Kerro meille hyvästä työkaveruudesta

Osallistu

Onko sinulla erityisen hyvä työkaveri tai esimies? Tai onko sinulla joskus ollut sellainen?

Millainen hän on? Miksi hänen kanssaan on niin mukava tehdä töitä? Millainen vaikutus hänellä on sinuun tai muuhun työyhteisöön?

Voit vastata muutamalla lauseella tai kirjoittaa pidemmästi. Tarinasi voi liittyä johonkin yksittäiseen ominaisuuteen tai henkilön laajempaan hyvään toimintatapaan.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.

Vastaa kyselyyn

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä. Vain tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Ei näy kommentissasi, tieto kerätään ainoastaan toimitusta varten.

Vastaukset

Lukijamme innostuivat kommentoimaan seuraavasti:

Ikävä ilon tuojaa

Mieleeni tulee työkaveri, joka loi rennon rauhallista ilmapiiriä työyhteisöömme. Hän oli meistä vanhin, jo lähellä eläkeikää, mutta mieleltään ja olemukseltaan leikkisä pikkupoika. Hän rakasti työtään, muttei suhtautunut siihen vakavasti. Toisinaan hän innostui tekemään pieniä kepposia meille muille. Nekin pysyivät aina hyvän maun rajoissa. Hänen kanssaan sai nauraa päivittäin, vaikkei hän ollutkaan mikään vitsinvääntäjä. Muutama vuosi sitten tämä aarre jäi eläkkeelle. Sen jälkeen työssä on ollut paljon vähemmän iloa. Oi kuinka häntä kaipaankaan!

Hanna   |    27.9.2017 10:10

Asiallista palautetta

Työkaverini antoi minulle hiljattain palautetta. Kysymys ei ollut kehuista, vaan ns. rakentavasta palautteesta liittyen toimintatapaani. Hän osasi antaa palautteen kivalla tavalla: ei syyttäen ja kahdenkesken. Minulle jäi hyvä fiilis ja tunne, että opin tilanteesta. Arvostan, että hän hoiti lievän yhteentörmäyksemme heti pois päiväjärjestyksestä, ja että asia keskusteltiin niiden kesken, joita asia koski.

Maikki   |    27.9.2017 11:38

Esimies pitää ajan tasalla

Minulla on esimies, joka on monella tavalla hyvä. Jos pitäisi nostaa yksi ominaisuus ylitse muiden, niin tiedon jakaminen alaisille. Hänelle on itsestäänselvää pitää meidät ajan tasalla esimerkiksi asioista, joita on meneillään organisaatiossamme. Jos jokin meitä koskeva ja kiinnostava asia on kesken, hän tulee vapaaehtoisesti kertomaan jopa sen, ettei hänellä tällä hetkellä ole uutta tietoa. On tilanteita, joissa sekin on tärkeä tieto.

Arvostan   |    27.9.2017 11:54

Tavallinen riittää

Hyviä työkavereita ovat kaikki tavalliset, ystävällismieliset tyypit, jotka hoitavat hommansa ja antavat toisille mahdollisuuden hoitaa omansa.

Ei mulla muuta   |    27.9.2017 12:42

Luotettava

Hyvä työkaveri on luotettava. Hän puhuu totta ja tekee minkä lupaa. Hyvä työkaveri arvostaa sekä omaa että muiden työtä. Hänellä on korkea työmoraali. Hyvä työkaveri on ystävällinen ja haluaa ihmisille hyvää. Hyvä työkaveri ei puhu pahaa selän takana. Meikäläisellä muuten on tällainen työkaveri!

Caballus   |    27.9.2017 13:49

Mahtava esimies auttoi uralla alkuun

Ensimmäisessä oman alan työpaikassani minulla oli erinomainen esimies. Hän ymmärsi, että olen vastavalmistunut, mutta antoi minulle silti vaativiakin tehtäviä ja opasti minut niiden läpi. Ei pidellyt kädestä, ei jättänyt yksin, vaan opetti minut tekemään työt itse, laadukkaasti ja hyvin. Rima on siitä asti ollut korkealla ja se on tärkeää, jotta voi kasvaa todelliseksi ammattilaiseksi. Tämä mahtava esimieheni oli rautainen ammattilainen sekä aito, mukava ja huumorintajuinen ihminen. Miten korvaamatonta olikaan oman urani kannalta, että pääsin juuri hänen alaisekseen urani siinä vaiheessa.

Kiitollisena edelleen   |    27.9.2017 14:02

Rohkea totuudentorvi

Olen kiitollinen työkaverille, joka ottaa tarvittaessa rohkeasti puheeksi työpaikkamme epäkohdat. Me muut olemme häneen verrattuna arkoja hissukoita. Totuudentorvena toimiminen ei ole aina helppoa, se voi leimata ihmisen hankalaksi.

Hissukka   |    27.9.2017 18:36

Esimies

Esimieheni on erittäin kannustava ja positiiven. Luo ympärilleen positiivisuutta

HETA   |    27.9.2017 20:38

Pitkä työura, silti vielä virtaa

Kollegani on työskennellyt pankkialalla yli 40 vuotta. Hän on iloinen, positiivinen ja valmis uusiin juttuihin työssä ja vapaa-ajalla. Käymme yhdessä lounaalla työpäivinä ja juttelemme elämästä yleensä, etenkin lastenlapsista. Vaikka kukaan ei ole korvaamaton, lähtee työyhteisöstä paljon hiljaista tietoa kun hän eläköityy reilun vuoden kuluttua.

Tyyne   |    28.9.2017 07:37

Myötä- ja vastamäessä

Hyvä työkaveri ja esimies seisoo rinnalla ja tukee myös silloin, kun "paska osuu tuulettimeen". Huono työkaveri tai esimies puolestaan seisoo rinnalla vain silloin, kun asiat menevät hyvin. Molemmista on kokemusta.

RR   |    28.9.2017 18:00

Tasavertaisuus

Ensimmäisessä open työpaikassani minulla oli mahtava työkaveri, joka tuki, auttoi ja ideoi rinta rinnan kanssani. Siitä jäi todella hyvä tunne ja se on ollut erittäin merkittävä sen jälkeisissä "kylmissä" työkokemuksissani. Olisin saattanut ilman tätä työkaveria lopettaa koko työn kyseisessä ammatissa. Arvostan tällaisia ihmisiä valtavasti ja yritän myös itse toimia samoin.

Ope   |    30.9.2017 20:03

Mukava työkaveri

Minulla on ihan huippu työkaveri. Puhumme asiat suoraan, tuemme toisiamme hastavissa asiakasasioissa ja yksityisasioissa. Hän on luotettava ja huumorintajuinen ja hoitaa itse omat työnsä laadukkaasti. Sunnittelu ja asioiden sopiminen luonnistuvat. Olen joka päivä hänestä kiitollinen.

Työterveyshoitaja   |    30.9.2017 22:45

Reilu meininki

Tähän mennessä paras esimies mikä minulla on ollut, oli eräs keski-ikäinen mies joka toimi esimiehenä hyvin erimerkillisesti. Hän kohteli kaikkia tasapuolisesti ja tuki työntekijöitä kaikin tavoin. Hänen kanssaan saattoi jutella vaikkapa kuntosalilla jos samaan aikaan siellä sattui olemaan.
Parhain työkaveri on sellainen, joka ei juorua toisten selän takana ja sanoo muutaman kannustavan sanan jos tilanne sitä vaatii. Hän ottaa toiset huomioon, eikä vain koko ajan kehu omaa erinomaisuuttaan tai hae muiden huomiota äänekkyydellä ja valheilla. Ihana työtoveri ei myöskään käyttäydy ylemmyyttään korostaen tai ilmeile halveksuvasti. Tämä työtoveri ei lässytä ja puhele imelyyksiä, vaan puhuu järkeviä ja perustelee aina mielipiteensä.

Kati77   |    1.10.2017 19:01

Ihana luotto työkaveri

Minulla on ihan mahtava työkaveri, jonka kannsa on helppo tehdä töitä. Hän hoitaa oman työnsä laadukkaasti ja tuemme toisiamme puolin sun toisin. Hän luo omalla positiivisuudellaan ympärilleen hyvän ilmapiirin, jossa on hyvä tehdä töitä.

Minä vain   |    6.10.2017 11:06

luottamus

Mielestäni hyvän työkaverin paras ominaisuus on luotettavuus. Tietää, että hän hoitaa hommansa.

nipo   |    9.10.2017 11:22
Työterveyslaitoksen sisältöä
Tuoreimmat jutut

Voidaanko työn tuunaamista edistää verkkovalmennuksella? Voidaanko sen avulla lisätä työn imua? Onko valmennuksella psykofysiologisia hyötyjä työntekijän sydämen terveydelle

Erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta johtaa tutkimushanketta, jossa selvitetään näitä asioita. Viime vuoden aikana Petäjäveden kunnan kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennukseen.

Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiotila työssä. Verkkovalmennuksessa työntekijät opettelivat keinoja työnsä aktiiviseen, oma-aloitteiseen muokkaamiseen ja kehittämiseen – eli työn tuunaamiseen. Tavoitteena oli lisätä työn imua.

Esitimme Seppälälle kymmenen kysymystä tutkimuksesta, työn imusta ja työn tuunaamisesta:

1. Miten olet ollut tekemisissä työn imun kanssa?

Olen tutkinut työn imua vuodesta 2005 eli pro gradu -tutkielmastani alkaen, tehnyt jatko-opintoni siitä ja väitellyt työn imusta. Työn imu on ollut keskeinen osa työpäiviäni yli 15 vuotta.

Minua kiinnostaa erityisesti, miten psyykkinen työhyvinvointi – työn imu – voi saada aikaan fyysistä terveyttä ja miten työn imua voi lisätä.

2. Miksi halusit tutkia verkkovalmennuksen vaikuttavuutta?

Kehitimme yhteistyössä Työterveyslaitoksen tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa verkkovälitteisesti toimivan valmennuksen, joka pohjautuu työn tuunaamisen teoreettisiin lähtökohtiin.

Aikaisemmat kansainväliset tutkimukset työn tuunaamisen valmennuksista ovat olleet rohkaisevia. Ne ovat osoittaneet, että valmennuksen avulla voidaan lisätä työn tuunaamista ja työn imua.

Aiempaa tutkimusta siitä, voidaanko työn tuunaamisen valmennus toteuttaa verkkovälitteisesti, ei sen sijaan ole. Vaikka Työterveyslaitoksen verkkovalmennukset pohjautuvat usean vuoden tutkimukseen, on tärkeää, että ne ovat myös vaikuttavuustestattuja kansainvälistä tieteellistä tutkimustapaa noudattaen.

3. Miksi tutkimus toteutettiin yhden kunnan henkilöstössä?

Alun perin ajatuksena oli, että Petäjäveden kunnasta poimitaan noin 50 hengen otos, jossa valmennusta testataan ja toisesta kunnasta taas poimitaan saman suuruinen otos kontrolliryhmää varten.

Oli kuitenkin vaikeaa pohtia, millä inhimillisellä ja eettisellä perusteella vain osa kunnan työntekijöistä pääsisi hankkeeseen. Tarkoitus oli kuitenkin tarjota konkreettinen mahdollisuus oman työhyvinvoinnin ja ehkä jopa työterveyden edistämiseen. Kukapa kuntatyöntekijä sitä ei ansaitsisi.

Hanke oli myös niin massiivinen, että kontrolliryhmän motivointi olisi ollut haastavaa. Pieni osallistumisprosentti taas olisi heikentänyt tutkimustulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Toisaalta Petäjäveden kunnan johto oli ja on ollut koko ajan erityisen sitoutunut hankkeeseen.

Siksi päätimme Petäjäveden kunnan johdon kanssa, että tehdään nyt sitten kunnolla ja todella isosti ja tarjotaan kaikille kunnan työntekijöille mahdollisuus osallistua. Osa työntekijöistä kuului koeryhmään ja osa kontrolliryhmään, mutta kaikki halukkaat saivat kaikki mittaukset ja osallistua valmennukseen.

4. Miltä työn tuunaaminen näyttää käytännössä?

Työn tuunaminen on työntekijän omaa aktiivista roolia ja vastuunottoa omasta työhyvinvoinnistaan ja työmotivaatiostaan. Työntekijä pohtii, mitä hänen työnsä sisältää ja miltä se tuntuu: Mitä hän haluaa säilyttää työssään? Mikä innostaa, energisoi ja kannattelee vaikeinakin hetkinä? Entä mikä kuormittaa liikaa ja miten sitä voisi säädellä?

Työn tuunaaminen on tekoja, joilla näihin asioihin puututaan ja niitä muokataan. Tavoitteena on työntekijän ja työn tasapaino. Aina ei välttämättä ole helppoa lähteä yksin arjen keskellä pohtimaan, mitä tai miten työtä tulisi muokata ja löytää siihen uusia näkökulmia. Silloin esimerkiksi verkkovalmennus ja valmentajan tuki voivat auttaa.

5. Miten Petäjäveden kunnan työntekijät tuunasivat työtään?

Petäjävedellä työtä tuunattiin monipuolisesti, mikä on äärimmäisen hyvä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan työn imua edistää se, että työn tuunamisen erilaisia keinoja hyödynnetään samanaikaisesti.

Työntekijöiden keinoja olivat esimerkiksi järjestelmällisyyden lisääminen, tehtävien entistä parempi priorisointi ja organisointi, työn jaksottaminen ja tauottaminen, uusien työtaitojen kehittäminen ja tiimin avun hyödyntäminen.

6. Millaisia tuloksia tutkimuksesta on saatu?

Aivan alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia. Niiden mukaan verkkovalmennus näyttäisi kannustavan työntekijöitä oman työn tuunaamiseen ja siten hyödyttävän työn imua.

7. Miten työntekijät itse arvioivat työn tuunaamisen hyötyjä?

Koeryhmän työntekijöistä valmennukseen osallistuneista 70 prosenttia koki valmennuksella olleen jossain määrin tai paljon hyötyä oman työn kannalta valmennusjakson aikana.

8. Mitä tiedetään työn tuunaamisen terveyshyödyistä?

Tämä onkin kiinnostavaa, koska siitä ei ole aikaisempia tutkimustuloksia. Työn imulla sen sijaan tiedetään olevan yhteys sekä psyykkiseen että fyysiseen terveyteen.

Meidän tutkimuksessamme selvitetään verkkovalmennuksen mahdollisia psykofysiologisia hyötyjä työntekijän sydämen terveydelle tutkimalla autonomisen hermoston toimintaa – sykevaihtelua.

Analyysit ovat vielä kesken. Toiveena on, että työntekijät voisivat oppia säätelemään heille itselleen tärkeitä työn voimavaroja ja vaatimuksia ja siten vaikuttamaan työn imuun ja sen myötä autonomisen hermostonsa toimintaan.

9. Mikä tutkimuksessa on yllättänyt sinut?

Se, miten paneutuneesti valmennusta on tehty. Valmennus ei ole mitenkään nopea ja kevyt prosessi, vaan siinä pääsee pohtimaan työtään hyvinkin syvällisesti, niin halutessaan. Tuntuu, että Petäjäveden työntekijät tekivät näin.

Kunnan 268 työntekijästä verkkovalmennuksen teki kaikkiaan 168 henkilöä. Koko kunnan työntekijämäärästä 63 prosenttia on paljon oman työnsä tuunaajia. Koko lailla tämä sama työntekijämäärä vastasi tutkimuskyselyyn kaikki kolme kertaa ja piti sykemittareita 3 x 3 vuorokautta.

Minua ilahduttaa erityisesti se, että tuunaamisen verkkovalmennuksen suorittivat aktiivisesti myös sellaiset henkilöt, jotka kertoivat hyödyntävänsä älylaitteita harvoin.

10. Milloin saamme kuulla tarkemmat tutkimustulokset?

Tutkimusanalyysit ovat käynnissä, ja aivan alustavat tulokset julkaistaan syyskuussa 2020. Lopulliset tulokset julkaistaan tutkimushankkeen päättyessä keväällä 2021. Tässä välissä tuloksista kerrotaan toki sitä mukaa kun niitä valmistuu.

Erilaisten opetusmenetelmien kokeileminen tuntuu innostavalta. Muutos antaa mahdollisuuden uudistua. Tällaiset asiat nousivat esiin, kun etätyöskentelyyn siirtyneet ammatilliset opettajat arvioivat muutoksen hyviä puolia.

Johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta on lukenut kiinnostuneena Aivotyöindeksikyselyyn tulleita vastauksia.

Kyselyn tekee kiinnostavaksi jo se, että vastaajat työskentelevät opetusalalla, Koulutuskuntayhtymä OSAOssa. Erityisen mielenkiintoista on, että kysely tehtiin huhtikuun lopussa – keskellä koronakevättä ja etäopetusta.

”Monet opettajat kantoivat kovasti huolta siitä, oppivatko opiskelijat. Kaikilla opiskelijoilla ei ole etäopiskeluvalmiuksia. Opiskelijoiden tukeminen ja heidän edistymisensä seuraaminen etänä on vaativaa ja vie aikaa”, Kalakoski sanoo.

Aivotyön sujuvuus tukee hyvinvointia

Koulutuskuntayhtymä OSAO tarjoaa ammatillista koulutusta. Sen koulutusyksiköt sijaitsevat Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Opiskelijoita on noin 8500 ja henkilöstöä noin 850.

Alkuvuodesta OSAOssa käynnistyi Työsuojelurahaston tukema kehittämishanke, jossa sujuvoitetaan aivotyötä. Vuoden mittaisen hankkeen aikana organisaatioon rakennetaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa Aivotyön askeleet -toimintamalli. Sen avulla kehitetään ja ylläpidetään hyvää kognitiivista ergonomiaa osana jatkuvaa toimintaa.

”Työterveyshuollon kyselyjen ja esimiehiltä tulleen palautteen perusteella tiesimme, että henkilöstöllämme on myös aivotyöhön liittyvää kuormitusta. Työntekijöiden hyvinvointi on uuden strategiamme keskiössä. Siksi lähdimme parantamaan kognitiivista ergonomiaa”, kertoo projektikoordinaattori Johanna Vesenterä OSAOsta.

Lähtötilannetta selvitettiin Aivotyöindeksikyselyllä. Koska koronapandemia oli siirtänyt työntekijät pääsääntöisesti etätyöskentelyyn, siihen liittyviä kysymyksiä sisällytettiin kyselyyn.

Koronakevät kuormitti uudella tavalla

Virpi Kalakoski sanoo, että kyselyn perusteella opetustyö näyttää hyvin tyypilliseltä aivotyöltä. Siihen kuuluu paljon lukemista ja kirjoittamista, yksityiskohtien muistamista ja keskeneräisiä asioita. Käytössä on useita laitteita.

Myös innostavat ja kuormittavat tekijät ovat tyypillisiä. Aivotyössä opettajia innostaa se, että saa ajatella luovasti, työskennellä yhdessä ja löytää ongelmiin uusia ratkaisuja. Heitä kuormittavat varsinkin ristiriitaiset tai puutteelliset ohjeet, huomion jatkuva siirtäminen tehtävästä toiseen ja tehtävien keskeytyminen.

Koronakevään etätyöskentely kuitenkin kuormitti opettajia uudella tavalla. Nopea siirtyminen uusiin toimintatapoihin vei voimia.

”Pitkät päivät Teams-kokouksissa ja useiden kanavien viestitulvassa vaativat kovaa keskittymistä. Työn riittävä tauottaminen oli vaikeaa tai mahdotonta. Työpäivät saattoivat venyä iltaan”, Kalakoski kertoo.

Selviytymiskeinoja olivat esimerkiksi oman vaatimustason kohtuullistaminen, perustyöhön keskittyminen ja kaiken ”ylimääräisen” karsiminen. Aivotyöindeksikyselyyn vastasi noin 400 työntekijää eli puolet henkilökunnasta. Kalakoski pohtii, oliko vastaamatta jättäneiden työtilanne vieläkin haastavampi.

Miten korvata kohtaamisten puutetta?

Jatkuvaan etätyöhön liittyvissä vastauksissa korostui se, että kasvokkaisten kohtaamisten puute vaikeuttaa ydintyötä niin opetuksessa kuin hallinnossakin. Ihmisten tavoittaminen voi olla hankalaa. Kasvokkain monet asiat sujuisivat helpommin ja nopeammin.

”Etätyöskentely teki näkyväksi arjen vuorovaikutuksen ja satunnaisten kohtaamisten merkityksen. Moni asia hoituu kuin ohimennen, kun törmätään oppilaitoksen käytävillä tai käväistään toisen ovella”, Virpi Kalakoski sanoo.

Kun työkaveri tai opiskelija ei enää kävele vastaan tai tule juttusille, tarvitaan erilaisia tapoja olla yhteydessä. Kalakoski ehdottaa nopeita puheluita, pikaviestejä tai säännöllisiä aikoja, jolloin on lupa kysyä eri asioista.

”Jotkut kokevat, että sosiaalinen kanssakäyminen, tiukka asia ja pikaiset kysymykset eivät sovi samaan etäpalaveriin. Jos on kiire, ei välttämättä ehdi kuunnella kaikkea.”

Oletko kokeillut Pomodoro-tekniikkaa? Se on yksi ajanhallinnan keino, joka tukee työhön keskittymistä.

Pomodoro-sana on italiaa ja tarkoittaa tomaattia. Tekniikka on ilmeisesti saanut nimensä tomaatin muotoisesta munakellosta. Kyse on siitä, että tietyn tehtävän tekemiseen paneudutaan ennalta määritellyksi ajaksi. Sen jälkeen pidetään lyhyt tauko.

  1. Minimoi työtä häiritsevät keskeytykset: mykistä puhelin, ota sähköpostin hälytykset pois päältä.
  2. Päätä, mihin tehtävään haluat keskittyä.
  3. Valitse munakellosta se aika, jonka haluat keskittyä. Pomodoro-tekniikassa oletus on, että 25 minuutin työjaksoa seuraa 5 minuutin tauko.
  4. Käynnistä kello ja aloita työskentely.
  5. Kun kello pirisee, pidä tauko. Tee tauolla asioita, jotka vievät ajatuksesi pois tehtävästä.
  6. Paneudu työhösi uudelleen, kun tauko päättyy.
  7. Neljännen jakson jälkeen pidä pidempi tauko. Syö, juo tai tee muuta virkistävää.
  8. Tee niin monta työjaksoa kuin on tarpeen.

Menetelmän tehokkuus perustuu siihen, että se rajaa keskittymistä edellyttävää aikaa. Siksi keskittyminen ei pääse niin helposti herpaantumaan. Tekniikka ohjaa pois multitaskaamisesta eli yrityksestä tehdä monta asiaa yhtä aikaa. Lisäksi se madaltaa toimeen tarttumisen kynnystä eli vähentää prokrastinaatiota.

Varsinkin etätyöntekijä hyötyy myös siitä, että kellon pirinä muistuttaa tauon pitämisestä.

Pomodoro-tekniikkaa voi hyödyntää esimerkiksi niin, että valitsee yhden tärkeän ei-kiireellisen tehtävän ja edistää sitä joka päivä tietyn ajan, esimerkiksi 1–2 pomodoron eli jakson verran, täysin keskittyen.

Pomodoro-tekniikkaa voi kokeilla Työterveyslaitoksen sivuilta löytyvän Fokuskellon avulla.

Jutun asiantuntijoina toimivat tutkija Kirsi Yli-Kaitala ja johtava tutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.