Kimppapyörä, lounastreffit, turvakierros – työpaikkojen ideat tietopankissa

Osallistu

Onko työpaikallasi hyvä käytäntö tai toimiva ratkaisu, jonka haluaisit jakaa muillekin? Tallenna se Tepsivät teot työelämään -tietopankkiin.

Tepsivät teot työelämään -tietopankkiin on koottu hyviä käytäntöjä työpaikoilta. Ne voivat liittyä esimerkiksi henkilöstön hyvinvointiin, työtapoihin tai työturvallisuuteen. Yrityssuomi.fi-sivustolla sijaitsevaa tietopankkia ylläpitää Työterveyslaitos.

”Työpaikoilla on keksitty toimivia ratkaisuja, jotka ovat pankissa kaikkien käytettävissä ja jalostettavissa. Kuka tahansa voi kantaa kortensa kekoon ja tallentaa pankkiin ideoita”, sanoo tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta.

Tässä on muutama poiminta tietopankin sisällöstä:

1. Polkupyörä yhteiskäytössä

Työpaikan yhteiseen käyttöön on hankittu polkupyörä ja kypärä, joita voi lainata työpäivän aikana kaupungilla asioimiseen. Pyörää käytetään esimerkiksi työterveyskäynteihin. Pyöräily säästää aikaa ja virkistää. Samalla saa liikuntaa ja raitista ilmaa.

2. Keskusteleva turvakierros

Teemme tehtaamme osastoilla turvakierroksia, joihin osallistuu työntekijöitä, osaston vastaavia mestareita, työsuojeluväkeä ja johtoryhmän jäseniä. Käymme työpisteillä haastattelemassa työntekijöitä. Heillä on esimerkiksi työtapoihin, työturvallisuuteen ja työviihtyvyyteen liittyviä havaintoja ja ideoita.

3. Lounastreffiarvonta

Olemme ottaneet käyttöön lounastreffit. Aina viikkopalaverin jälkeen arvomme kaksi henkilöä, jotka voivat lähteä kahdestaan lounaalle työnantajan laskuun. Ajatus sai alkunsa tyytymättömyydestä siihen, että toimiston kasvaessa ihmiset eivät enää tunteneet toisiaan eivätkä toistensa työtehtäviä. Käytävillä kyräiltiin ja mietittiin, että mitähän tuokin täällä tekee.

4. Kykytunti

Jokaisella työntekijällä on oikeus käyttää yksi tunti viikossa ohjeiden lukemiseen tai muuhun itseopiskeluun. ”Kykytunti” on tarpeen, sillä kovan työtahdin ja muutosten takia uusiin ohjeisiin perehtymiseen ei jää aikaa tai siihen ei kehtaa käyttää aikaa.

5. Mikä mättää -viikko

Työpaikallamme järjestetään kahdesti vuodessa Mikä mättää -viikko, jolloin henkilöstö voi tuoda esiin kehittämistarpeita. Silloin pohditaan esimerkiksi, missä toimintatavoissa on parannettavaa. Viikolla palataan myös siihen, mitä edellisellä kerralla esiin nostetuille asioille kuuluu.

6. Yhteiset sähköpostikäytännöt

Meillä on yhteiset sähköpostikäytännöt, joiden mukaan viestejä ei tarvitse lukea iltaisin, viikonloppuisin, vapaapäivinä tai lomilla. Jos asia vaatii nopeaa reagointia, kollegalle soitetaan tai lähetetään tekstiviesti. Käytäntöjen ansiosta työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino on parantunut.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Tepsivät teot työelämään -tietopankki julkaistiin Yrityssuomi.fi-sivustolla maaliskuussa 2016. Pankin ylläpitämisestä vastaa Työterveyslaitos. Yhteistyössä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Yritys-Suomi ja Työturvallisuuskeskus.

Sari Käpykankaan blogikirjoitus Pelkällä pdf:llä eivät hyvät käytännöt leviä

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Ilma pakastuu, vesilätäkkö jäätyy ja sen päälle sataa lunta. Irtolumen peittämä liukas kohta yllättää jalankulkijan, koska sen vieressä pito voi olla erinomainen.

Tällaisessa tilanteessa liukastumisvaara on suuri. Vaarallisen liukasta on myös silloin, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja jään päällä on vettä.

”Märällä jäällä kävellessä kannattaa aina käyttää liukuesteitä”, sanoo tutkija Mikko Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hän suosittelee koko kengänpohjan peittäviä liukuesteitä lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille. Kantapäämalli on hyvä esimerkiksi niille työmatkalaisille, jotka kulkevat bussilla.

”Kantapäämallia ei tarvitse ottaa pois bussissa eikä autoa ajaessa. Siksi sitä käyttävät jakeluliikenteen kuljettajat, jotka joutuvat vähän väliä nousemaan autosta. Sisälle tultaessa – vaikkapa kaupan eteisessä – kantapäämallikin on suositeltavaa riisua muiden liukuesteiden tavoin”, Hirvonen huomauttaa.

”Löi päänsä ja sai aivotärähdyksen”

Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Kolme viidestä liukastuneesta ilmoitti kaatumisensa syyksi erityisen liukkaan alustan. Seuraavaksi yleisimpinä syinä pidettiin tien tai alueen huonoa kunnossapitoa ja keliin sopimatonta kenkävalintaa. Muita syitä olivat pimeys ja huono valaistus, kiire ja tarkkaamattomuus.

Nämä esimerkit talvella sattuneista liukastumisista ovat Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastosta:

  • Autosta noustessaan liukastui jäisellä pihalla ja kaatui taaksepäin. Löi häntäluunsa jäiseen asfalttiin.
  • Lähihoitaja liukastui asiakkaan pihalla mennessään kotikäynnille. Löi päänsä maahan ja sai aivotärähdyksen.
  • Työautoa tankatessaan liukastui ja kaatui kyljelleen. Löi lonkkansa mittaria ympäröivään korokkeeseen ja kyynärpäänsä maahan.
  • Opettaja käveli oppilaitoksen pihalla siirtyäkseen päärakennukseen. Pääoven edessä oli liukas paikka, johon hän huomaamattaan astui. Liukastui, kaatui vasemmalle kyljelleen ja loukkasi olkapäänsä. Vasen olkanivel venähti.
  • Oli siirtämässä trukkia sisälle, kun liukastui nosto-ovella ja löi takaraivonsa asfalttiin. Menetti tajuntansa vähäksi aikaa.
  • Työntekijä liukastui tehtaan pihalla kävellessään autolle. Kaatui oikean käden varaan ja peukalo vääntyi.

Seitsemän askelta pystyssä pysymiseen

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liukastumisen ehkäisyssä on seitsemän tärkeää askelta:

  1. Valitse kengät kelin mukaan: Kiinnitä kenkien valinnassa ja uusia talvikenkiä hankkiessa erityistä huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.
  2. Käytä liukuesteitä: Kun hankit liukuesteet, ota mukaan kengät, joiden kanssa aiot käyttää niitä ja sovita liukuesteitä kaupassa.
  3. Varaa aikaa matkoihin: Liukkailla keleillä ei kannata kiirehtiä. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin yleensä ja liiku harkiten.
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtemistä: Autoille ja jalankulkijoille vaaralliset olosuhteet syntyvät erilaisessa säässä. Ilmatieteen laitos antaa varoituksia jalankulkusäästä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta: Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumen poisto ovat keskeinen turvallisuustekijä talvikeleillä. Kulkuväylien riittävä valaistus on myös tärkeää.
  6. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi: Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa.
  7. Keskity kävelemiseen: Liukkailla keleillä on syytä keskittyä kävelemiseen, jotta osaat varoa. Pysähdy käyttäessäsi puhelinta.

Askeleista on lisää tietoa Pysy pystyssä -kampanjan sivuilla.

 

Ymmärrys toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan lisääntyy kuuntelemalla häntä. Keskitytkö kuuntelemaan, mitä toinen sanoo? Vai onko sinulla tapana sivuuttaa hänet ja täyttää tila omalla puheellasi?

Markus Talvion ja Ulla Klemolan kirjassa Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017) kuuntelemiseen annetaan muun muassa tällaisia ohjeita:

  1. Sulje oma suusi. Hiljaisuus antaa toiselle mahdollisuuden puhua.
  2. Jätä muut puuhat ja suuntaa huomiosi puhujaan.
  3. Voit ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin. Kuunteleminen näkyy esimerkiksi silmiin katsomisena ja rintamasuunnan kääntämisenä puhujaan.
  4. Voit kannustaa puhujaa äännähdyksillä tyyliin ”aha”, ”hmm”, ”okei”.
  5. Pienet kehotukset, kuten ”Kertoisitko lisää?” ja ”Jatka vain”, auttavat puhujaa jatkamaan asiansa kertomista.
  6. Oleellista on, että vakuutat puhujan siitä, että nyt ollaan vain hänen asiansa äärellä ja se on tärkein.
  7. Pidättäydy neuvojen antamisesta äläkä tyrkytä sanoja toisen suuhun. Hyvä kuuntelija sietää taukoja ja hajanaisia lauseita.

Toisinaan kuuntelija alkaa vetää keskustelua esittämällä paljon kysymyksiä, joihin puhuja sitten vastaa. Pian ollaan kuulustelua muistuttavassa tilanteessa. Parempi on antaa puhujan kertoa asiat juuri sillä tavalla kuin hän ne kokee.

Usein siihen riittää, että antaa puhujalle tilaa ja on läsnä. Kannattaa myös muistella, milloin itsellä on ollut hyvä kokemus kuulluksi tulemisesta. Mitä keskustelukumppani silloin teki luodakseen sen vaikutelman?

Vuoden 2017 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä antaa ohjeet siihen, miten jokainen voi parantaa vuorovaikutusta työyhteisössään.

Myös muut työyhteisöön liittyvät aiheet ja hyvä johtaminen kiinnostivat lukijoita erityisesti.

Kymmenen suosituimman jutun listalla on lisäksi työuupumuksen torjuntaa, turhan aivokuorman keventämistä ja työuran muutoksiin varautumista.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

 

  1. Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta
  2. Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi
  3. Palaute on työelämän pienin suuri asia
  4. Surun kanssa töissä: ”En pystynyt kertomaan, että tilanne on toivoton”
  5. ”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”
  6. Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä
  7. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa
  8. Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa
  9. Tunnistatko vahvuutesi? Innostus ja uppoutuminen antavat vihjeitä
  10. Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille