Hyvinvoiva esimies tekee parempaa jälkeä kuin pahoinvoiva

Osallistu
Esimies toimistossa alaistensa keskellä.

Esimies on työpaikalleen tärkeä, muttei korvaamaton. Virkeänä ja innostuneena hän levittää hyvinvointia myös ympärilleen.

Sitä, että esimies huolehtii hyvinvoinnistaan, voi verrata toimimiseen lentokoneen hätätilanteessa: aseta happinaamari ensin omille kasvoillesi ja auta muita vasta sen jälkeen.

Esimiehen kannattaa noudattaa samaa logiikkaa. Omasta voinnistaan huolehtiva esimies jaksaa paremmin ja myös uskottavammin tukea alaisiaan ja kiinnostua heidän tilanteestaan.

Ihannetapauksessa esimies kokee työn imua eli tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työhönsä. Sen lisäksi hän tarvitsee muutakin elämää, lepoa ja virkistystä. Näiden elementtien tulisi olla tasapainossa.

Hyvä tavoite arkipäivän vuorokausirytmissä on 8 + 8 + 8 tuntia. Se tarkoittaa, että kolmasosa vuorokaudesta on työtä, yksi vapaa-aikaa ja yksi lepoa.

Työ kiinnostaa – ja sitä riittää

Esimiehet suhtautuvat usein työntekijöitä myönteisemmin työhönsä. Joskus työ on jopa niin kivaa ja mielenkiintoista, että se tuntuu melkein mieluisalta harrastukselta.

Työstä pitäminen on tietenkin hieno juttu, mutta esimiehenkään ei pitäisi rakentaa koko elämäänsä yhden kortin varaan. Kannattaa huolehtia, että muillakin elämänalueilla kuin työssä on itseä kiinnostavia asioita.

Tutkimukset osoittavat, että pitkäaikaisesti ylitöitä tekevien luovuus heikkenee. Monet jaksavat painaa töitä jonkin aikaa sata lasissa, mutta pidemmän päälle se on harvalle sivuvaikutuksetonta. Omien voimavarojen riistokäyttö voi johtaa pahoihin työkyvyn ongelmiin.

Esimiehelle ladataan tehtäviä, toiveita ja vaatimuksia eri suunnilta. Alaiset tarvitsevat, johto tarvitsee, organisaatio tarvitsee, ehkä asiakkaatkin.

Sopivan työmäärän ja aikapaineen taso vaihtelee esimiehestä toiseen. Itseään ei kannata verrata muihin, vaan pikemminkin kuulostella omia tuntemuksiaan työtahdista. Vastuu oman hyvinvoinnin seuraamisesta on paljolti esimiehellä itsellään. Tarvittaessa hän voi pyytää apua ja keskustella oman esimiehensä kanssa.

Delegoi, pidä taukoja, hae vertaistukea

Ylikuormittumisen merkkejä voivat olla esimerkiksi univaikeudet, ärtyisyys, hajamielisyys, keskittymis- ja suoriutumisvaikeudet, halu vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja se, ettei työpäivän jälkeen jaksa tehdä mitään kehoa tai mieltä palauttavaa.

Jos huomaa joitain hälytysmerkkejä, ei kannata liiaksi huolestua. Esimerkiksi pieniä unohduksia sattuu kenelle tahansa. Kannattaa kuitenkin miettiä tilannettaan ja tehdä pientä korjaussäätöä:

 

  1. Pysähdy. Tunnusta itsellesi, että nykyinen tilanne ei ole toimiva.
  2. Hahmota työsi kokonaisuus. Listaa tehtäväsi, ryhmittele ne tärkeyden tai työläyden mukaan, aikatauluta.
  3. Analysoi. Jos jokin ongelma hiertää, mieti ratkaisuvaihtoehtoja.
  4. Rauhoita. Pyri järjestämään itsellesi keskeytyksetöntä työaikaa. Mieti, mikä olisi sinulle sopiva tapa rauhoittaa aikaa.
  5. Sano ei – ja sano kyllä. Työtehtävien rajaaminen on monelle hyödyllistä. Toisaalta liiallinen kieltäytyminen kiinnostavistakin töistä alkaa pidemmän päälle näivettää työn imua.
  6. Delegoi. Muutkin osaavat ja usein tekevät mielellään.
  7. Ota etäisyyttä. Fyysinen ja henkinen etäisyys työtehtävistä tuo hyödyllistä perspektiiviä asioihin. Kun palaa takaisin tietyn tehtävän pariin, ratkaisut ovat kypsyneet kuin itsestään. Myös tehtävään liittyvä stressi on vähentynyt.
  8. Pidä taukoja. Aivot ja kroppa tarvitsevat vaihtelua. Tee vaikka pieni taukojumppa tai venyttele, kävele kopiokoneelle tai käy tervehtimässä alaisiasi heidän työpisteillään. Lähde edes joskus kahville muiden kanssa.
  9. Älä jää yksin. Puhu esimiehesi ja mahdollisesti myös ryhmäsi kanssa. Miettikää työnjakoa yhdessä. Ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon.
  10. Hanki vertaistukea. Järjestä itsellesi mahdollisuus keskustella muiden esimiestyötä tekevien kanssa ainakin silloin tällöin.

Juttu perustuu oppaan ”Pomohautomo – Opi esimieheksi”  käsikirjoitukseen, jonka ovat tehneet työsuojelupäällikkö, työnohjaaja, kouluttaja, valmentaja Tommy Larvi ja henkilöstösuunnittelija, kouluttaja, valmentaja Anna Vanhala.

He työskentelivät Työterveyslaitoksessa muun muassa esimiesten kouluttajina. Nykyisin molemmat ovat Kotkan kaupungin palveluksessa.

Pomohautomossa käydään läpi esimiestyön keskeiset asiat, ja se on tarkoitettu varsinkin tuoreille esimiehille. Heille tärkeitä näkökulmia on kerätty muun muassa Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden lukijakyselyillä ja joukkoistamalla aihetta sosiaalisessa mediassa.

Työpiste-verkkolehti julkaisee Pomohautomon juttusarjana kevään 2018 aikana.

Pomohautomoa voi seurata myös Twitterissä: @pomohautomo

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Ilma pakastuu, vesilätäkkö jäätyy ja sen päälle sataa lunta. Irtolumen peittämä liukas kohta yllättää jalankulkijan, koska sen vieressä pito voi olla erinomainen.

Tällaisessa tilanteessa liukastumisvaara on suuri. Vaarallisen liukasta on myös silloin, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja jään päällä on vettä.

”Märällä jäällä kävellessä kannattaa aina käyttää liukuesteitä”, sanoo tutkija Mikko Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hän suosittelee koko kengänpohjan peittäviä liukuesteitä lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille. Kantapäämalli on hyvä esimerkiksi niille työmatkalaisille, jotka kulkevat bussilla.

”Kantapäämallia ei tarvitse ottaa pois bussissa eikä autoa ajaessa. Siksi sitä käyttävät jakeluliikenteen kuljettajat, jotka joutuvat vähän väliä nousemaan autosta. Sisälle tultaessa – vaikkapa kaupan eteisessä – kantapäämallikin on suositeltavaa riisua muiden liukuesteiden tavoin”, Hirvonen huomauttaa.

”Löi päänsä ja sai aivotärähdyksen”

Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Kolme viidestä liukastuneesta ilmoitti kaatumisensa syyksi erityisen liukkaan alustan. Seuraavaksi yleisimpinä syinä pidettiin tien tai alueen huonoa kunnossapitoa ja keliin sopimatonta kenkävalintaa. Muita syitä olivat pimeys ja huono valaistus, kiire ja tarkkaamattomuus.

Nämä esimerkit talvella sattuneista liukastumisista ovat Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastosta:

  • Autosta noustessaan liukastui jäisellä pihalla ja kaatui taaksepäin. Löi häntäluunsa jäiseen asfalttiin.
  • Lähihoitaja liukastui asiakkaan pihalla mennessään kotikäynnille. Löi päänsä maahan ja sai aivotärähdyksen.
  • Työautoa tankatessaan liukastui ja kaatui kyljelleen. Löi lonkkansa mittaria ympäröivään korokkeeseen ja kyynärpäänsä maahan.
  • Opettaja käveli oppilaitoksen pihalla siirtyäkseen päärakennukseen. Pääoven edessä oli liukas paikka, johon hän huomaamattaan astui. Liukastui, kaatui vasemmalle kyljelleen ja loukkasi olkapäänsä. Vasen olkanivel venähti.
  • Oli siirtämässä trukkia sisälle, kun liukastui nosto-ovella ja löi takaraivonsa asfalttiin. Menetti tajuntansa vähäksi aikaa.
  • Työntekijä liukastui tehtaan pihalla kävellessään autolle. Kaatui oikean käden varaan ja peukalo vääntyi.

Seitsemän askelta pystyssä pysymiseen

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liukastumisen ehkäisyssä on seitsemän tärkeää askelta:

  1. Valitse kengät kelin mukaan: Kiinnitä kenkien valinnassa ja uusia talvikenkiä hankkiessa erityistä huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.
  2. Käytä liukuesteitä: Kun hankit liukuesteet, ota mukaan kengät, joiden kanssa aiot käyttää niitä ja sovita liukuesteitä kaupassa.
  3. Varaa aikaa matkoihin: Liukkailla keleillä ei kannata kiirehtiä. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin yleensä ja liiku harkiten.
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtemistä: Autoille ja jalankulkijoille vaaralliset olosuhteet syntyvät erilaisessa säässä. Ilmatieteen laitos antaa varoituksia jalankulkusäästä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta: Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumen poisto ovat keskeinen turvallisuustekijä talvikeleillä. Kulkuväylien riittävä valaistus on myös tärkeää.
  6. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi: Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa.
  7. Keskity kävelemiseen: Liukkailla keleillä on syytä keskittyä kävelemiseen, jotta osaat varoa. Pysähdy käyttäessäsi puhelinta.

Askeleista on lisää tietoa Pysy pystyssä -kampanjan sivuilla.

 

Ymmärrys toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan lisääntyy kuuntelemalla häntä. Keskitytkö kuuntelemaan, mitä toinen sanoo? Vai onko sinulla tapana sivuuttaa hänet ja täyttää tila omalla puheellasi?

Markus Talvion ja Ulla Klemolan kirjassa Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017) kuuntelemiseen annetaan muun muassa tällaisia ohjeita:

  1. Sulje oma suusi. Hiljaisuus antaa toiselle mahdollisuuden puhua.
  2. Jätä muut puuhat ja suuntaa huomiosi puhujaan.
  3. Voit ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin. Kuunteleminen näkyy esimerkiksi silmiin katsomisena ja rintamasuunnan kääntämisenä puhujaan.
  4. Voit kannustaa puhujaa äännähdyksillä tyyliin ”aha”, ”hmm”, ”okei”.
  5. Pienet kehotukset, kuten ”Kertoisitko lisää?” ja ”Jatka vain”, auttavat puhujaa jatkamaan asiansa kertomista.
  6. Oleellista on, että vakuutat puhujan siitä, että nyt ollaan vain hänen asiansa äärellä ja se on tärkein.
  7. Pidättäydy neuvojen antamisesta äläkä tyrkytä sanoja toisen suuhun. Hyvä kuuntelija sietää taukoja ja hajanaisia lauseita.

Toisinaan kuuntelija alkaa vetää keskustelua esittämällä paljon kysymyksiä, joihin puhuja sitten vastaa. Pian ollaan kuulustelua muistuttavassa tilanteessa. Parempi on antaa puhujan kertoa asiat juuri sillä tavalla kuin hän ne kokee.

Usein siihen riittää, että antaa puhujalle tilaa ja on läsnä. Kannattaa myös muistella, milloin itsellä on ollut hyvä kokemus kuulluksi tulemisesta. Mitä keskustelukumppani silloin teki luodakseen sen vaikutelman?

Vuoden 2017 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä antaa ohjeet siihen, miten jokainen voi parantaa vuorovaikutusta työyhteisössään.

Myös muut työyhteisöön liittyvät aiheet ja hyvä johtaminen kiinnostivat lukijoita erityisesti.

Kymmenen suosituimman jutun listalla on lisäksi työuupumuksen torjuntaa, turhan aivokuorman keventämistä ja työuran muutoksiin varautumista.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

 

  1. Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta
  2. Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi
  3. Palaute on työelämän pienin suuri asia
  4. Surun kanssa töissä: ”En pystynyt kertomaan, että tilanne on toivoton”
  5. ”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”
  6. Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä
  7. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa
  8. Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa
  9. Tunnistatko vahvuutesi? Innostus ja uppoutuminen antavat vihjeitä
  10. Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille