Kerro meille, mitä palautetta et unohda

Osallistu

Onko jokin työssä saamasi tunnustus kannatellut sinua pitkään? Tai onko jokin palaute jäänyt kaihertamaan?

Palaute on merkki siitä, että ihmisen työ huomataan. Parhaimmillaan se antaa energiaa ja kannustaa kehittymään. Jos palautetta ei saa, työntekijä ei voi olla varma, tekeekö hän oikeita asioita. Hänelle saattaa myös tulla kurja tunne siitä, ettei työllä ole mitään merkitystä.

Kerro meille, mikä palaute on jäänyt mieleesi ja minkä takia. Kyse voi olla yhtä hyvin kehusta kuin kritiikistäkin. Vastaa muutamalla lauseella tai kirjoita pidemmästi.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.

Vastaa kyselyyn

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä. Vain tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Ei näy kommentissasi, tieto kerätään ainoastaan toimitusta varten.

Vastaukset

Lukijamme innostuivat kommentoimaan seuraavasti:

Minuun voi luottaa

Työkaveri sanoi äskettäin, että minuun hän luottaa sataprosenttisesti. Se oli kauniisti sanottu. Haluan jatkossakin olla luottamuksen arvoinen.

Jossu   |    24.5.2018 08:02

Pelkkää hiljaisuutta

Nyt kun oikein mietin, niin eipä sitä palautetta heru juuri koskaan. On vain pelkkää hiljaisuutta. Se tuntuu yllättävän pahalta, en minä nimittäin odota enkä tarvitse vuolaita kehuja. Tuntuu vain, että tekemiseni katoavat johonkin mustaan aukkoon.

takarivintauno   |    24.5.2018 08:11

Hyvä litistäjä

Kun olin nuori kesätyöntekijä ravintolassa, vuoropäällikkö sanoi kerran, että sinä X kyllä osaat litistää tyhjät maitotölkit hienosti niin, etteivät roskikset täyty hetkessä. Että kyllä huomaa, että teillä kotona on opetettu tuo asia. Täsmäkehu tuntui tosi hyvältä tuolloin ja muistan sen yhä kaikkien vuosien jälkeen.

Pirkkis   |    24.5.2018 08:26

Täydellinen tyrmäys

Pitkän, venymistä vaatineen kehitysprojektin jälkeen tiimimme sai sähköpostilla palautteen, joka on jäänyt lähtemättömästi mieleen: "Mitä olette menneet tekemään?!!"

Yksi tunareista   |    24.5.2018 09:08

Ei syytä ylpistyä

Opiskeluaikana olin töissä puhelinasiakaspalvelussa. Tiimipäällikkö kävi kanssani läpi vastaamistilastoja ja kertoi, että olen ottanut edellisen kuukauden aikana huomattavasti eniten puheluita vastaan. Sen sijaan, että olisin saanut kehuja, sain kommentin: "Mutta ei tästä kannata nyt ylpistyä" . Jepjep, jäi hieman erikoinen fiilis tästä "positiivisesta" palautteesta.

Lissu   |    24.5.2018 09:11

Muista, että kritisoimasi asian takana on ihminen

Positiivinen palaute on meille suomalaisille vaikea laji. Välillä työpaikalla tuntuu, että kritiikki sopii suuhumme paremmin ja tuntuu oikeutetummalta. Unohdammeko, että arvostelemamme asian takana on ihminen tai useita ja he ovat saattaneet tehdä kovastikin töitä. Työuran varrella on jäänyt mieleen se, että joillain ihmisillä on kadehdittava taito antaa pieniä voimaannuttavia palautteita työn lomassa: Kiitos! Olet taitava! Olet tehnyt hyvää työtä! Tämä oli hyvä projekti! He usein myös osaavat esittää korjaavaa palautetta nätisti ja perustella näkökulmansa asiallisesti. Näitä palautteita olen itsekin saanut ja ne kantavat pitkälle ja saavat hymyn huulille.

Humanisti   |    24.5.2018 09:48

Vakinaistamiseni syy

Olin aluksi nykyisessä tehtävässäni määräaikaisena. Minut kuitenkin haluttiin vakinaistaa lähes heti. Hallintopäällikkö totesi näin: "Haluamme vakinaistaa sinut, jotta saamme pitää sinut täällä."

19 vuotta vakinaisena   |    24.5.2018 10:00

Helpottavat sanat

Meillä oli viime vuonna organisaatiomuutos, jossa ihmisiä siirreltiin yksiköstä toiseen. Kaikkia jännitti, mihin kukin päätyy. Lopulta rytinä oli ohi ja selvisi, kuka on uusi esimieheni. En koskaan unohda, että hän sanoi minulle vilpittömän tuntuisesti "Olen iloinen, että juuri sinä tulit meidän yksikköömme".

Siitä alkoi yhteistyö   |    24.5.2018 13:52

Kukkaiskielillä puhumisen taito?

Kollegani on suorapuheinen pohjalainen ja antoi palautetta lähiesimiestyöskentelystäni. "Olet liian kiltti, joskus pitää lopettaa se kukkaiskielillä puhuminen ja sanoa miten asiat oikeasti on! " Palaute on huvittanut minua vuosia ja olen sitä yrittänyt välillä noudattaakin.

Kukkatyttö   |    24.5.2018 21:39

Paras kiitos

Asiakkaan hautajaisissa omaiset puheessaan kiittivät meitä palvelukodin työntekijöitä: kiitos kun ette ole virkahoitajia
Tänä kiitos lämmittää edelleen. Jotain on tehty oikein.

KSH   |    28.5.2018 17:53

4v asiakas

Minulla oli eräs 4v tyttö asiakkaana ja hän alkoi asioimaan aika tiuhaan myymälässä pienillä asioilla. Lopuksi hänen äiti tunnusti, että myyjä tätiä hän katsomaan aina tulee. No kerranpa hän tuli ja oli tehnyt itse korvakorut minulle ?? Siinä oli sinistä ja pinkkiä ja lilaa. (Olimme kerran keskustelleet lempi väreistä).
Ne oli todella hienot korvakorut. Kyllä siinä tippa tuli linssiin. Sitä palautetta en unohda koskaan. Hän oli valloittava pikku prinsessa ?

Optinen myyjä   |    28.5.2018 17:55

Palaute on lahja, kääreet vaihtelevat

Tuotan verkkosisältöjä hyvin säännellyllä toimialalla ensisijaisesti loppuasiakkaille ja toissijaisesti liiketoiminnan prosesseja helpottamaan. Mieleen on jäänyt asiakkaan palaute vuosien takaa: Jos tuosta ei ymmärrä, ei sitten mistään. Olin siis tehnyt jotain oikein. Vaa'an toisessa päässä työpaikan asiantuntijan luonnehdinta eräästä sisällöstä: Aivan kauhea! Se meni tunteisiin. Olen kuitenkin huomannut, että jos päästään kehittämään palveluja yhdessä, sävy muuttuu. Hyvin perusteltu korjaava palaute on paras lahja.

Sisulla   |    28.5.2018 19:39

Kehut mutkan kautta

Tästä on jo aikaa, mutta muistan kun eilisen päivän. Esimies tuli kertomaan kuulleensa lounaspöydässä johtoryhmäläisten keskustelun siitä miten hyvä rekrytointi olin ollut ja että "nyt on löytynyt oikea tekijä.." Jotenkin tuollaista reittiä tullut palaute tuntui tavallistakin paremmalta ?

Perhonen ?   |    28.5.2018 21:50

Mielipiteet ovat pahasta

Sain kehityskeskustelussa palautetta työni sijaan persoonastani: olen äkkipikainen ja vaikeasti johdettava, koska minulla on eriäviä mielipiteitä ja tuon ne esiin. Muistelen myös saaneeni hyvää palautetta, mutten oikeastaan muista muuta kuin että olen vääränlainen.

Vääränlainen   |    29.5.2018 08:25

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Tuoreimmat jutut

Harria ei ole vähään aikaan näkynyt kahvihuoneessa, eikä yleensä puhelias Karoliina ole jakanut kuulumisiaan. Entä Silja ja Mari, miksiköhän he tuntuvat niin nenäkkäästi kommentoivan toistensa sanomisia?

Mihin se ennen niin hyväntuulinen ja nauravainen työporukka on kadonnut, esimies miettii. Viime aikoina ei tosiaan ole näkynyt innostusta, ja tiimipalavereissa on oltu vaisuja.

Esimies päättää kurkata työtuntien seurantajärjestelmästä saldokertymät: Oho! Suurimmalla osalla tunnit paukkuvat. Jääköhän työntekijöille tarpeeksi aikaa palautumiseen ja omaan arkeen?

Nyt huolestuttaa.

Ota puheeksi huomiot ja huolet

Kun esimies tai yrityksen HR-vastaava huomaa selviä kuormituksen merkkejä työntekijöissä, hän kokee helposti avuttomuutta. Mitä pitäisi tehdä?

Työstä palautumista ja sen tukemista tutkinut johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta neuvoo, että ensimmäiseksi esimies voisi listata havaintonsa ja huolensa.

Niiden kerääminen konkretisoi tilannetta ja tuo kokonaisuutta näkyväksi. Seuraava tärkeä askel on ottaa asia puheeksi.

”Esimies voisi yhteisessä palaverissa kertoa henkilökunnalle huomionsa ja huolensa. Kannattaa ottaa koko porukan yhteiseksi keskustelunaiheeksi, miten tilannetta voisi lähteä purkamaan”, Laitinen sanoo.

”Hyvä lähtökohta on miettiä, millaista ja miten työtä juuri meidän työpaikallamme tehdään. Se nimittäin vaikuttaa siihen, miten toimimalla kukin edistää parhaiten palautumista jo työpäivän aikana. Yhteinen keskustelu lisää ymmärrystä omasta ja muiden tilanteesta.”

Vaativat työt ja kiire kuormittavat

Työpaikalla kannattaa etsiä yhteisiä keinoja parempaan palautumiseen ja terveyden edistämiseen erityisesti, kun

  • työhön liittyy paljon vaativia työtehtäviä, haastavia ihmissuhteita ja kiirettä
  • työhön sisältyy runsaasti haastavia asiakas- tai vuorovaikutustilanteita
  • työssä on jatkuvasti vaikeita ja monimutkaisia tilanteita
  • työt kasaantuvat ja ruuhkautuvat.

Kun työpaikan tilanne on tunnistettu, keinoja on helpompi etsiä. Jokainen työntekijä voi tehdä paljon itse, mutta esimiehellä ja koko työyhteisöllä on tärkeä rooli työstä palautumisessa.

Jaana Laitisen mukaan työpaikan keinot tukea työstä palautumista kulkevat kolmea polkua pitkin: Ensinnäkin vaikutetaan työn kuormitustekijöihin. Toiseksi vahvistetaan voimavaratekijöitä ja kolmanneksi tunnistetaan ja toteutetaan palautumisen keinoja työssä ja vapaalla.

Valmennus tukee palautumista

Työterveyslaitoksen Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus on yksi kätevä apukeino palautumisen tukemiseen ja kuormituksen ehkäisyyn työpaikalla. Jaana Laitinen on yksi valmennuksen suunnittelijoista.

”Verkkovalmennus motivoi ja ohjaa yksilöä myönteisellä tavalla muutokseen ja parempaan palautumiseen. Siinä otetaan huomioon muun muassa ajankäyttö, uni, ravinto, stressi, liikunta ja alkoholi”, Laitinen kertoo.

Hänen mukaansa verkkovalmennus haastaa yksilön lisäksi koko työyhteisön. Palautumista tukevia keinoja työpaikalla ovat esimerkiksi tauoista huolehtiminen, työn organisointi, häiriötekijöihin puuttuminen, liikunnan edistäminen ja terveellinen ruokailu.

”Korostan mielelläni yhteisöllisyyttä ja yhteisön tukea. On tärkeää miettiä yhdessä, mikä juuri meidän työpaikallamme edistäisi jaksamista, ja sitten tsempata yhdessä toinen toistaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sopimusta siitä, että ruoka- ja kahvitauoille ei aikatauluteta kokouksia.”

Kuulumisten vaihto on arvokasta

Joskus työkuormitusta on mahdotonta vähentää ainakaan heti. Siinä tilanteessa Jaana Laitinen neuvoo kiinnittämään erityistä huomiota yhteisiin taukoihin ja kuulumisten vaihtoon – siihen, että asioista ylipäätään puhutaan.

Ja toki työntekijöiden hyvään palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota aina, vaikka kuormituksen merkkejä ei selvästi näkyisikään. Jo työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ehkäisemään terveyttä vaarantavaa kuormitusta.

Ensimmäiseksi esimiehen kannattaa hengittää rauhassa ja ajatella. Mistä oikein on kyse, kun työntekijä puhuu ja toimii näin?

Esimiehenä saattaa kokea kiukkua ja epäoikeudenmukaisuutta, kun on itse yrittänyt saada asioita kuntoon ja lopputuloksena on syytöksiä. Omat ajatukset ja tunteet kannattaa käydä läpi ennen kuin lähtee vastaamaan viesteihin.

Esimiehen vastuuseen kuuluu puuttua toimintaan, joka haittaa tai vaikeuttaa työntekoa. Työpaikan yhteiset toimintatavat koskevat kaikkia, ja jokaisella työntekijällä on oma vastuunsa ylläpitää toimivaa työilmapiiriä. Yksi työntekijä ei voi toimia omien sääntöjensä mukaan – etenkään, kun monet työt vaativat onnistuakseen yhteistyötä.

Virallisemmin sanottuna esimiehellä on työnjohto-oikeus. Kun työyhteisön ongelmia käsitellään yhdessä, niin se ei ole kiusaamista, vaikka asioihin puuttuminen tuntuisi jostakusta työntekijästä ikävältä.

Kiusaaminen on toistuvaa ja pitkään jatkuvaa loukkaamista, häirintää, eristämistä tai muuta kielteistä käyttäytymistä. Jos esimies puuttuu työsuoritukseen asiallisesti, niin sen kutsuminen kiusaamiseksi on asioiden hämärtämistä.

Esimiehen ei tarvitse sietää uhkailua. Esimiehen ei myöskään pidä lopettaa epäkohtiin puuttumista sen takia, että joku uhkailee valittavansa.

Työntekijällä on oikeus tehdä ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta, ja silloin asioiden selvittäminen etenee organisaation toimintamallien mukaisesti. Jos ilmoitus kohdistuu omaan esimieheen, niin asian käsittelee esimiehen esimies. Joskus lopputulos voi olla, että ilmoitus on aiheeton. Jos aiheettomia ilmoituksia tehdään toistuvasti, myös se voi olla epäasiallista toimintaa.

Viisas esimies pysähtyy kuitenkin miettimään, miten voisi parantaa keskusteluyhteyttä työntekijän kanssa, vaikka työntekijä uhkailisi valituksen tekemisellä. Miten asioita voidaan käsitellä yhdessä työlähtöisesti ja ratkaisuja hakien? Onko työpaikan toimintatavat luotu yhdessä keskustellen niin, että kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa?

Yksin ei tarvitse jäädä. Esimiehellä kannattaa olla keskustelukumppani, jonka kanssa voi puida myös hankalia kysymyksiä. Omasta jaksamisesta on hyvä huolehtia.

Sosiaaliset taidot tarkoittavat, että ihminen pystyy käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa asiallisesti ja ystävällisesti silloinkin, kun ne herättävät tunteita. Taitoihin kuuluu kyky ilmaista itseään, ottaa kontaktia ja kuunnella toista.

”Pelkästään se, että puhuu paljon, ei tee kenestäkään sosiaalisesti taitavaa. Vaikka itsellä on kova tarve puhua, kontakti voi olla yksisuuntainen. Ilman muiden kuuntelemista kyse ei edes ole vuorovaikutuksesta”, sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta.

”Joku hiljaisempi taas saattaa nauttia muiden seurasta ja olla hyvinkin sosiaalinen.”

Omassa työssään Hannonen on nähnyt sosiaalisten taitojen puutetta esimerkiksi selvitellessään työyhteisöjen ristiriitoja:

”Yksi työyhteisön jäsenistä ei esimerkiksi hahmota, miten hänen puhetapansa vaikuttaa työkavereihin. Hän katsoo oikeudekseen opastaa muita omasta mielestään rehellisesti ja suorasanaisesti. Muut kokevat sen tylyksi ja loukkaavaksi.”

Takatoimistosta ryhmätyöhön

”Sosiaalisuus” liittyy myös ihmisen persoonallisuuden piirteisiin. Ekstrovertti suuntautuu ulospäin ja saa voimavaroja yhteisestä toiminnasta. Introvertti puolestaan saa voimaa omasta sisäisestä maailmastaan ja voi jopa kuormittua liiallisesta sosiaalisesta elämästä.

”Kukaan ei ole puhtaasti joko ekstrovertti tai introvertti. Kyse on pikemminkin jatkumosta, jonka eri kohtiin ihmiset sijoittuvat”, Heli Hannonen huomauttaa.

Työelämän muutokset kohtelevat ekstroverttejä ja introverttejä eri tavoin. Yksi esimerkki on siirtyminen avonaisiin työtiloihin ja monitilatoimistoihin:

Avotoimisto ei välttämättä ole mieluisa ympäristö sille, joka saa voimavaroja hiljaisuudesta ja kaipaa rauhaa. Avotilassa viihtyy paremmin työntekijä, joka nauttii puheensorinasta ja siitä, että ihmisiä on koko ajan saatavilla.

”Ennen vanhaan ne, jotka eivät olleet luontevia vuorovaikutuksessa, saattoivat työskennellä itsekseen takatoimistossa. Nykyisin on vaikea löytää ihan yksin tehtävää työtä. Ryhmätyö ja verkostoissa tehtävä työ ovat lisääntyneet.”

”Mitä haluan saada sanotuksi?”

Vaikka persoonallisuuspiirteet ovat ainakin osittain synnynnäisiä, sosiaalisia taitoja on mahdollista harjoitella ja oppia. Jos esimerkiksi kokee, että omat ideat jäävät palavereissa esittämättä tai ettei keskusteluissa keksi mitään sanottavaa, tilanteeseen on hyvä valmistautua etukäteen.

”Ennen palaveria voi pohtia, minkä asian ainakin haluaa saada sanotuksi. Sitten ajatuksensa voi muotoilla vaikka lunttilapulle. Keskustelutilanteisiin taas voi miettiä muutaman fraasin, jotka helpottavat jutun juuren löytämistä”, Heli Hannonen vinkkaa.

Jos kuuluu niihin, joiden vuorovaikutus menee helposti pelkäksi puhumiseksi, kannattaa tietoisesti rauhoittua ja keskittyä kuuntelemaan.

Työn vaatimukset ratkaisevat

Heli Hannosen mielestä sosiaalisten taitojen minimitaso työelämässä on se, että kykenee omien työtehtäviensä vaatimaan yhteistyöhön.

”Sen verran sosiaalisuutta ja käytöstapoja jokaisella pitää olla, että pystyy tervehtimään aamuisin, sanomaan tarvittaessa kiitos ja ole hyvä, vastaamaan kun kysytään. Tärkeintä kuitenkin on, että työt saadaan hoidetuksi.”

Jos oman työn edellyttämät sosiaaliset perustaidot ovat kunnossa, monenlaisilla ominaisuuksilla ja tyyleillä pärjää. Se, nauttiiko enemmän seurasta vai yksinäisyydestä, ei ole sinänsä hyvä tai huono asia.

Työn vaatimukset ratkaisevat. Vaativaa asiakastyötä tekevä tarvitsee erilaiset vuorovaikutustaidot kuin vaikka koodaaja, joka työskentelee pääasiassa itsekseen.

Saman ammattiryhmän sisälläkin on erilaisia työnkuvia, joissa valttia ovat erilaiset ominaisuudet. Hannonen ottaa esimerkiksi lääkärit: neurokirurgi ei välttämättä tarvitse samanlaisia sosiaalisia taitoja kuin työterveyslääkäri tai psykiatri.