Mikä pieni oivallus tai päätös on parantanut työhyvinvointiasi?

Osallistu
Nainen työskentelee tietokoneella, koira sylissä.

Aloitko tehdä jotain uudella tavalla? Tai muutitko suhtaututumistasi johonkin asiaan?

Kerro meille myös, millaisia vaikutuksia muutoksella on ollut. Voit vastata parilla lauseella tai kirjoittaa pidemmästi.

Hyödynnämme vastauksia jutunteossa.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.

Vastaa kyselyyn

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä. Vain tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Ei näy kommentissasi, tieto kerätään ainoastaan toimitusta varten.

Vastaukset

Lukijamme innostuivat kommentoimaan seuraavasti:

Puhelin pois makuuhuoneesta

Uudenvuodenlupaukseni oli, että tänä vuonna en enää selaile puhelinta illalla tai yöllä. Pieni mutta yllättävän vaikea päätös, vieroittuminen vei aikansa. Nykyisin en ota puhelinta makuuhuoneeseen ollenkaan. Nukun keskimäärin paremmin kuin ennen ja öisin olo on jotenkin levollisempi, vaikka heräilenkin edelleen. Päivällä olo on selvästi virkeämpi, mikä tuntuu työhyvinvoinnissakin.

Suosittelen muillekin   |    1.2.2018 15:42

Elämä on täynnä valintoja

Päätin taannoin, että en stressaa sellaisista (työ)asioista, joihin en voi vaikuttaa. Eihän se aina onnistu, mutta silti hyvä periaate mielestäni. Miksi hakata päätä seinään? Keskityn nyt enemmän asioihin, joihin voin vaikuttaa ja erityisesti asioihin, jotka tuottavat iloa. Tällä päätöksellä on ollut positiivinen vaikutus hyvinvointiini. Kun hankaliin asioihin ottaa etäisyyttä, ne myös pienenevät.

Sanna   |    1.2.2018 16:09

Etätyöläisen päätökset

Kellota etäpäivä, merkkaa kalenteriin, moneltako päätät työpäivän. Sovi itsesi kanssa, mitä teet, kun päivä on täysi.

Maarit   |    1.2.2018 17:11

Muistan kiittää

Tärkein oivallukseni on ollut kiittää aina, kun mahdollista. Kerron, missä asiassa työkaveri onnistui ja perustelen, miksi ajattelen niin. Toinen periaatteeni on, etten anna epäselvän asian tai päätöksen muhia ja viedä energiaa, vaan selvitän asian.

Mielenrauha lisääntyy   |    1.2.2018 18:15

Negatiivinen palaute kasvokkain työpaikalla

Esimieheni johtaa pitämällä puhutteluita ja kuulusteluita (miksi teit näin -tyyliin). Hänen toisen työvuotensa aikana kielsin häntä antamasta tätä ns. korjaavaa palautetta soittamalla yksityispuhelimeeni vapaa-ajallani. Helpotti kovasti. Olen kehottanut työkavereitani tekemään saman ratkaisun.

Opettaja   |    1.2.2018 20:08

Etäisyyden ottaminen

Olen herkkä ja kärsin pienistäkin ristiriidoista. Jos työpaikalla on kireä tunnelma, pyrin ottamaan etäisyyttä tavalla tai toisella. Lisään esimerkiksi etätyön tekemistä. Omissa oloissani rauhoitun ja kerään voimia. Kun palaan toimistolle, tilanne on monesti jo tasaantunut.

Erakko   |    1.2.2018 21:23

Lomakohteen kuva seinällä

Olen kiinnittänyt työhuoneeni seinälle kuvan seuraavasta lomakohteestani. Pidän päivän mittaan minitaukoja, jolloin katselen kuvaa ja teen ajatusmatkan tuohon houkuttelevaan paikkaan. Rentoudun ja hengitän hetken lomatunnelmaa.

Ajatusmatkailija   |    2.2.2018 08:27

Liikuntaa keskellä työpäivää

Aloin käydä ruokatunnilla jumpalla, yin-joogaa, terveselkää ja/tai pilatesta. Jaksaa loppupäivän paremmin.

Marita   |    2.2.2018 09:10

Suhtautuminen esimieheen

Päätin noin puoli vuotta sitten muuttaa suhtautumista esimieheeni. Ajattelen hiljaa mielessäni, että autan häntä onnistumaan työssään. Jos esimerkiksi tarvitsen häneltä apua, pyydän sitä. Vastakaiku ei joka kerta ole toivomanilaista, mutta minusta vuorovaikutuksemme on parantunut.

Tiinu   |    2.2.2018 09:11

Ei

Kaikkiin ylitöihin ei tarvitse suostua. Sanon ei, jos siltä tuntuu.

Hankin oman elämän   |    2.2.2018 11:48

Realistiset tavoitteet

Asetan päivän tavoitteet sellaiseksi, että voin niistä suoriutua. Jätän ripauksen mielekästä tekemistä seuraavaan aamuun.

Veera   |    3.2.2018 09:17

Etätyö

Pidän etätyöpäivän kerran viikossa aina, kun se vain on mahdollista. Saan silloin paljon aikaan normaalissa työajassa. On ihana tehdä työtä kodin rauhassa, kun kissa kehrää läppärin takana!

Kissallinen   |    3.2.2018 18:46

Keskittyminen oleellisimpaan

Tein popplet -sovelluksella kartan kaikista verkostoista, työryhmistä ja sidonnaisuuksista. Valitsin merkittävimmät ja keskityin niihin. Hommasin vetäjät kakkostason asioille ja jätin syrjään kissanristiäiset. Aikaa tuli toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun

sivistyspomo   |    4.2.2018 18:27

Kissa pöydälle

Jos joku asia vaivaa, menen ja kysyn suoraan, jos päästään suustani sammakoita menen ja pyydän anteeksi. Toimii molemmin päin, halauksiakin jaetaan, olen itse esimies.

Ei muistella pahalla   |    4.2.2018 19:48

Tupakoinnin lopettaminen

Lopetin tupakoinnin muiden hyvästä esimerkistä. Minulla on pysynyt pois. Ei kaikilla. Kyllä sitä vain jaksaa paremmin, vähemmän yskää ja flunssaa. Motivaatiota lisäsi rakkaan Ukkini sairastuminen keuhkoahtaumaan ja hänen kanssaan käydyt keskustelut aiheesta.

Ei enää yskää   |    4.2.2018 22:18

Oivallus

Olen herkkä aistimaan työpaikan ilmapiiriä. Kun esimieheni tai työtoverini on huonolla tuulella, muistutan itseäni, etten ole vastuussa heidän tunteistaan. Työpaikalla kohtaamiset ja tulla nähdyksi lisäävät hyvää oloa ja mieltä.

Sanna   |    5.2.2018 06:25

Hyvä on kylliksi ja kaikkea ei tarvitse ehtiä

Olen luonteeltani pedantti ja haluan että työt hoidetaan hyvin ja ajallaan. Minua ärsyttävät ja siten työhyvinvointia nakertavat osa työtovereista, jotka eivät pidä aikatauluista kiinni tai jättävät muuten yhdessä sovittuja tehtäviä hoitamatta. Stressasin ja paikkailin näitä, kunnes ymmärsin että oma panokseni riittää, voin jättää yhteistyön niiden kanssa jotka eivät osaa toimia yhdessä sovitulla tavalla ja että aikatauluja voi muuttaa. Tällöin oma hyvä suoritukseni riittää ja hyvä on kylliksi.

Katryn   |    5.2.2018 20:50

Hyvä ruoka, parempi mieli

Olen viimeisen puolen vuoden aikana tsempannut positiivisella asenteella. Esim. Kehunut vähintään yhtä kollegaa päivässä ja pitänyt iloista ilmettä yllä. Lisäksi olen tsempannut syömällä lounaan joka päivä, mielellään kivassa paikassa kollegoiden kanssa. Nämä ovat nostaneet fiilistä ainakin minulla ja onpa tullut palautetta työkavereita iloisesta tsempistä. Tuntuu hyvältä ja kohentaa todella. Suosittelen!

Täti Tomera   |    5.2.2018 20:55

Oma työ riittää

Lopetin johtoryhmän muiden jäsenten tekemättä jättämien töiden hoitamisen. Hoidan minulle kuuluvat tehtävät sovitusti. Jos muut eivät hoida omaa osuuttaan, sitten hommat seisovat, mutta se ei ole minun vaan esimiehen ongelma.

Ei purnauttia, kiitos   |    6.2.2018 13:32

Töiden tekeminen työpaikalla

Lopetin työpostin lukemisen kotona ja jätän työpuhelimen työpaikalle suljettuna.

Töissä tehdään töitä   |    6.2.2018 14:25

To do

Suuren suosion saavuttanut to do -listaus on auttanut myös minua tehokkaammaksi.
Aiemmkn pyysin alaisiani tekemään viikon/ päivän tärkeimmistä asioista to do listauksen tärkeimmistä asioista, jotka pitää hoitaa. Ostin heille hienot kalenterit, joita on kiva täyttää.
Kokeilin myös itse, kas, työni on todella tehokasta. Ja stressitaso laskee :)

Keskity Elämään   |    7.2.2018 07:56

Musiikista mielenrauhaa

Musiiikin kuunteleminen työtekemisen lomassa auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Kaikkiin tehtäviin musiikin kuuntelu ei toki sovellu, mutta ainakin jossain välissä päivää pyrin laittamaan luurit korviin ja mieleisen soittolistan pyörimään. Jostain syystä tohinan keskellä en meinaa muistaa tätä yksinkertaista keinoa ja riemastun joka kerta tästä yksinkertaisesta oivalluksesta.

Shining Diamond   |    7.2.2018 12:23

Työhyvinvointiani on lisännyt

Työhyvinvointiani on lisännyt todella paljon se, että aloin käydä työpaikkaruokalassa ja päivittäin syödä kunnon lounaan. Aikaisemmin söin kotoa tuomani eväät, jotka olivat milloin mitäkin kaapista sattui löytymään. Kunnon lounaan jälkeen vireystila sekä työpäivän ajan että myös kotona työpäivän jälkeen on merkittävästi parempi kuin mitä oli eväitä syödessä.

Parempi myöhään...   |    7.2.2018 20:37

Oma terveys kuntoon

Selvitin miksi minua ahdistaa töissä ja vapaa-ajalla: kävin yksityislääkäreilllä ja selvisi, että minulla on ADD. Nyt, kun lääkitys on kunnossa, jaksan toimia koko päivän, pystyn tekemään järjestelmällisesti töitä ja nukun öisin ilman jatkuvaa stressiä. Elämä mullistui positiivisesti ja se varmasti näkyy myös töissä.

neljän äiti   |    13.2.2018 08:20
Tutustu myös:
Tuoreimmat jutut

Harria ei ole vähään aikaan näkynyt kahvihuoneessa, eikä yleensä puhelias Karoliina ole jakanut kuulumisiaan. Entä Silja ja Mari, miksiköhän he tuntuvat niin nenäkkäästi kommentoivan toistensa sanomisia?

Mihin se ennen niin hyväntuulinen ja nauravainen työporukka on kadonnut, esimies miettii. Viime aikoina ei tosiaan ole näkynyt innostusta, ja tiimipalavereissa on oltu vaisuja.

Esimies päättää kurkata työtuntien seurantajärjestelmästä saldokertymät: Oho! Suurimmalla osalla tunnit paukkuvat. Jääköhän työntekijöille tarpeeksi aikaa palautumiseen ja omaan arkeen?

Nyt huolestuttaa.

Ota puheeksi huomiot ja huolet

Kun esimies tai yrityksen HR-vastaava huomaa selviä kuormituksen merkkejä työntekijöissä, hän kokee helposti avuttomuutta. Mitä pitäisi tehdä?

Työstä palautumista ja sen tukemista tutkinut johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta neuvoo, että ensimmäiseksi esimies voisi listata havaintonsa ja huolensa.

Niiden kerääminen konkretisoi tilannetta ja tuo kokonaisuutta näkyväksi. Seuraava tärkeä askel on ottaa asia puheeksi.

”Esimies voisi yhteisessä palaverissa kertoa henkilökunnalle huomionsa ja huolensa. Kannattaa ottaa koko porukan yhteiseksi keskustelunaiheeksi, miten tilannetta voisi lähteä purkamaan”, Laitinen sanoo.

”Hyvä lähtökohta on miettiä, millaista ja miten työtä juuri meidän työpaikallamme tehdään. Se nimittäin vaikuttaa siihen, miten toimimalla kukin edistää parhaiten palautumista jo työpäivän aikana. Yhteinen keskustelu lisää ymmärrystä omasta ja muiden tilanteesta.”

Vaativat työt ja kiire kuormittavat

Työpaikalla kannattaa etsiä yhteisiä keinoja parempaan palautumiseen ja terveyden edistämiseen erityisesti, kun

  • työhön liittyy paljon vaativia työtehtäviä, haastavia ihmissuhteita ja kiirettä
  • työhön sisältyy runsaasti haastavia asiakas- tai vuorovaikutustilanteita
  • työssä on jatkuvasti vaikeita ja monimutkaisia tilanteita
  • työt kasaantuvat ja ruuhkautuvat.

Kun työpaikan tilanne on tunnistettu, keinoja on helpompi etsiä. Jokainen työntekijä voi tehdä paljon itse, mutta esimiehellä ja koko työyhteisöllä on tärkeä rooli työstä palautumisessa.

Jaana Laitisen mukaan työpaikan keinot tukea työstä palautumista kulkevat kolmea polkua pitkin: Ensinnäkin vaikutetaan työn kuormitustekijöihin. Toiseksi vahvistetaan voimavaratekijöitä ja kolmanneksi tunnistetaan ja toteutetaan palautumisen keinoja työssä ja vapaalla.

Valmennus tukee palautumista

Työterveyslaitoksen Virtaa palautumisesta -verkkovalmennus on yksi kätevä apukeino palautumisen tukemiseen ja kuormituksen ehkäisyyn työpaikalla. Jaana Laitinen on yksi valmennuksen suunnittelijoista.

”Verkkovalmennus motivoi ja ohjaa yksilöä myönteisellä tavalla muutokseen ja parempaan palautumiseen. Siinä otetaan huomioon muun muassa ajankäyttö, uni, ravinto, stressi, liikunta ja alkoholi”, Laitinen kertoo.

Hänen mukaansa verkkovalmennus haastaa yksilön lisäksi koko työyhteisön. Palautumista tukevia keinoja työpaikalla ovat esimerkiksi tauoista huolehtiminen, työn organisointi, häiriötekijöihin puuttuminen, liikunnan edistäminen ja terveellinen ruokailu.

”Korostan mielelläni yhteisöllisyyttä ja yhteisön tukea. On tärkeää miettiä yhdessä, mikä juuri meidän työpaikallamme edistäisi jaksamista, ja sitten tsempata yhdessä toinen toistaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sopimusta siitä, että ruoka- ja kahvitauoille ei aikatauluteta kokouksia.”

Kuulumisten vaihto on arvokasta

Joskus työkuormitusta on mahdotonta vähentää ainakaan heti. Siinä tilanteessa Jaana Laitinen neuvoo kiinnittämään erityistä huomiota yhteisiin taukoihin ja kuulumisten vaihtoon – siihen, että asioista ylipäätään puhutaan.

Ja toki työntekijöiden hyvään palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota aina, vaikka kuormituksen merkkejä ei selvästi näkyisikään. Jo työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan ehkäisemään terveyttä vaarantavaa kuormitusta.

Ensimmäiseksi esimiehen kannattaa hengittää rauhassa ja ajatella. Mistä oikein on kyse, kun työntekijä puhuu ja toimii näin?

Esimiehenä saattaa kokea kiukkua ja epäoikeudenmukaisuutta, kun on itse yrittänyt saada asioita kuntoon ja lopputuloksena on syytöksiä. Omat ajatukset ja tunteet kannattaa käydä läpi ennen kuin lähtee vastaamaan viesteihin.

Esimiehen vastuuseen kuuluu puuttua toimintaan, joka haittaa tai vaikeuttaa työntekoa. Työpaikan yhteiset toimintatavat koskevat kaikkia, ja jokaisella työntekijällä on oma vastuunsa ylläpitää toimivaa työilmapiiriä. Yksi työntekijä ei voi toimia omien sääntöjensä mukaan – etenkään, kun monet työt vaativat onnistuakseen yhteistyötä.

Virallisemmin sanottuna esimiehellä on työnjohto-oikeus. Kun työyhteisön ongelmia käsitellään yhdessä, niin se ei ole kiusaamista, vaikka asioihin puuttuminen tuntuisi jostakusta työntekijästä ikävältä.

Kiusaaminen on toistuvaa ja pitkään jatkuvaa loukkaamista, häirintää, eristämistä tai muuta kielteistä käyttäytymistä. Jos esimies puuttuu työsuoritukseen asiallisesti, niin sen kutsuminen kiusaamiseksi on asioiden hämärtämistä.

Esimiehen ei tarvitse sietää uhkailua. Esimiehen ei myöskään pidä lopettaa epäkohtiin puuttumista sen takia, että joku uhkailee valittavansa.

Työntekijällä on oikeus tehdä ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta, ja silloin asioiden selvittäminen etenee organisaation toimintamallien mukaisesti. Jos ilmoitus kohdistuu omaan esimieheen, niin asian käsittelee esimiehen esimies. Joskus lopputulos voi olla, että ilmoitus on aiheeton. Jos aiheettomia ilmoituksia tehdään toistuvasti, myös se voi olla epäasiallista toimintaa.

Viisas esimies pysähtyy kuitenkin miettimään, miten voisi parantaa keskusteluyhteyttä työntekijän kanssa, vaikka työntekijä uhkailisi valituksen tekemisellä. Miten asioita voidaan käsitellä yhdessä työlähtöisesti ja ratkaisuja hakien? Onko työpaikan toimintatavat luotu yhdessä keskustellen niin, että kaikilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa?

Yksin ei tarvitse jäädä. Esimiehellä kannattaa olla keskustelukumppani, jonka kanssa voi puida myös hankalia kysymyksiä. Omasta jaksamisesta on hyvä huolehtia.

Sosiaaliset taidot tarkoittavat, että ihminen pystyy käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa asiallisesti ja ystävällisesti silloinkin, kun ne herättävät tunteita. Taitoihin kuuluu kyky ilmaista itseään, ottaa kontaktia ja kuunnella toista.

”Pelkästään se, että puhuu paljon, ei tee kenestäkään sosiaalisesti taitavaa. Vaikka itsellä on kova tarve puhua, kontakti voi olla yksisuuntainen. Ilman muiden kuuntelemista kyse ei edes ole vuorovaikutuksesta”, sanoo työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitoksesta.

”Joku hiljaisempi taas saattaa nauttia muiden seurasta ja olla hyvinkin sosiaalinen.”

Omassa työssään Hannonen on nähnyt sosiaalisten taitojen puutetta esimerkiksi selvitellessään työyhteisöjen ristiriitoja:

”Yksi työyhteisön jäsenistä ei esimerkiksi hahmota, miten hänen puhetapansa vaikuttaa työkavereihin. Hän katsoo oikeudekseen opastaa muita omasta mielestään rehellisesti ja suorasanaisesti. Muut kokevat sen tylyksi ja loukkaavaksi.”

Takatoimistosta ryhmätyöhön

”Sosiaalisuus” liittyy myös ihmisen persoonallisuuden piirteisiin. Ekstrovertti suuntautuu ulospäin ja saa voimavaroja yhteisestä toiminnasta. Introvertti puolestaan saa voimaa omasta sisäisestä maailmastaan ja voi jopa kuormittua liiallisesta sosiaalisesta elämästä.

”Kukaan ei ole puhtaasti joko ekstrovertti tai introvertti. Kyse on pikemminkin jatkumosta, jonka eri kohtiin ihmiset sijoittuvat”, Heli Hannonen huomauttaa.

Työelämän muutokset kohtelevat ekstroverttejä ja introverttejä eri tavoin. Yksi esimerkki on siirtyminen avonaisiin työtiloihin ja monitilatoimistoihin:

Avotoimisto ei välttämättä ole mieluisa ympäristö sille, joka saa voimavaroja hiljaisuudesta ja kaipaa rauhaa. Avotilassa viihtyy paremmin työntekijä, joka nauttii puheensorinasta ja siitä, että ihmisiä on koko ajan saatavilla.

”Ennen vanhaan ne, jotka eivät olleet luontevia vuorovaikutuksessa, saattoivat työskennellä itsekseen takatoimistossa. Nykyisin on vaikea löytää ihan yksin tehtävää työtä. Ryhmätyö ja verkostoissa tehtävä työ ovat lisääntyneet.”

”Mitä haluan saada sanotuksi?”

Vaikka persoonallisuuspiirteet ovat ainakin osittain synnynnäisiä, sosiaalisia taitoja on mahdollista harjoitella ja oppia. Jos esimerkiksi kokee, että omat ideat jäävät palavereissa esittämättä tai ettei keskusteluissa keksi mitään sanottavaa, tilanteeseen on hyvä valmistautua etukäteen.

”Ennen palaveria voi pohtia, minkä asian ainakin haluaa saada sanotuksi. Sitten ajatuksensa voi muotoilla vaikka lunttilapulle. Keskustelutilanteisiin taas voi miettiä muutaman fraasin, jotka helpottavat jutun juuren löytämistä”, Heli Hannonen vinkkaa.

Jos kuuluu niihin, joiden vuorovaikutus menee helposti pelkäksi puhumiseksi, kannattaa tietoisesti rauhoittua ja keskittyä kuuntelemaan.

Työn vaatimukset ratkaisevat

Heli Hannosen mielestä sosiaalisten taitojen minimitaso työelämässä on se, että kykenee omien työtehtäviensä vaatimaan yhteistyöhön.

”Sen verran sosiaalisuutta ja käytöstapoja jokaisella pitää olla, että pystyy tervehtimään aamuisin, sanomaan tarvittaessa kiitos ja ole hyvä, vastaamaan kun kysytään. Tärkeintä kuitenkin on, että työt saadaan hoidetuksi.”

Jos oman työn edellyttämät sosiaaliset perustaidot ovat kunnossa, monenlaisilla ominaisuuksilla ja tyyleillä pärjää. Se, nauttiiko enemmän seurasta vai yksinäisyydestä, ei ole sinänsä hyvä tai huono asia.

Työn vaatimukset ratkaisevat. Vaativaa asiakastyötä tekevä tarvitsee erilaiset vuorovaikutustaidot kuin vaikka koodaaja, joka työskentelee pääasiassa itsekseen.

Saman ammattiryhmän sisälläkin on erilaisia työnkuvia, joissa valttia ovat erilaiset ominaisuudet. Hannonen ottaa esimerkiksi lääkärit: neurokirurgi ei välttämättä tarvitse samanlaisia sosiaalisia taitoja kuin työterveyslääkäri tai psykiatri.