Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä

Osallistu
Työkaveri juttelee kahvimuki kädessä.

Hyvä työkaveri tai esimies on luotettava ja suoraselkäinen. Hän saattaa jopa kannatella työuralla vaikeiden vaiheiden yli.

Työkaverini antoi minulle hiljattain palautetta. Kysymys ei ollut kehuista, vaan niin sanotusta rakentavasta palautteesta liittyen toimintatapaani. Hän osasi antaa palautteen kivalla tavalla: ei syyttäen ja kahden kesken. Minulle jäi hyvä fiilis ja tunne, että opin tilanteesta.

Tämä on yksi vastauksista, joita saimme Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden pieneen kyselyyn. Sen aiheena oli hyvä työkaveruus: Millainen on hyvä työkaveri tai esimies? Miksi hänen kanssaan on niin mukava tehdä töitä?

Hyvää esimiestä kuvailtiin esimerkiksi näin:

Esimies pitää meidät ajan tasalla asioista, joita on meneillään organisaatiossamme. Hän tulee vapaaehtoisesti kertomaan jopa sen, ettei hänellä tällä hetkellä ole uutta tietoa.

Ensimmäisessä oman alani työpaikassa minulla oli erinomainen esimies. Hän ymmärsi, että olen vasta valmistunut, mutta antoi minulle vaativiakin tehtäviä ja opasti niiden läpi. Ei pidellyt kädestä, ei jättänyt yksin, vaan opetti minut tekemään työt itse ja laadukkaasti.

Sosiaalinen tuki suojaa stressiltä

Työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta tutustui lukijoiden vastauksiin. Hänestä ne kertovat siitä, mitä asiantuntijat kutsuvat vastuulliseksi tai ammatilliseksi työkäyttäytymiseksi.

”Vastuullinen työkäyttäytyminen suuntautuu ensisijaisesti työn tekemiseen sekä oman työn, työyhteisön ja koko organisaation tavoitteiden saavuttamiseen.”

Työpaikan arjessa se näkyy esimerkiksi niin, että ihminen hoitaa hommansa, auttaa tarvittaessa muita, jakaa työtä koskevaa tietoa ja antaa palautetta. Hän tervehtii, ottaa toiset huomioon ja nostaa esiin yhteistyössä havaitsemansa pulmat.

Tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki – kokemus samassa veneessä olemisesta – suojaa stressiltä varsinkin silloin, kun työ kuormittaa ja vaatii paljon.

Ei ole pakko tykätä

Heli Hannonen kouluttaa muun muassa esimiehiä ja auttaa työyhteisöjä ratkaisemaan hankalia ristiriitatilanteita. Hän sanoo, ettei työkaverista välttämättä tarvitse tykätä.

”Sen verran pitää tulla toimeen, että pystyy puhumaan kaikista työasioista. Toinen perusasia on, ettei työtehtäviä tarvitse jaotella sen mukaan, kuka pärjää kenenkin kanssa.”

Hannosen mukaan yhteisöllisyys perustuu työpaikalla siihen, että työhön liittyvät asiat sujuvat.

”Se tarkoittaa, että työn tavoite, työnjako ja pelisäännöt ovat tiedossa. Ilmapiirin hoitaminen vaikkapa tyky-päivillä tai saunailloilla voi tuottaa tulosta vasta sitten, kun työhön liittyvät asiat on ensin saatu kuntoon.”

Työystävän kanssa viihtyy

Kollegani on työskennellyt pankkialalla yli 40 vuotta. Hän on iloinen, positiivinen ja valmis uusiin juttuihin työssä ja vapaa-ajalla. Käymme yhdessä lounaalla työpäivinä ja juttelemme elämästä yleensä, etenkin lapsenlapsista.

Heli Hannonen käyttää tämäntyyppisestä suhteesta nimitystä työystävyys. Se on hyvää työkaveruutta, jossa yhteistyö sujuu hienosti ja toisen kanssa on mukava olla. Siinä on jotain enemmän kuin se, että saadaan työasiat hoidettua.

Työystävyys ei kuitenkaan aina kanna työpaikan ulkopuolelle. Työystävät eivät ehkä tapaa vapaa-ajalla, ja jos toinen jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa, he eivät pidä kovin paljon yhteyttä.

Hannosen mukaan työkaverin kanssa ystävystyminen on ihan hyvä juttu, kunhan muistetaan, että töissä ykkösasia on työn tekeminen. Ihmissuhteet eivät saisi mennä sen edelle.

Kuka viereesi jää?

Työkaverin luotettavuus punnitaan toden teolla vastoinkäymisten kohdatessa. Heli Hannosen mielestä tämä kommentti kiteyttää asian osuvasti:

Hyvä työkaveri tai esimies seisoo rinnalla ja tukee myös silloin, kun ”paska osuu tuulettimeen”. Huono työkaveri tai esimies puolestaan seisoo rinnalla vain silloin, kun asiat menevät hyvin. Molemmista on kokemusta.

Vastauksista käy ilmi myös, että kokemus hyvästä työkaveruudesta saattaa kannatella jopa vuosia ja toimia esimerkkinä itselle:

Ensimmäisessä open työpaikassani minulla oli mahtava työkaveri, joka tuki, auttoi ja ideoi rinta rinnan kanssani. Siitä jäi todella hyvä tunne, ja se on ollut erittäin merkittävää senjälkeisissä ”kylmissä” työkokemuksissani. Ilman tätä työkaveria olisin saattanut lopettaa työt kyseisessä ammatissa. Arvostan tällaisia ihmisiä valtavasti ja yritän myös itse toimia samoin.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (1)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (1)

Kaikki vaan uusiks |

Hyvä työkaveri hoitaa hommansa ettei tarvii käydä sen jälkeen asioita paikkailemassa. Lisäks se osaa pitää etäisyyttä eikä soittele vapaapäivinä. Työkavereihin ei kannata kiintyä varsinkaan nykyaikana kunkaikenmaailman pässinpäät muuttelevat strategioita ja työ-yhteisöjä, näin ei tuu ikävä ihmisiä

Tuoreimmat jutut

Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava:

  1. Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun.
  2. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat.
  3. Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset.
  4. Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 28.5.2015. Vinkit antoi aivotutkija Minna Huotilainen.

Tällä hetkellä palvelut ja etuusjärjestelmät ovat erillisiä ratkaisuja yksittäisiin haasteisiin. Kokonaisuuden hallinta on sattumanvaraista, toteaa johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tietoa erilaisten palvelu- ja toimeentulovaihtoehtojen yhteensovittamisesta tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät.

Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitäisi lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on.

”Ihmiset jäävät järjestelmien väliin, mikä on heille hämmentävää ja epämotivoivaa.”

Uusi duunari tavoittelee työsuhdetta

Pirjo Juvonen-Posti vetää hanketta, jossa on luotu kolme tulevaisuuskuvaa työelämäpalveluista: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Uusi duunari -mallissa työsuhteinen palkkatyö on säilynyt tavoiteltavana ydinmallina. Samalla kun joustavuus työelämässä on lisääntynyt, työn ulkopuolelle jättäytymisestä sanktioidaan.

”Työllistymisen palvelujärjestelmä on purkanut byrokratiaansa ja panostaa yhteispalvelun avulla aktiivisiin ja räätälöitävissä oleviin palveluihin. Tavoitteena on saada ihmisiä nopeasti töihin”, Juvonen-Posti visioi.

Työelämän monitaituri saa palvelut yhdellä hakemuksella

Työelämän monitaituri kuvaa toimintaympäristöä, jossa työurat ovat pirstaleisia ja työelämään osallistutaan monin tavoin. Kokopäiväinen palkkatyö, yrittäjyys, uranvaihto, osa-aikaisuus ja alustatyö ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Työansiot ja sosiaalietuudet voi sovittaa yhteen joustavasti. Asiakkaat voivat hakea vaihtoehtoja ja seurata prosessinsa etenemistä omasta sähköisestä portaalistaan.

”Ihannetilanteessa sosiaaliturvajärjestelmään on yksi hakemus, jonka perusteella ihminen saa ehdotuksen tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista.”

Elinikäinen osallistuja osallistuu yhteiskuntaan monin tavoin

Elinikäinen osallistuja elää yhteiskunnassa, joka vaalii ihmisten osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Palvelut auttavat löytämään sopivaa aktiviteettia oli se sitten palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, lähimmäisen auttamista, opiskelua tai niiden yhdistelmiä.

”Yhteiskunnan tavoite on pitää kaikki toimeliaina. Toimeentuloa turvaavat etuudet ovat tässäkin vaihtoehdossa vastikkeellisia, mutta aktiivisuutta voi osoittaa monin tavoin”, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Toimintaan ja asenteisiin kaivataan muutosta

Mikä monialaisten työelämäpalveluiden tulevaisuuskuvista toteutuu tai toteutuuko mikään sellaisenaan, ei vielä tiedetä. Selvää on, että muutosta tarvitaan.

”Usein kun tehdään uudistuksia, keskitytään yksittäisiin tavoitteisiin eikä kokonaisuus hahmotu. Skenaariotyö on yksi keino hahmottaa, miten koko systeemin tulisi muuttua. Skenaarioiden tuottaman ymmärryksen pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.”

Pirjo Juvonen-Postilla on tulevaisuuden suhteen selkeä näkemys.

”On tärkeää, että palveluja kehitetään ihmislähtöisesti niin, että ne pystyvät yhä tarjoamaan tukea ja ohjausta. Jotta tähän päästään, tarvitaan toiminnan ja ohjauksen sekä asenteiden muutosta.”

Koronapandemia on ollut haastavien tilanteiden korkeakoulu, ja sote-organisaatiot ovat selvinneet siitä hyvin arvosanoin. On löytynyt joustavuutta, soveltamista, ennakointia ja monenlaista uuden oppimista yhdessä, sanoo erikoistutkija Eija Haukka Työterveyslaitoksesta.

Haukka johtaa kehittämishanketta Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Hankkeessa levitetään työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä tuetaan sote-muutoksen johtamista. Mukana on viisi organisaatiota eri puolilta Suomea.

Keväällä 2020 hankkeen asiantuntijat haastattelivat organisaatioiden yhteyshenkilöitä siitä, millaiset käytännöt – uudet tai vanhat – ovat osoittautuneet hyviksi poikkeusolojen aikana. Aiheesta järjestettiin myös webinaari, jossa kokemuksia ja oppeja jaettiin.

Tässä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä:

1. Tehokas viestintä henkilöstön kanssa

  • HR-radioksi kutsuttu tunnin Skype-palaveri pidetään pari kolme kertaa viikossa. Siinä jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Chat-kentässä saa esittää kysymyksiä, joihin vastataan tilaisuuden aikana.
  • Intraan on tehty eri ammattiryhmille napakat ohjeet poikkeustilanteeseen. Ne löytyvät helposti etusivulla olevan kuvakkeen alta.
  • Intraan on perustettu palsta, jossa työntekijöiden kysymyksiin vastataan päivittäin.
  • Viikoittain pidetään esimiesaamuja, jolloin saa kysyä epäselvistä asioista.

2. Tartuntariskin vähentäminen

  • Jos samaan tilaan pitää kokoontua isommalla porukalla, ryhmät pidetään mahdollisimman pieninä ja turvaetäisyyksistä huolehditaan.
  • Työparina työskentelevien sairastumista samaan aikaan ehkäistään niin, että he tekevät työtä fyysisesti eri paikassa – jos se vain on mahdollista.
  • Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin malli työntekijöiden tartuntariskin arvioimiseen. Myös henkilöstön riskiryhmät arvioitiin.
  • Koronaepidemian vaikutukset otetaan huomioon, kun selvitetään työturvallisuusriskejä. Järjestelmiin kirjataan esimerkiksi suojautumiskeinot, perehdytys ja muutokset toimintatavoissa.
  • Työterveyshuolto on aloittanut lääkärien, psykologien ja hoitajien etävastaanotot ja tarjoaa etäohjausta myös fysioterapiassa.

3. Työntekijöiden henkinen tuki

  • Sairaalapastorit tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksittäisille työntekijöille sekä mahdollisuuden jälkipuintiin työyhteisöille.
  • Digitaalinen olohuone on keskustelupaikka nuorille ja uusille työntekijöille. Sille tuli tarve, kun opiskelijoita rekrytoitiin töihin. Foorumia vetävät työsuojeluvaltuutetut ja opiskelijoiden perehdytyksestä vastaavat opetuskoordinaattorit. Opetuskoordinaattoreilta vapautui aikaa tähän tehtävään, koska opiskelijoita ei ole normaaleilla harjoittelujaksoilla.
  • Työterveyshoitajalla on päivystävä puhelin, ”kuuma linja”, josta saa keskusteluapua tiettyinä aikoina.
  • Suunniteltiin defusing-toimintamalli, jota käytetään psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkamisessa. Mallia valmisteltaessa selvitettiin, ketkä ovat oman organisaation defusing-osaajat.
  • Lääkäreille suunniteltiin oma hyvinvointiryhmänsä. Vaikka lääkärit pelkäisivät, heidän ammattiryhmänsä ei helposti hae ja käytä tarjottua tukea.
  • Työterveyshuolto on tehnyt työkyvyn tueksi videosarjan, jonka yhtenä sisältönä on ”kuinka auttaja auttaa itseään”.

4. Huomiota johtamiseen, tukea esimiehille

  • Työkykyjohtamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota: välitetään varhain, kuunnellaan ja keskustellaan.
  • Esimiehiä on muistutettu siitä, että hyvä lähijohtaminen auttaa työntekijöitä selviytymään kriisissä.
  • Johtajille on nimetty sijaiset, jotta hekin saavat levätä välillä.
  • Työterveyspsykologi tai -hoitaja tarjoaa esimiehille apua esimiestyön ongelmatilanteisiin.

5. Yhteistyön lisääminen

  • HR ja työterveyshuolto pitävät kerran viikossa Teams-palaverin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä auttaa osaltaan työterveyshuoltoa tuottamaan juuri nyt tarpeellisia palveluita.
  • HR ja työsuojeluvaltuutetut ovat tiivistäneet yhteistyötään. Esimerkiksi kaikille esimiehille on soitettu ja kysytty työyhteisöjen kuulumisia ja sitä, mihin työhyvinvointityössä pitäisi nyt keskittyä.
  • Ennestään hyvä yhteistyö on jatkunut työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Koronatilanteen aikana he ovat toimineet muun muassa henkilöstön huolipuhelimessa päivystäjinä.