Luetuimmat jutut 2017: Vuorovaikutus, työuupumus ja aivokuorman kevennys kiinnostivat

Osallistu

Miten parantaa vuorovaikutusta, antaa palautetta tai selättää turha aivokuorma töissä? Nämä aiheet olivat viime vuoden kymmenen luetuimman juttumme joukossa.

Vuoden 2017 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä antaa ohjeet siihen, miten jokainen voi parantaa vuorovaikutusta työyhteisössään.

Myös muut työyhteisöön liittyvät aiheet ja hyvä johtaminen kiinnostivat lukijoita erityisesti.

Kymmenen suosituimman jutun listalla on lisäksi työuupumuksen torjuntaa, turhan aivokuorman keventämistä ja työuran muutoksiin varautumista.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

 

  1. Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta
  2. Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi
  3. Palaute on työelämän pienin suuri asia
  4. Surun kanssa töissä: ”En pystynyt kertomaan, että tilanne on toivoton”
  5. ”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”
  6. Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä
  7. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa
  8. Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa
  9. Tunnistatko vahvuutesi? Innostus ja uppoutuminen antavat vihjeitä
  10. Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille

 

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Ilma pakastuu, vesilätäkkö jäätyy ja sen päälle sataa lunta. Irtolumen peittämä liukas kohta yllättää jalankulkijan, koska sen vieressä pito voi olla erinomainen.

Tällaisessa tilanteessa liukastumisvaara on suuri. Vaarallisen liukasta on myös silloin, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja jään päällä on vettä.

”Märällä jäällä kävellessä kannattaa aina käyttää liukuesteitä”, sanoo tutkija Mikko Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hän suosittelee koko kengänpohjan peittäviä liukuesteitä lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille. Kantapäämalli on hyvä esimerkiksi niille työmatkalaisille, jotka kulkevat bussilla.

”Kantapäämallia ei tarvitse ottaa pois bussissa eikä autoa ajaessa. Siksi sitä käyttävät jakeluliikenteen kuljettajat, jotka joutuvat vähän väliä nousemaan autosta. Sisälle tultaessa – vaikkapa kaupan eteisessä – kantapäämallikin on suositeltavaa riisua muiden liukuesteiden tavoin”, Hirvonen huomauttaa.

”Löi päänsä ja sai aivotärähdyksen”

Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Kolme viidestä liukastuneesta ilmoitti kaatumisensa syyksi erityisen liukkaan alustan. Seuraavaksi yleisimpinä syinä pidettiin tien tai alueen huonoa kunnossapitoa ja keliin sopimatonta kenkävalintaa. Muita syitä olivat pimeys ja huono valaistus, kiire ja tarkkaamattomuus.

Nämä esimerkit talvella sattuneista liukastumisista ovat Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastosta:

  • Autosta noustessaan liukastui jäisellä pihalla ja kaatui taaksepäin. Löi häntäluunsa jäiseen asfalttiin.
  • Lähihoitaja liukastui asiakkaan pihalla mennessään kotikäynnille. Löi päänsä maahan ja sai aivotärähdyksen.
  • Työautoa tankatessaan liukastui ja kaatui kyljelleen. Löi lonkkansa mittaria ympäröivään korokkeeseen ja kyynärpäänsä maahan.
  • Opettaja käveli oppilaitoksen pihalla siirtyäkseen päärakennukseen. Pääoven edessä oli liukas paikka, johon hän huomaamattaan astui. Liukastui, kaatui vasemmalle kyljelleen ja loukkasi olkapäänsä. Vasen olkanivel venähti.
  • Oli siirtämässä trukkia sisälle, kun liukastui nosto-ovella ja löi takaraivonsa asfalttiin. Menetti tajuntansa vähäksi aikaa.
  • Työntekijä liukastui tehtaan pihalla kävellessään autolle. Kaatui oikean käden varaan ja peukalo vääntyi.

Seitsemän askelta pystyssä pysymiseen

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liukastumisen ehkäisyssä on seitsemän tärkeää askelta:

  1. Valitse kengät kelin mukaan: Kiinnitä kenkien valinnassa ja uusia talvikenkiä hankkiessa erityistä huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.
  2. Käytä liukuesteitä: Kun hankit liukuesteet, ota mukaan kengät, joiden kanssa aiot käyttää niitä ja sovita liukuesteitä kaupassa.
  3. Varaa aikaa matkoihin: Liukkailla keleillä ei kannata kiirehtiä. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin yleensä ja liiku harkiten.
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtemistä: Autoille ja jalankulkijoille vaaralliset olosuhteet syntyvät erilaisessa säässä. Ilmatieteen laitos antaa varoituksia jalankulkusäästä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta: Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumen poisto ovat keskeinen turvallisuustekijä talvikeleillä. Kulkuväylien riittävä valaistus on myös tärkeää.
  6. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi: Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa.
  7. Keskity kävelemiseen: Liukkailla keleillä on syytä keskittyä kävelemiseen, jotta osaat varoa. Pysähdy käyttäessäsi puhelinta.

Askeleista on lisää tietoa Pysy pystyssä -kampanjan sivuilla.

 

Ymmärrys toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan lisääntyy kuuntelemalla häntä. Keskitytkö kuuntelemaan, mitä toinen sanoo? Vai onko sinulla tapana sivuuttaa hänet ja täyttää tila omalla puheellasi?

Markus Talvion ja Ulla Klemolan kirjassa Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017) kuuntelemiseen annetaan muun muassa tällaisia ohjeita:

  1. Sulje oma suusi. Hiljaisuus antaa toiselle mahdollisuuden puhua.
  2. Jätä muut puuhat ja suuntaa huomiosi puhujaan.
  3. Voit ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin. Kuunteleminen näkyy esimerkiksi silmiin katsomisena ja rintamasuunnan kääntämisenä puhujaan.
  4. Voit kannustaa puhujaa äännähdyksillä tyyliin ”aha”, ”hmm”, ”okei”.
  5. Pienet kehotukset, kuten ”Kertoisitko lisää?” ja ”Jatka vain”, auttavat puhujaa jatkamaan asiansa kertomista.
  6. Oleellista on, että vakuutat puhujan siitä, että nyt ollaan vain hänen asiansa äärellä ja se on tärkein.
  7. Pidättäydy neuvojen antamisesta äläkä tyrkytä sanoja toisen suuhun. Hyvä kuuntelija sietää taukoja ja hajanaisia lauseita.

Toisinaan kuuntelija alkaa vetää keskustelua esittämällä paljon kysymyksiä, joihin puhuja sitten vastaa. Pian ollaan kuulustelua muistuttavassa tilanteessa. Parempi on antaa puhujan kertoa asiat juuri sillä tavalla kuin hän ne kokee.

Usein siihen riittää, että antaa puhujalle tilaa ja on läsnä. Kannattaa myös muistella, milloin itsellä on ollut hyvä kokemus kuulluksi tulemisesta. Mitä keskustelukumppani silloin teki luodakseen sen vaikutelman?

Vaikka digiloikasta puhutaan paljon, lukuisat ammattilaiset toteuttavat työssään hyvää digiarkea jo nyt. Loikka on monissa paikoissa siis jo otettu.

”Tämän sanoittaminen onkin melko kimurantti juttu. Omissa puheissani yritän tehdä eron sähköistämisen ja digitalisaation välillä, sillä minusta sanaa digitalisaatio ylikäytetään nykyisin”, toteaa tutkija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta.

Digitalisaatioon voi ottaa useita erilaisia näkökulmia. Ehkä totutuin tapa on ymmärtää digitalisaatio muutoksena, jossa fyysiset asiat, kuten tuotteet ja palvelut, muuttuvat digitaalisiksi, virtuaalisiksi ja globaalisti skaalautuviksi.

Digitalisaatiolla voidaan viitata myös uuteen alustatalouteen ja jakamisalustoihin, joiden avulla aineettomia ja aineellisia resursseja voidaan yhdistää ja ottaa käyttöön uusilla tavoilla.

Digitalisaatio ei ole sähköistämistä

Työpaikoilla ihmiset eivät välttämättä oikein hahmota, mitä digitalisaatiolla oikeastaan tarkoitetaan. Monessa paikassa ”digiloikka” on tähän asti ollut lähinnä juuri prosessien sähköistämistä.

”Paperilomakkeiden muuttaminen sähköiseksi tietokantaan x ei ole digitalisaatiota, vaan dokumenttien sähköistämistä”, Sari Käpykangas huomauttaa.

Tutkijoiden mukaan digitalisaatiossa on kuitenkin ennen kaikkea kyse ajattelu- ja toimintatapojen sekä ihmisten ja teknologian välisen vuorovaikutussuhteen muutoksesta. Digitalisaatio muuttaa arkea, työtä sekä käsityksiämme itsestämme ja ihmisten välisistä suhteista.

Teknologiat ovat valloittaneet uusia alueita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa on nähty – esimerkkinä virtuaalikäynnit kotihoidossa. Digitalisaation aikakaudella teknologiakehityksen vauhti kiihtyy. Se voimistaa myös uusien välineiden ja sovellusten käyttöönottoa.

Ideointia ja uusia palvelumalleja

Teknologia ei kuitenkaan yksin aja digikehitystä: digitalisaatio on nimenomaan ideointia, oppimista, testausta ja uusien palvelumallien käyttöönottoa.

”Konkreettisimmillaan tämä näkyy organisaatiossa vaikkapa siinä, että videoneuvottelutilat ovat aina varattuja”, sanoo tutkija Inka Koskela Työterveyslaitoksesta.

”Fyysiset työn tekemisen tilat, yhteisöt ja työvälineet ovat muuttuneet. Teknologiat mahdollistavat sen, että työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tiimit voivat olla vaikkapa hajallaan ympäri maapalloa, ja työ organisaatioiden rajat ylittävissä verkostoissa on mahdollista.”

Myös asiakkaat kohdataan yhä useammin vuorovaikutuksessa erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Asiakkaat myös odottavat saavansa monikanavaista, personoitua ja reaaliaikaista palvelua.

Tämä näkyy esimerkiksi terveyspalvelujen voimakkaassa digitalisoitumisessa: etälääkäripalveluina, sähköisinä terveyskyselyinä sekä omaa terveyttä ja hoitoa monitoroivina mobiilisovelluksina.

”Siitä puolestaan seuraa, että organisaatioilla on saatavilla valtava määrä toiminnan sivutuotteena syntyvää dataa. Esimerkiksi terveydenhuollon ja energia-alan organisaatioissa dataa ja digialustoja hyödynnetään jo nyt monin eri tavoin toiminnan ohjauksen, johtamisen, päätöksenteon ja tulevaisuuden ennakoinnin työkaluna”, Koskela muistuttaa.

Työn mielekkyys pitää säilyttää

Emme siis ole menossa digiaikaa kohti, vaan työelämä on siellä jo. Miten sitten voi säilyttää työn mielekkyyden ja hyvän ammattilaisuuden digiarjessa?

Muun muassa tätä kysymystä on tarkasteltu nyt päättymässä olevissa Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Niissä on nähty tärkeänä lähteä liikkeelle ihmisten arjesta ja löytää yhteistyössä edellytykset parempina digiarjen taitajina.

KUMOUS-hankkeessa on edistetty arkea helpottavien digitaalisten palvelujen ja palveluyhdistelmien kehittelyä. Uudenlaista arvonluonnin logiikkaa puolestaan hahmoteltiin eArvonluonti-hankkeessa, jossa rakennettiin myös käytännönläheinen oppimateriaali organisaatioille.

”Tulevaisuuden ammattilaisuus voidaan hahmottaa teknologian kehityksen kannalta esimerkiksi neljästä eri näkökulmasta: teknologia korvaa kokonaan ammattilaisen rutiinityön, ammattilainen voidaan nähdä teknologiamurroksen tekijänä ja digiin opastajana, teknologia laajentaa ammattilaisen osaamista ja kyvykkyyttä”, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Eveliina Saari.

”Uhkana voi olla, että teknologia korvaisi myös luovan työn ja sellaisen työn, josta ihminen saa eniten merkitystä ja mielekkyyttä.”

Ihmisen tekemän työn arvo suhteessa teknologisen prosessin tuottamaan arvoon onkin seikka, josta pitäisi jatkossa keskustella paljon enemmän ja ottaa siihen myös kantaa.

”On paljon töitä, joita pitäisi vaalia vaikka pelkästään niiden ihmisille tuottaman ilon ja mielihyvän vuoksi”, Saari summaa.