödä herkkuja tai käyttää alkoholia lievittääkseen stressaantunutta oloaan. Usein uni häiriintyy ja sohva houkuttelee työpäivän jälkeen.

Huono palautuminen vaikuttaa suoraan fysiologiaan. Verenpaine voi olla koholla, ja veriarvoissa voi näkyä poikkeamia.

3. Miten palautumistaan voi mitata?

Sykevälivaihtelun mittaaminen kertoo palautumisesta aika hyvin, kunhan sen tuloksia tulkitsee ammattilainen.

Mittaukseen on Firstbeatilla helppo mittari, ja esimerkiksi työterveyshuollot välittävät palvelua. Mittauksessa kaksi elektrodia ja pienikokoinen mittalaite kiinnitetään rintakehälle kolmen neljän päivän ajaksi. Samanaikaisesti pidetään päiväkirjaa, mikä helpottaa tulosten tulkintaa.

Palautteessa näkyvät punaisella ajankohdat, jolloin on kuormittunut ja vihreällä palautumisjaksot. Päiväkirjan avulla voi sitten pohtia, miten erilaiset tekemiset näkyvätkään punaviherkäppyrässä.

Esimerkiksi alkoholinkäytön palautumista heikentävä vaikutus näkyy unen aikaisena punaisena käppyränä, mikä on hyvin havainnollistavaa.

4. Miten palautuminen eroaa eri ihmisillä?

Hyväkuntoiset, vähän kuormittuneet, terveet ja nuoret palautuvat muita nopeammin. Palautumista hidastavat ikääntyminen, alkoholinkäyttö, anemia ja toimintakykyä heikentävät sairaudet sekä pitkittyvä, kasautuva kuormitus.

Lisäksi terveyskäyttäytymisen erot vaikuttavat. Esimerkiksi liian lyhyt ja huonolaatuinen uni ei palauta.

5.  Antaisitko kolme helppoa vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen?

Ehdottaisin näitä: Kirkasta työsi tavoite ja merkitys. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja pidä työaikasi kohtuullisina. Pyydä tarvittaessa tukea ja anna sitä muillekin.

6. Onko palautuminen helpompaa, jos töissä on kivaa?

Kyllä on. Kun töissä on kivaa, kuormittuu vähemmän. Samalla saa sosiaalista tukea ja palautuu jo työpäivän aikana. Hyvä työ tekee ihmiselle hyvää monin tavoin.

7. Kertoisitko esimerkin iltapalasta, joka siivittää hyvään uneen?

Lautasmalli on hyvä lähtökohta. Sisällytä iltapalaasi kuituista viljatuotetta, vähärasvaista maitotuotetta, pähkinöitä ja runsaasti kasviksia. Maistele makuja ja rauhoitu nauttimaan niistä.

8. Miten saisin lisättyä liikettä työpäivääni?

Kävele osa työmatkastasi. Valitse aina portaat hissin sijaan. Jos sinulla on sähköisesti säädettävä työpöytä, työskentele välillä seisten. Sijoita printteri kauemmas työpisteestäsi, niin pääset ottamaan lisäaskeleita, kun haet tulosteita.

Ota tavaksi esimerkiksi se, että nouset seisomaan tai kävelemään puhelinkeskusteluiden ajaksi. Pidä kävelykokouksia. Harrasta taukoliikuntaa ja kokeile ”liikuntavälituntia”.

Ihannetilanteessa tekisin töitä nykyistä reilusti vähemmän mutta fiksummin, sanoo helsinkiläinen yrittäjä Katariina Krabbe.

Krabbe luonnehtii itseään kirjoittamisen sekatyöläiseksi. Kymmenen vuotta sitten hän irtisanoutui copywriterin työstään ja perusti toiminimen. Ennen sitä hän oli tehnyt vuosisopimuksen sekä silloisen työnantajansa että erään asiakaslehtitalon kanssa.

”Se oli aika varma lähtö itsensätyöllistäjälle. Pikkuhiljaa sain muitakin asiakkaita.”

Töitä on riittänyt alusta asti, jopa enemmän kuin ehtii tehdä. Siitä huolimatta Krabben taloudellinen tilanne on tiukka.

”Alalla on ostajan markkinat, eivätkä palkkiot ole kymmenessä vuodessa nousseet. Sen sijaan kaikki muu on kallistunut. Vaikka lisään työmäärääni, sinnittelen minimitoimeentulossa. On selvää, ettei tämä voi jatkua näin.”

Vertaistukea ja koulutusta

Tunne siitä, että jotain pitää tehdä eri tavalla kuin ennen, sai Katariina Krabben hakeutumaan yrittäjien vertaisryhmään. Ryhmiä järjestää Osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille -hanke eli Oona.

Se tukee uusmaalaisia yrittäjänaisia kasvattamaan yritystään osaamisen kehittämisen ja vertaistuen avulla. Hankkeen maksuttomat koulutukset ja vertaisryhmät sopivat parhaiten mikro- ja pienyrittäjille.

Vertaisryhmätyöskentelyn tavoitteena on antaa yrittäjänä toimimiseen lisää iloa, visioita ja voimavaroja. Osallistujat sparraavat toisiaan sekä verkossa että kasvokkain.

Krabbe sai vertaisryhmästä uusia näkökulmia ja konkreettista apua. Ryhmäläisiä yhdisti innostus omaan tekemiseen.

Yrittäjän vapaus viehättää

Katariina Krabbe on edelleen tyytyväinen siihen, että ryhtyi yrittäjäksi. Parasta on vapaus määritellä omat aikataulunsa. Kun deadline lähestyy, hän saattaa työskennellä yötä myöten. Toisaalta hän voi lähteä kävelylle kesken päivän tai pitää vapaata, jos väsyttää.

”Myyn työpanostani, en aikaani. Jos olen nopea ja tehokas, saan hyödyn itselleni. Palkkatöissä minun pitäisi hengata työpaikalla loppupäivä, istua ehkä jossain tiimipalaverissa jaarittelemassa.”

Oona-hankkeen vertaisryhmässä yrittäjät saivat pohtia unelmiaan: Millaista elämä olisi viiden vuoden päästä? Millaista yrittäminen olisi? Tämä harjoitus sai palaset loksahtamaan paikoilleen:

Krabbe on vuoden verran kirjoittanut harrastuspohjalta Magiaa ja maadoittumista -blogia osana blogiportaalia nimeltä Naiseuden voima. Muiden yrittäjien rohkaisemana hän kertoi blogin perustajille ideoistaan.

”Kävi ilmi, että heidän visionsa on samantyyppinen kuin minun. Naiseuden voiman lukijamäärät ovat kasvussa, ja sillä alkaa olla kaupallista potentiaalia. Nyt olen mukana kehitystiimissä miettimässä, miten toiminnasta tehtäisiin ammattimaisempaa.”

Vahvuuksia hyödyntämään

Katariina Krabbe toivoo, että hän pystyisi tulevaisuudessa hyödyntämään työnteossa enemmän omia vahvuuksiaan. Yksi niistä on folkloristin koulutus.

”Toimitan vapaaehtoistyönä Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry:n lehteä ja pidän esimerkiksi itkuvirsi-workshopeja. Aihealue on minulle valtava intohimo.”

Varsinaisessa toimittajan työssään Krabbe tekee usein juttuja aiheista, jotka ovat hänelle vieraita ja vaikeita. Se toki onnistuu, mutta vaatii paljon taustatyötä.

”Työnteko olisi helpompaa, tehokkaampaa ja fiksumpaa, jos voisin keskittyä aiheisiin, jotka tunnen läpikotaisin – ja saisin siitä myös rahaa.”