Mikä pieni oivallus tai päätös on parantanut työhyvinvointiasi?

Osallistu
Nainen työskentelee tietokoneella, koira sylissä.

Aloitko tehdä jotain uudella tavalla? Tai muutitko suhtaututumistasi johonkin asiaan?

Kerro meille myös, millaisia vaikutuksia muutoksella on ollut. Voit vastata parilla lauseella tai kirjoittaa pidemmästi.

Hyödynnämme vastauksia jutunteossa.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.

Vastaa kyselyyn

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä. Vain tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Ei näy kommentissasi, tieto kerätään ainoastaan toimitusta varten.

Vastaukset

Lukijamme innostuivat kommentoimaan seuraavasti:

Puhelin pois makuuhuoneesta

Uudenvuodenlupaukseni oli, että tänä vuonna en enää selaile puhelinta illalla tai yöllä. Pieni mutta yllättävän vaikea päätös, vieroittuminen vei aikansa. Nykyisin en ota puhelinta makuuhuoneeseen ollenkaan. Nukun keskimäärin paremmin kuin ennen ja öisin olo on jotenkin levollisempi, vaikka heräilenkin edelleen. Päivällä olo on selvästi virkeämpi, mikä tuntuu työhyvinvoinnissakin.

Suosittelen muillekin   |    1.2.2018 15:42

Elämä on täynnä valintoja

Päätin taannoin, että en stressaa sellaisista (työ)asioista, joihin en voi vaikuttaa. Eihän se aina onnistu, mutta silti hyvä periaate mielestäni. Miksi hakata päätä seinään? Keskityn nyt enemmän asioihin, joihin voin vaikuttaa ja erityisesti asioihin, jotka tuottavat iloa. Tällä päätöksellä on ollut positiivinen vaikutus hyvinvointiini. Kun hankaliin asioihin ottaa etäisyyttä, ne myös pienenevät.

Sanna   |    1.2.2018 16:09

Etätyöläisen päätökset

Kellota etäpäivä, merkkaa kalenteriin, moneltako päätät työpäivän. Sovi itsesi kanssa, mitä teet, kun päivä on täysi.

Maarit   |    1.2.2018 17:11

Muistan kiittää

Tärkein oivallukseni on ollut kiittää aina, kun mahdollista. Kerron, missä asiassa työkaveri onnistui ja perustelen, miksi ajattelen niin. Toinen periaatteeni on, etten anna epäselvän asian tai päätöksen muhia ja viedä energiaa, vaan selvitän asian.

Mielenrauha lisääntyy   |    1.2.2018 18:15

Negatiivinen palaute kasvokkain työpaikalla

Esimieheni johtaa pitämällä puhutteluita ja kuulusteluita (miksi teit näin -tyyliin). Hänen toisen työvuotensa aikana kielsin häntä antamasta tätä ns. korjaavaa palautetta soittamalla yksityispuhelimeeni vapaa-ajallani. Helpotti kovasti. Olen kehottanut työkavereitani tekemään saman ratkaisun.

Opettaja   |    1.2.2018 20:08

Etäisyyden ottaminen

Olen herkkä ja kärsin pienistäkin ristiriidoista. Jos työpaikalla on kireä tunnelma, pyrin ottamaan etäisyyttä tavalla tai toisella. Lisään esimerkiksi etätyön tekemistä. Omissa oloissani rauhoitun ja kerään voimia. Kun palaan toimistolle, tilanne on monesti jo tasaantunut.

Erakko   |    1.2.2018 21:23

Lomakohteen kuva seinällä

Olen kiinnittänyt työhuoneeni seinälle kuvan seuraavasta lomakohteestani. Pidän päivän mittaan minitaukoja, jolloin katselen kuvaa ja teen ajatusmatkan tuohon houkuttelevaan paikkaan. Rentoudun ja hengitän hetken lomatunnelmaa.

Ajatusmatkailija   |    2.2.2018 08:27

Liikuntaa keskellä työpäivää

Aloin käydä ruokatunnilla jumpalla, yin-joogaa, terveselkää ja/tai pilatesta. Jaksaa loppupäivän paremmin.

Marita   |    2.2.2018 09:10

Suhtautuminen esimieheen

Päätin noin puoli vuotta sitten muuttaa suhtautumista esimieheeni. Ajattelen hiljaa mielessäni, että autan häntä onnistumaan työssään. Jos esimerkiksi tarvitsen häneltä apua, pyydän sitä. Vastakaiku ei joka kerta ole toivomanilaista, mutta minusta vuorovaikutuksemme on parantunut.

Tiinu   |    2.2.2018 09:11

Ei

Kaikkiin ylitöihin ei tarvitse suostua. Sanon ei, jos siltä tuntuu.

Hankin oman elämän   |    2.2.2018 11:48

Realistiset tavoitteet

Asetan päivän tavoitteet sellaiseksi, että voin niistä suoriutua. Jätän ripauksen mielekästä tekemistä seuraavaan aamuun.

Veera   |    3.2.2018 09:17

Etätyö

Pidän etätyöpäivän kerran viikossa aina, kun se vain on mahdollista. Saan silloin paljon aikaan normaalissa työajassa. On ihana tehdä työtä kodin rauhassa, kun kissa kehrää läppärin takana!

Kissallinen   |    3.2.2018 18:46

Keskittyminen oleellisimpaan

Tein popplet -sovelluksella kartan kaikista verkostoista, työryhmistä ja sidonnaisuuksista. Valitsin merkittävimmät ja keskityin niihin. Hommasin vetäjät kakkostason asioille ja jätin syrjään kissanristiäiset. Aikaa tuli toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun

sivistyspomo   |    4.2.2018 18:27

Kissa pöydälle

Jos joku asia vaivaa, menen ja kysyn suoraan, jos päästään suustani sammakoita menen ja pyydän anteeksi. Toimii molemmin päin, halauksiakin jaetaan, olen itse esimies.

Ei muistella pahalla   |    4.2.2018 19:48

Tupakoinnin lopettaminen

Lopetin tupakoinnin muiden hyvästä esimerkistä. Minulla on pysynyt pois. Ei kaikilla. Kyllä sitä vain jaksaa paremmin, vähemmän yskää ja flunssaa. Motivaatiota lisäsi rakkaan Ukkini sairastuminen keuhkoahtaumaan ja hänen kanssaan käydyt keskustelut aiheesta.

Ei enää yskää   |    4.2.2018 22:18

Oivallus

Olen herkkä aistimaan työpaikan ilmapiiriä. Kun esimieheni tai työtoverini on huonolla tuulella, muistutan itseäni, etten ole vastuussa heidän tunteistaan. Työpaikalla kohtaamiset ja tulla nähdyksi lisäävät hyvää oloa ja mieltä.

Sanna   |    5.2.2018 06:25

Hyvä on kylliksi ja kaikkea ei tarvitse ehtiä

Olen luonteeltani pedantti ja haluan että työt hoidetaan hyvin ja ajallaan. Minua ärsyttävät ja siten työhyvinvointia nakertavat osa työtovereista, jotka eivät pidä aikatauluista kiinni tai jättävät muuten yhdessä sovittuja tehtäviä hoitamatta. Stressasin ja paikkailin näitä, kunnes ymmärsin että oma panokseni riittää, voin jättää yhteistyön niiden kanssa jotka eivät osaa toimia yhdessä sovitulla tavalla ja että aikatauluja voi muuttaa. Tällöin oma hyvä suoritukseni riittää ja hyvä on kylliksi.

Katryn   |    5.2.2018 20:50

Hyvä ruoka, parempi mieli

Olen viimeisen puolen vuoden aikana tsempannut positiivisella asenteella. Esim. Kehunut vähintään yhtä kollegaa päivässä ja pitänyt iloista ilmettä yllä. Lisäksi olen tsempannut syömällä lounaan joka päivä, mielellään kivassa paikassa kollegoiden kanssa. Nämä ovat nostaneet fiilistä ainakin minulla ja onpa tullut palautetta työkavereita iloisesta tsempistä. Tuntuu hyvältä ja kohentaa todella. Suosittelen!

Täti Tomera   |    5.2.2018 20:55

Oma työ riittää

Lopetin johtoryhmän muiden jäsenten tekemättä jättämien töiden hoitamisen. Hoidan minulle kuuluvat tehtävät sovitusti. Jos muut eivät hoida omaa osuuttaan, sitten hommat seisovat, mutta se ei ole minun vaan esimiehen ongelma.

Ei purnauttia, kiitos   |    6.2.2018 13:32

Töiden tekeminen työpaikalla

Lopetin työpostin lukemisen kotona ja jätän työpuhelimen työpaikalle suljettuna.

Töissä tehdään töitä   |    6.2.2018 14:25

To do

Suuren suosion saavuttanut to do -listaus on auttanut myös minua tehokkaammaksi.
Aiemmkn pyysin alaisiani tekemään viikon/ päivän tärkeimmistä asioista to do listauksen tärkeimmistä asioista, jotka pitää hoitaa. Ostin heille hienot kalenterit, joita on kiva täyttää.
Kokeilin myös itse, kas, työni on todella tehokasta. Ja stressitaso laskee :)

Keskity Elämään   |    7.2.2018 07:56

Musiikista mielenrauhaa

Musiiikin kuunteleminen työtekemisen lomassa auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Kaikkiin tehtäviin musiikin kuuntelu ei toki sovellu, mutta ainakin jossain välissä päivää pyrin laittamaan luurit korviin ja mieleisen soittolistan pyörimään. Jostain syystä tohinan keskellä en meinaa muistaa tätä yksinkertaista keinoa ja riemastun joka kerta tästä yksinkertaisesta oivalluksesta.

Shining Diamond   |    7.2.2018 12:23

Työhyvinvointiani on lisännyt

Työhyvinvointiani on lisännyt todella paljon se, että aloin käydä työpaikkaruokalassa ja päivittäin syödä kunnon lounaan. Aikaisemmin söin kotoa tuomani eväät, jotka olivat milloin mitäkin kaapista sattui löytymään. Kunnon lounaan jälkeen vireystila sekä työpäivän ajan että myös kotona työpäivän jälkeen on merkittävästi parempi kuin mitä oli eväitä syödessä.

Parempi myöhään...   |    7.2.2018 20:37

Oma terveys kuntoon

Selvitin miksi minua ahdistaa töissä ja vapaa-ajalla: kävin yksityislääkäreilllä ja selvisi, että minulla on ADD. Nyt, kun lääkitys on kunnossa, jaksan toimia koko päivän, pystyn tekemään järjestelmällisesti töitä ja nukun öisin ilman jatkuvaa stressiä. Elämä mullistui positiivisesti ja se varmasti näkyy myös töissä.

neljän äiti   |    13.2.2018 08:20
Tutustu myös:
Tuoreimmat jutut

Onko sinun vaikea muistaa uusien ihmisten nimiä? Jos on, niin ei pidä huolestua – se tuottaa usein vaikeuksia 30 prosentille täysin terveistä ihmisistä.

Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa paneuduttiin työikäisten muisti- ja keskittymisvaikeuksiin sekä siihen, miten niitä kannattaa selvitellä työterveyshuollossa.

Kaksivuotiseen Työikäisten muisti -tutkimukseen osallistui yli 400 työntekijää. Aineisto kerättiin suuresta media-alan yrityksestä sen työterveyshuollon kanssa.

Työntekijöiden kokemat muistin ja keskittymisen ongelmat olivat yleisiä: niitä oli joka kolmannella. Työtä paljon haittaavia aivojen tiedonkäsittelyn vaikeuksia koki kuitenkin vain alle kolme prosenttia vastaajista.

”Koska osallistujat olivat todennäköisesti hieman valikoitunut joukko tietyltä alalta, tulokset eivät suoraan edusta suomalaista työelämää, mutta kyllä ne antavat suuntaa”, sanoo johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen Työterveyslaitoksesta.

Mielialaoireita ja väsymystä

Muisti- ja keskittymisvaikeuksien taustalla on usein ongelmia, jotka ovat hoidettavissa työterveyshuollossa. Tällaiset mielialaan, nukkumiseen, päihteisiin, kuormittuneisuuteen tai tarkkaavuuteen liittyvät oireet olivat nyt tehdyssä tutkimuksessa varsin yleisiä.

”Siksi on tärkeää, että työterveyshuolto selvittää muisti- ja keskittymisvaikeuksia sekä niiden tyypillisimpiä aiheuttajia kokonaisvaltaisesti”, Teemu Paajanen sanoo.

Hän ei tarkoita, että selvittelyyn pitäisi käyttää valtavasti aikaa. Potilasta haastateltaessa vaikeuksien mahdolliset syyt on kuitenkin hyvä käydä läpi laajasti.

Työterveyshuollon käytössä ei tähän asti ole ollut menetelmiä, jotka olisi tarkoitettu ensisijaisesti työikäisten muistioireiden tarkempaan arviointiin.

”Muistisairauksiin liittyviä kyselyitä on olemassa, mutta ne on yleensä suunniteltu vanhemmille ikäryhmille eivätkä välttämättä sovi lievien muistihäiriöiden arviointiin”, Paajanen sanoo.

Muistatko sovitut tapaamiset?

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa testattiin, täydennettiin ja kehitettiin Työssä muistaminen -kysymyssarjaa, joka on aikoinaan julkaistu laitoksen Miksi muisti pätkii? -kirjassa.

”Teimme kysymyssarjasta pisteytettävän version ja keräsimme vertailuaineistoa siitä, kuinka yleisiä erilaiset oireet ovat terveillä työntekijöillä”, Teemu Paajanen kertoo.

Hänen mukaansa kysymykset ovat hyvä työkalu vaikkapa työterveyslääkärille, jonka vastaanotolle tulee muisti- tai keskittymispulmistaan huolestunut potilas. Kysymykset ovat tämäntyyppisiä:

  • Muistatko muiden kanssa sovitut tapaamiset?
  • Pysyvätkö työkalujen ja esineiden paikat mielessäsi?
  • Onnistuuko työtehtävän jatkaminen keskeytyksen jälkeen?
  • Pystytkö keskittymään yksitoikkoisiin, samanlaisina toistuviin tehtävin?
  • Tuottaako tehtäviin ryhtyminen vaikeuksia?

Kysymyssarjan vahvuus on siinä, että se kytkeytyy työhön ja työssä pärjäämiseen. Työ vaatii aivojen tiedonkäsittelyltä yleensä enemmän kuin vapaa-aika.

Tietotulva kuormittaa töissä

Tutkittavat työntekijät vastasivat kyselyihin ja tekivät muisti- ja tarkkaavaisuustestejä. Näiden tietokonepohjaisten kognitiivisten testien tulokset eivät olleet kovin vahvassa yhteydessä työntekijän kokemien oireiden määrään.

Teemu Paajanen pitää tätä hieman yllättävänä. Yksi selitys on, että testeissä suoriutuminen mittaa eri asiaa:

”Ehkä työssä esiin tulevat muistioireet kertovatkin siitä, että työn vaatimukset ovat liian kovat aivojen tiedonkäsittelykyvylle. Rauhallisessa testitilanteessa ihminen suoriutuu paremmin.”

Tutkijat tarkastelivat myös sitä, ovatko muistioireet yhteydessä työn kognitiiviseen kuormitukseen. Sitä aiheuttavat muun muassa tietotulva, keskeytykset ja yritys tehdä monta asiaa yhtä aikaa.

”Niillä henkilöillä, joilla oli muita enemmän kognitiivista kuormitusta, oli todennäköisesti myös enemmän muistin ja keskittymisen oireita”, Paajanen summaa.

Pieni unohtelu on tavallista

Tutkijoiden viesti muististaan huolestuneille työntekijöille on, että pieni, ohimenevä unohtelu on yleistä. Jos unohtelu alkaa vaikuttaa työssä pärjäämiseen tai siitä kokee selvää haittaa, kannattaa hakeutua työterveyshuoltoon.

Tutkimuksiin on syytä mennä heti, jos ongelmia tulee niin sanottuihin kognitiivisiin perustoimintoihin. Niitä ovat esimerkiksi puheen tuottaminen ja ymmärtäminen, näköhavainnon hahmotus tai motoriikka eli käsien ja jalkojen käyttäminen.

”Muisti voi helposti häiriintyä esimerkiksi kuormituksen takia, mutta perustoimintoihin liittyvät oireet ovat usein merkki jostain aivoperäisestä terveysongelmasta”, Teemu Paajanen sanoo.

Asiantuntija päättää alustuksensa, kiittää ja kerää paperinsa. Seminaarin aikatauluun on merkitty vielä 45 minuuttia vapaata keskustelua ja verkostoitumista.

Yleisössä on odottava ja pälyilevä tunnelma. Minäkö juttelisin muiden – melkein tuntemattomien – kanssa? Onko siitä hyötyä?

Kyllä on. Verkostoituminen, muilta oppiminen ja yhteistyö palkitsevat. Parhaimmillaan ne lisäävät tuottavuutta ja työhyvinvointia.

”Verkostomainen oppiminen ei kuitenkaan tapahdu ilman aktiivista työtä. Siihen tarvitaan tuntemista, luottamista ja sitoutumista”, sanoo verkostotyön asiantuntija Timo Järvensivu.

Järvensivu on väitellyt strategisten yritysverkostojen johtamisesta ja toiminut tutkijana ja verkostojen kehittäjänä. Hän on mukana Työterveyslaitoksen koordinoimassa työpaikkojen työhyvinvointiverkostossa eli Tyhyverkostossa, jossa kehitetään työhyvinvointia ja jaetaan siihen liittyviä kokemuksia.

Verkostosta saa vertaistukea

Uudet teknologiat ovat muuttaneet työntekoa niin, ettei ylhäältä johdettua organisaatiota välttämättä tarvita, vaan työ rakentuu kulloistenkin tarpeiden mukaan joustavasti verkostoissa.

Verkostoista voi saada vertaistukea esimerkiksi yrittäjä, jolla ei ole työyhteisöä. Verkostoitumisesta on hyötyä myös, jos tekee sellaista työtä, jota kukaan muu organisaatiossa ei tee.

”Esimerkiksi arkkitehtiyrityksessä voi olla useita arkkitehtejä, mutta vain yksi henkilöstöasioita hoitava työntekijä. Hän voi hakea omaan osaamiseensa virtaa HR-verkostosta”, Timo Järvensivu sanoo.

Hänen mukaansa verkostot eivät synny ja elä itsestään. Ne tarvitsevat koordinointia, rakenteita ja resursseja, kuten konkreettiset tilat, missä tavata.

Kaikki alkaa tutustumisesta

Ensimmäinen askel verkostoitumisessa on tutustuminen: kerro, kuka olet, mitä tarvitset ja mitä annettavaa sinulla on muille.

”Pelkkä käyntikortti ei riitä, vaan täytyy mennä syvemmälle, avata omaa osaamistaan ja tuoda esiin myös oma haavoittuvuus, se, mitä itseltä puuttuu”, Timo Järvensivu sanoo.

Monella voi olla syvään juurtunut uskomus, että pitäisi olla kaikkitietävä ja -osaava. Mutta teflon-pinta ei herätä luottamusta eivätkä asiat muutu pelkän smalltalkin kautta.
Järvensivu kannustaa ruokkimaan positiivista ihmiskuvaa ja kohtaamisen perustaitoja. Mieti, miten suhtaudut muihin ihmisiin:

Pyritkö löytämään jokaisesta ihmisestä hyväntahtoisuuden? Luotatko siihen, että myös muut suhtautuvat sinuun hyväntahtoisesti? Pystytkö ottamaan muiden ajatukset, kokemukset ja ideat vastaan teilaamatta niitä heti?

Jarru päällä kohtaamisiin

Timo Järvensivu puhuu pidättelystä, jota kohtaamisissa olisi hyvä harjoittaa. Se tarkoittaa, että tulee jokaiseen tilanteeseen pienellä jarrulla.

Ensivaikutelma on tärkeä, ja se voi osua oikeaankin, mutta sen perusteella ei saisi tehdä liian nopeita ratkaisuja.

”Kannattaa vain huomioida omat ensireaktionsa ja jäädä makustelemaan, millainen tuo toinen ihminen oikeasti on ensivaikutelmien takana.”

Vasta tutustumisen jälkeen on mahdollista luottaa muihin syvemmin. Tutustuminen ja luottamus auttavat löytämään yhteiset intressit, minkä jälkeen verkostolle on helpompi asettaa tavoitteita.

”Keskimäärin suomalaiset ovat sellaisia, että he eivät lupaa liikoja ja toisaalta tekevät sen, minkä lupaavat. Tämä auttaa verkostoitumaan ja pitää verkostoja kasassa niin kauan kuin ne ovat tarpeen”, Järvensivu sanoo.

Kokemusten jakaminen vapauttaa

Jutun alussa kuvailtu seminaaritilanne on tuttu monista Tyhyverkoston tapaamisista. Tosin niitä varten valmistelut on tehty huolellisesti verkostomaista oppimista tukemaan.

”Varautunut ilmapiiri vapautuu nopeasti, kun porukka jaetaan pienempiin ryhmiin ja osallistujat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja keskustella päivän aiheesta vapaasti”, Timo Järvensivu sanoo.

Ventovieraidenkin kesken löytyy yhteistä puhuttavaa ja opittavaa, kun he alkavat jakaa kokemuksiaan, onnistumisiaan ja myös turhautumisen aiheitaan. Samalla alustajan esittelemä asia tulee omakohtaiseksi, mikä edistää opitun viemistä työpaikalle.

Tämä on tullut esiin Tyhyverkoston keräämässä palautteessa:

  • ”Olen nähnyt, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa työyhteisön luottamukseen, sen rakentamiseen ja ylläpitämiseen.”
  • ”Kysyn muilta, mitä kuuluu. Olen aidosti kiinnostunut työtovereista ja mietin omia toimintatapojani.”
  • ”Tyhyverkoston tapaamisten ansiosta puhun jokaisessa esimiesiltapäivässä ja johtoryhmässä työhyvinvoinnista.”

Niin esimiehet kuin alaisetkin ovat erilaisia – kahta täysin samanlaista ei ole. Esimiehenä toimittaessa on hyvä pitää mielessä kaksi perussääntöä:

Muista ensinnäkin aitous ja pyri olemaan oma itsesi. Toiseksi sinun tulee käyttäytyä asiallisesti ja muita arvostavasti kaikkia kohtaan riippumatta siitä, mikä luontainen vuorovaikutustyylisi on.

Nämä ohjeet voivat tuntua ristiriitaisilta. Entä jos käänteissään nopea esimies tuskastuu itseään hitaampiin alaisiinsa? Tai kiivasluonteinen esimies tulistuu ja korottaa ääntään?

Vaikka esimies saa ja hänen kannattaa olla oma itsensä, hänen roolissaan korostuu vastuu asiallisesta vuorovaikutuksesta. ”Aitous” on muuta kuin näkyvää hermostumista muille.

Omat reagointitapansa on hyvä oppia tunnistamaan. Jos tunteet meinaavat kuumentua, esimies voi ottaa tilanteeseen etäisyyttä ja palata asiaan hetken kuluttua.

Työyhteisössä monenlaista erilaisuutta

Työpaikallakin olemme kaikki ihmisiä. Joidenkin kanssa niin sanottu henkilökemia toimii paremmin kuin toisten. Yhteistyösuhteet muotoutuvat yleensä antoisammiksi, jos henkilöt tulevat juttuun muutenkin.

Työkaverin, alaisen tai esimiehen kanssa ei toki tarvitse olla parhaita ystäviä, mutta toimeen pitää tulla. On pystyttävä keskustelemaan riittävästi, jotta työt saadaan sujumaan.

Työyhteisössä voi olla monenlaista erilaisuutta, esimerkiksi:

  • Erilaiset työskentelytavat: Yksi tekee koko työn viime tingassa mutta ajoissa, toinen työskentelee pikkuhiljaa tasaiseen tahtiin ja kolmas hoitaa heti kaiken ”alta pois”.
  • Erilainen suhtautuminen muutokseen: Joku näkee herkästi uusia mahdollisuuksia: Miten ryhdymme toimimaan tästä eteenpäin? Toinen on pidempään kiinni vanhassa: Ennen asiat olivat selkeitä. Miksemme voi jatkaa sillä tavalla?
  • Työn erilainen merkitys: Yksi tuntee olevansa kutsumustyössä, toinen nauttii mielekkäästä tekemisestä ja kolmas työskentelee lähinnä toimeentulon takia.

Työparina tai muuten yhteistyössä toimiminen voi ajoittain turhauttaa, jos ihmisten temperamentti tai työskentelytapa on hyvin erilainen.

Myös motivoitunut kaipaa tukea

Kaadetaan siihen viemäriin, joka vetää. Näin menetellään myös työpaikoilla. Esimies antaa helposti tehtäviä sellaiselle työntekijälle, jonka tietää suoriutuvan niistä rivakasti.

Esimies saattaa kuitenkin miettiä, kohteleeko hän alaisiaan epätasapuolisesti. Lisäksi toisten alaisten kanssa on enemmän yhteistä kuin toisten – niin sosiaalisesti kuin työtehtävienkin puolesta.

On syytä muistaa, että hyvään lopputulokseen voi päästä työskentelemällä erilaisin tavoin. Työyhteisössä kannattaa tarvittaessa käydä perusteellinen keskustelu pelisäännöistä, työtehtävien priorisoinnista ja siitä, millainen työn jälki on riittävän hyvää.

Monet esimiehet kokevat työnsä erityisen palkitsevaksi silloin, kun joku alaisista alkaa kukoistaa. Työyhteisön epävarmojen jäsenten rohkaiseminen on tärkeää esimiestyötä.

Samalla tulee kannustaa myös niitä, jotka jo pärjäävät erinomaisesti. Heidän innostuksensa ja motivaationsa säilyminen ei ole itsestään selvää.