Kun robotit tulevat työkavereiksemme

Osallistu

Miten robotiikka vaikuttaa työelämään? Onko robotista hoiva-alan uudistajaksi? Näitä kysymyksiä pohdittiin Work Up! -seminaarissa.

Work Up! Robotti työkaverina -seminaarissa Helsingin Korjaamolla 23.5.2017 pohdittiin robotiikan vaikutusta työelämään nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarissa oli panelisteina muun muassa aiheen tutkijoita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Robotisaatioon suhtauduttiin keskusteluissa avoimesti ja varovaisen innostuneesti. Samaan aikaan kuitenkin muistutettiin, että tietyt asiat ovat arvokkaita juuri siksi, että niitä ei kone voi tehdä. Esimerkiksi lämmin kosketus tai empatia on vain ihmiselle mahdollista.

Paljon puhutaan siitä, kuinka työ on juuri nyt voimakkaassa muutoksessa. Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimusyksikön tutkimusjohtaja Katri Saarikivi haastoi paneelikeskustelussa tätä ajatusta:

”Ei työ itsessään muutu tai katoa. Edelleen työ on ihmisten ongelmien ratkaisemista. Työn tekemisen tavat kyllä muuttuvat”, Saarikivi huomautti.

”Empatia on kuitenkin tärkein työtaito, ja laadukas vuorovaikutus on tärkein arvonluonnin prosessi. Näihin tarvitaan edelleen ihmistä.”

Mielikuva peltiheikistä on sitkeässä

Keskustelijat pohtivat sitä, että usein edelleen robotti herättää mielikuvan ”peltiheikistä”, joka vain möyryää kömpelösti eteenpäin. Tällainen voisi olla esimerkiksi ajatus tiskausrobotista: ihmisen muotoinen kapine pesemässä astioita käsin.

Kuitenkin astianpesukone on nimenomaan oikeasti tarkoitukseensa kehitetty robotti – laite, joka tekee työn ihmisen puolesta huomattavasti tehokkaammin. Samanlaista työtä helpottavaa tarkoituksenmukaisuutta haetaan robotiikan kehittämistyössä koko ajan.

Kirjailija Johanna Sinisalo ehdotti, että itse asiassa robotit voisivat tehdä tulevaisuudessa paljon suuremman osan kaikesta työstä, jolloin niin sanotun tuottavan työn aseman korostaminen voisi yhteiskunnassamme vähentyä.

Työn itseisarvon väheneminen voisi vapauttaa ihmiset tekemään juuri sitä, mikä heidät tekee onnelliseksi ja viettämään aikaa enemmän vaikkapa läheistensä kanssa.

Hoivarobotti ei korvaa ihmistä

Erityinen huomio seminaarissa kohdistettiin robotteihin hoito- ja hoivatyön uudistajana. Paikalla oli Zora-robotti, jota myös haastateltiin. Vastaukset oli luonnollisesti etukäteen ohjelmoitu, mutta tilanne antoi hyvän kuvan siitä, kuinka robotti esimerkiksi voi tuottaa hämmästyttävästi ihmisen puheen kaltaista puhetta.

Tuomo Särkikoski Tampereen yliopistosta esitteli kolme eri roolia, jotka tuoreen ROSE-hankkeen tutkimuksen mukaan robotilla voi olla vanhustyössä: robotti voi olla haitake, huvike tai hyödyke.

Haitakkeena se näyttäytyy, kun sen käyttöä ei yksinkertaisesti koeta mielekkäänä. Tällaisiksi on todettu esimerkiksi robotin käyttö terveystietojen käsittelijänä ja hoitosuositusten laatijana, saattajana kodin ulkopuolella tai fysioterapiassa.

Huvikkeeksi robotti on taas koettu esimerkiksi peli- tai laulukaverina, menovinkkien ehdottajana tai surullisuuden tai kivun havaitsijana ja avun hälyttäjänä. Näissä tilanteissa robotit jakavat myös käyttäjien mielipiteitä.

Selvästi hyödyllisenä eli hyödykkeenä robotit on koettu esimerkiksi etärobottina vanhuksen ja läheisen välisessä yhteydenpidossa, vanhuksen virtuaaliassistenttina, kuten muistuttajana lääkkeiden ottamisesta tai äänen lukijana sekä kaatumisen havaitsemisessa ja avun hälyttämisessä. Näissä tilanteissa robotilla on selkeästi hoitajaa avustava rooli.

”Robotti sopii hyvin rutiinityöhön, kuten pyykkihuoneeseen. Se ei kuitenkaan korvaa ihmisen kosketusta – lämmin käsi toisen kädessä on korvaamaton”, muistutti Superin pääluottamusmies Annika Asla Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.

Sipriina Ritaranta SipriinaR

Lisää tietoa:

Work Up! Robotti työkaverina -seminaarin tallenne

Tulevaisuuden vaeltavat ammattilaiset tekevät keikkaa verkossa (Työpiste-verkkolehden juttu aiemmasta Work Up! -seminaarista)

Robotti tulee hoivatyöhön  (ROSE-hankkeen esittely, Tampereen yliopiston uutinen)

Turja, Tuuli (2016). Survey-aineisto “Hoivatyö ja robotit”. Robots and the Future of Welfare Services -hanke (ROSE).

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava:

  1. Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun.
  2. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat.
  3. Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset.
  4. Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 28.5.2015. Vinkit antoi aivotutkija Minna Huotilainen.

Tällä hetkellä palvelut ja etuusjärjestelmät ovat erillisiä ratkaisuja yksittäisiin haasteisiin. Kokonaisuuden hallinta on sattumanvaraista, toteaa johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tietoa erilaisten palvelu- ja toimeentulovaihtoehtojen yhteensovittamisesta tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät.

Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitäisi lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on.

”Ihmiset jäävät järjestelmien väliin, mikä on heille hämmentävää ja epämotivoivaa.”

Uusi duunari tavoittelee työsuhdetta

Pirjo Juvonen-Posti vetää hanketta, jossa on luotu kolme tulevaisuuskuvaa työelämäpalveluista: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Uusi duunari -mallissa työsuhteinen palkkatyö on säilynyt tavoiteltavana ydinmallina. Samalla kun joustavuus työelämässä on lisääntynyt, työn ulkopuolelle jättäytymisestä sanktioidaan.

”Työllistymisen palvelujärjestelmä on purkanut byrokratiaansa ja panostaa yhteispalvelun avulla aktiivisiin ja räätälöitävissä oleviin palveluihin. Tavoitteena on saada ihmisiä nopeasti töihin”, Juvonen-Posti visioi.

Työelämän monitaituri saa palvelut yhdellä hakemuksella

Työelämän monitaituri kuvaa toimintaympäristöä, jossa työurat ovat pirstaleisia ja työelämään osallistutaan monin tavoin. Kokopäiväinen palkkatyö, yrittäjyys, uranvaihto, osa-aikaisuus ja alustatyö ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Työansiot ja sosiaalietuudet voi sovittaa yhteen joustavasti. Asiakkaat voivat hakea vaihtoehtoja ja seurata prosessinsa etenemistä omasta sähköisestä portaalistaan.

”Ihannetilanteessa sosiaaliturvajärjestelmään on yksi hakemus, jonka perusteella ihminen saa ehdotuksen tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista.”

Elinikäinen osallistuja osallistuu yhteiskuntaan monin tavoin

Elinikäinen osallistuja elää yhteiskunnassa, joka vaalii ihmisten osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Palvelut auttavat löytämään sopivaa aktiviteettia oli se sitten palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, lähimmäisen auttamista, opiskelua tai niiden yhdistelmiä.

”Yhteiskunnan tavoite on pitää kaikki toimeliaina. Toimeentuloa turvaavat etuudet ovat tässäkin vaihtoehdossa vastikkeellisia, mutta aktiivisuutta voi osoittaa monin tavoin”, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Toimintaan ja asenteisiin kaivataan muutosta

Mikä monialaisten työelämäpalveluiden tulevaisuuskuvista toteutuu tai toteutuuko mikään sellaisenaan, ei vielä tiedetä. Selvää on, että muutosta tarvitaan.

”Usein kun tehdään uudistuksia, keskitytään yksittäisiin tavoitteisiin eikä kokonaisuus hahmotu. Skenaariotyö on yksi keino hahmottaa, miten koko systeemin tulisi muuttua. Skenaarioiden tuottaman ymmärryksen pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.”

Pirjo Juvonen-Postilla on tulevaisuuden suhteen selkeä näkemys.

”On tärkeää, että palveluja kehitetään ihmislähtöisesti niin, että ne pystyvät yhä tarjoamaan tukea ja ohjausta. Jotta tähän päästään, tarvitaan toiminnan ja ohjauksen sekä asenteiden muutosta.”

Koronapandemia on ollut haastavien tilanteiden korkeakoulu, ja sote-organisaatiot ovat selvinneet siitä hyvin arvosanoin. On löytynyt joustavuutta, soveltamista, ennakointia ja monenlaista uuden oppimista yhdessä, sanoo erikoistutkija Eija Haukka Työterveyslaitoksesta.

Haukka johtaa kehittämishanketta Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Hankkeessa levitetään työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä tuetaan sote-muutoksen johtamista. Mukana on viisi organisaatiota eri puolilta Suomea.

Keväällä 2020 hankkeen asiantuntijat haastattelivat organisaatioiden yhteyshenkilöitä siitä, millaiset käytännöt – uudet tai vanhat – ovat osoittautuneet hyviksi poikkeusolojen aikana. Aiheesta järjestettiin myös webinaari, jossa kokemuksia ja oppeja jaettiin.

Tässä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä:

1. Tehokas viestintä henkilöstön kanssa

  • HR-radioksi kutsuttu tunnin Skype-palaveri pidetään pari kolme kertaa viikossa. Siinä jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Chat-kentässä saa esittää kysymyksiä, joihin vastataan tilaisuuden aikana.
  • Intraan on tehty eri ammattiryhmille napakat ohjeet poikkeustilanteeseen. Ne löytyvät helposti etusivulla olevan kuvakkeen alta.
  • Intraan on perustettu palsta, jossa työntekijöiden kysymyksiin vastataan päivittäin.
  • Viikoittain pidetään esimiesaamuja, jolloin saa kysyä epäselvistä asioista.

2. Tartuntariskin vähentäminen

  • Jos samaan tilaan pitää kokoontua isommalla porukalla, ryhmät pidetään mahdollisimman pieninä ja turvaetäisyyksistä huolehditaan.
  • Työparina työskentelevien sairastumista samaan aikaan ehkäistään niin, että he tekevät työtä fyysisesti eri paikassa – jos se vain on mahdollista.
  • Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin malli työntekijöiden tartuntariskin arvioimiseen. Myös henkilöstön riskiryhmät arvioitiin.
  • Koronaepidemian vaikutukset otetaan huomioon, kun selvitetään työturvallisuusriskejä. Järjestelmiin kirjataan esimerkiksi suojautumiskeinot, perehdytys ja muutokset toimintatavoissa.
  • Työterveyshuolto on aloittanut lääkärien, psykologien ja hoitajien etävastaanotot ja tarjoaa etäohjausta myös fysioterapiassa.

3. Työntekijöiden henkinen tuki

  • Sairaalapastorit tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksittäisille työntekijöille sekä mahdollisuuden jälkipuintiin työyhteisöille.
  • Digitaalinen olohuone on keskustelupaikka nuorille ja uusille työntekijöille. Sille tuli tarve, kun opiskelijoita rekrytoitiin töihin. Foorumia vetävät työsuojeluvaltuutetut ja opiskelijoiden perehdytyksestä vastaavat opetuskoordinaattorit. Opetuskoordinaattoreilta vapautui aikaa tähän tehtävään, koska opiskelijoita ei ole normaaleilla harjoittelujaksoilla.
  • Työterveyshoitajalla on päivystävä puhelin, ”kuuma linja”, josta saa keskusteluapua tiettyinä aikoina.
  • Suunniteltiin defusing-toimintamalli, jota käytetään psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkamisessa. Mallia valmisteltaessa selvitettiin, ketkä ovat oman organisaation defusing-osaajat.
  • Lääkäreille suunniteltiin oma hyvinvointiryhmänsä. Vaikka lääkärit pelkäisivät, heidän ammattiryhmänsä ei helposti hae ja käytä tarjottua tukea.
  • Työterveyshuolto on tehnyt työkyvyn tueksi videosarjan, jonka yhtenä sisältönä on ”kuinka auttaja auttaa itseään”.

4. Huomiota johtamiseen, tukea esimiehille

  • Työkykyjohtamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota: välitetään varhain, kuunnellaan ja keskustellaan.
  • Esimiehiä on muistutettu siitä, että hyvä lähijohtaminen auttaa työntekijöitä selviytymään kriisissä.
  • Johtajille on nimetty sijaiset, jotta hekin saavat levätä välillä.
  • Työterveyspsykologi tai -hoitaja tarjoaa esimiehille apua esimiestyön ongelmatilanteisiin.

5. Yhteistyön lisääminen

  • HR ja työterveyshuolto pitävät kerran viikossa Teams-palaverin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä auttaa osaltaan työterveyshuoltoa tuottamaan juuri nyt tarpeellisia palveluita.
  • HR ja työsuojeluvaltuutetut ovat tiivistäneet yhteistyötään. Esimerkiksi kaikille esimiehille on soitettu ja kysytty työyhteisöjen kuulumisia ja sitä, mihin työhyvinvointityössä pitäisi nyt keskittyä.
  • Ennestään hyvä yhteistyö on jatkunut työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Koronatilanteen aikana he ovat toimineet muun muassa henkilöstön huolipuhelimessa päivystäjinä.