Mikä pieni oivallus tai päätös on parantanut työhyvinvointiasi?

Osallistu
Nainen työskentelee tietokoneella, koira sylissä.

Aloitko tehdä jotain uudella tavalla? Tai muutitko suhtaututumistasi johonkin asiaan?

Kerro meille myös, millaisia vaikutuksia muutoksella on ollut. Voit vastata parilla lauseella tai kirjoittaa pidemmästi.

Hyödynnämme vastauksia jutunteossa.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.

Vastaa kyselyyn

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä. Vain tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Ei näy kommentissasi, tieto kerätään ainoastaan toimitusta varten.

Vastaukset

Lukijamme innostuivat kommentoimaan seuraavasti:

Puhelin pois makuuhuoneesta

Uudenvuodenlupaukseni oli, että tänä vuonna en enää selaile puhelinta illalla tai yöllä. Pieni mutta yllättävän vaikea päätös, vieroittuminen vei aikansa. Nykyisin en ota puhelinta makuuhuoneeseen ollenkaan. Nukun keskimäärin paremmin kuin ennen ja öisin olo on jotenkin levollisempi, vaikka heräilenkin edelleen. Päivällä olo on selvästi virkeämpi, mikä tuntuu työhyvinvoinnissakin.

Suosittelen muillekin   |    1.2.2018 15:42

Elämä on täynnä valintoja

Päätin taannoin, että en stressaa sellaisista (työ)asioista, joihin en voi vaikuttaa. Eihän se aina onnistu, mutta silti hyvä periaate mielestäni. Miksi hakata päätä seinään? Keskityn nyt enemmän asioihin, joihin voin vaikuttaa ja erityisesti asioihin, jotka tuottavat iloa. Tällä päätöksellä on ollut positiivinen vaikutus hyvinvointiini. Kun hankaliin asioihin ottaa etäisyyttä, ne myös pienenevät.

Sanna   |    1.2.2018 16:09

Etätyöläisen päätökset

Kellota etäpäivä, merkkaa kalenteriin, moneltako päätät työpäivän. Sovi itsesi kanssa, mitä teet, kun päivä on täysi.

Maarit   |    1.2.2018 17:11

Muistan kiittää

Tärkein oivallukseni on ollut kiittää aina, kun mahdollista. Kerron, missä asiassa työkaveri onnistui ja perustelen, miksi ajattelen niin. Toinen periaatteeni on, etten anna epäselvän asian tai päätöksen muhia ja viedä energiaa, vaan selvitän asian.

Mielenrauha lisääntyy   |    1.2.2018 18:15

Negatiivinen palaute kasvokkain työpaikalla

Esimieheni johtaa pitämällä puhutteluita ja kuulusteluita (miksi teit näin -tyyliin). Hänen toisen työvuotensa aikana kielsin häntä antamasta tätä ns. korjaavaa palautetta soittamalla yksityispuhelimeeni vapaa-ajallani. Helpotti kovasti. Olen kehottanut työkavereitani tekemään saman ratkaisun.

Opettaja   |    1.2.2018 20:08

Etäisyyden ottaminen

Olen herkkä ja kärsin pienistäkin ristiriidoista. Jos työpaikalla on kireä tunnelma, pyrin ottamaan etäisyyttä tavalla tai toisella. Lisään esimerkiksi etätyön tekemistä. Omissa oloissani rauhoitun ja kerään voimia. Kun palaan toimistolle, tilanne on monesti jo tasaantunut.

Erakko   |    1.2.2018 21:23

Lomakohteen kuva seinällä

Olen kiinnittänyt työhuoneeni seinälle kuvan seuraavasta lomakohteestani. Pidän päivän mittaan minitaukoja, jolloin katselen kuvaa ja teen ajatusmatkan tuohon houkuttelevaan paikkaan. Rentoudun ja hengitän hetken lomatunnelmaa.

Ajatusmatkailija   |    2.2.2018 08:27

Liikuntaa keskellä työpäivää

Aloin käydä ruokatunnilla jumpalla, yin-joogaa, terveselkää ja/tai pilatesta. Jaksaa loppupäivän paremmin.

Marita   |    2.2.2018 09:10

Suhtautuminen esimieheen

Päätin noin puoli vuotta sitten muuttaa suhtautumista esimieheeni. Ajattelen hiljaa mielessäni, että autan häntä onnistumaan työssään. Jos esimerkiksi tarvitsen häneltä apua, pyydän sitä. Vastakaiku ei joka kerta ole toivomanilaista, mutta minusta vuorovaikutuksemme on parantunut.

Tiinu   |    2.2.2018 09:11

Ei

Kaikkiin ylitöihin ei tarvitse suostua. Sanon ei, jos siltä tuntuu.

Hankin oman elämän   |    2.2.2018 11:48

Realistiset tavoitteet

Asetan päivän tavoitteet sellaiseksi, että voin niistä suoriutua. Jätän ripauksen mielekästä tekemistä seuraavaan aamuun.

Veera   |    3.2.2018 09:17

Etätyö

Pidän etätyöpäivän kerran viikossa aina, kun se vain on mahdollista. Saan silloin paljon aikaan normaalissa työajassa. On ihana tehdä työtä kodin rauhassa, kun kissa kehrää läppärin takana!

Kissallinen   |    3.2.2018 18:46

Keskittyminen oleellisimpaan

Tein popplet -sovelluksella kartan kaikista verkostoista, työryhmistä ja sidonnaisuuksista. Valitsin merkittävimmät ja keskityin niihin. Hommasin vetäjät kakkostason asioille ja jätin syrjään kissanristiäiset. Aikaa tuli toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun

sivistyspomo   |    4.2.2018 18:27

Kissa pöydälle

Jos joku asia vaivaa, menen ja kysyn suoraan, jos päästään suustani sammakoita menen ja pyydän anteeksi. Toimii molemmin päin, halauksiakin jaetaan, olen itse esimies.

Ei muistella pahalla   |    4.2.2018 19:48

Tupakoinnin lopettaminen

Lopetin tupakoinnin muiden hyvästä esimerkistä. Minulla on pysynyt pois. Ei kaikilla. Kyllä sitä vain jaksaa paremmin, vähemmän yskää ja flunssaa. Motivaatiota lisäsi rakkaan Ukkini sairastuminen keuhkoahtaumaan ja hänen kanssaan käydyt keskustelut aiheesta.

Ei enää yskää   |    4.2.2018 22:18

Oivallus

Olen herkkä aistimaan työpaikan ilmapiiriä. Kun esimieheni tai työtoverini on huonolla tuulella, muistutan itseäni, etten ole vastuussa heidän tunteistaan. Työpaikalla kohtaamiset ja tulla nähdyksi lisäävät hyvää oloa ja mieltä.

Sanna   |    5.2.2018 06:25

Hyvä on kylliksi ja kaikkea ei tarvitse ehtiä

Olen luonteeltani pedantti ja haluan että työt hoidetaan hyvin ja ajallaan. Minua ärsyttävät ja siten työhyvinvointia nakertavat osa työtovereista, jotka eivät pidä aikatauluista kiinni tai jättävät muuten yhdessä sovittuja tehtäviä hoitamatta. Stressasin ja paikkailin näitä, kunnes ymmärsin että oma panokseni riittää, voin jättää yhteistyön niiden kanssa jotka eivät osaa toimia yhdessä sovitulla tavalla ja että aikatauluja voi muuttaa. Tällöin oma hyvä suoritukseni riittää ja hyvä on kylliksi.

Katryn   |    5.2.2018 20:50

Hyvä ruoka, parempi mieli

Olen viimeisen puolen vuoden aikana tsempannut positiivisella asenteella. Esim. Kehunut vähintään yhtä kollegaa päivässä ja pitänyt iloista ilmettä yllä. Lisäksi olen tsempannut syömällä lounaan joka päivä, mielellään kivassa paikassa kollegoiden kanssa. Nämä ovat nostaneet fiilistä ainakin minulla ja onpa tullut palautetta työkavereita iloisesta tsempistä. Tuntuu hyvältä ja kohentaa todella. Suosittelen!

Täti Tomera   |    5.2.2018 20:55

Oma työ riittää

Lopetin johtoryhmän muiden jäsenten tekemättä jättämien töiden hoitamisen. Hoidan minulle kuuluvat tehtävät sovitusti. Jos muut eivät hoida omaa osuuttaan, sitten hommat seisovat, mutta se ei ole minun vaan esimiehen ongelma.

Ei purnauttia, kiitos   |    6.2.2018 13:32

Töiden tekeminen työpaikalla

Lopetin työpostin lukemisen kotona ja jätän työpuhelimen työpaikalle suljettuna.

Töissä tehdään töitä   |    6.2.2018 14:25

To do

Suuren suosion saavuttanut to do -listaus on auttanut myös minua tehokkaammaksi.
Aiemmkn pyysin alaisiani tekemään viikon/ päivän tärkeimmistä asioista to do listauksen tärkeimmistä asioista, jotka pitää hoitaa. Ostin heille hienot kalenterit, joita on kiva täyttää.
Kokeilin myös itse, kas, työni on todella tehokasta. Ja stressitaso laskee :)

Keskity Elämään   |    7.2.2018 07:56

Musiikista mielenrauhaa

Musiiikin kuunteleminen työtekemisen lomassa auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Kaikkiin tehtäviin musiikin kuuntelu ei toki sovellu, mutta ainakin jossain välissä päivää pyrin laittamaan luurit korviin ja mieleisen soittolistan pyörimään. Jostain syystä tohinan keskellä en meinaa muistaa tätä yksinkertaista keinoa ja riemastun joka kerta tästä yksinkertaisesta oivalluksesta.

Shining Diamond   |    7.2.2018 12:23

Työhyvinvointiani on lisännyt

Työhyvinvointiani on lisännyt todella paljon se, että aloin käydä työpaikkaruokalassa ja päivittäin syödä kunnon lounaan. Aikaisemmin söin kotoa tuomani eväät, jotka olivat milloin mitäkin kaapista sattui löytymään. Kunnon lounaan jälkeen vireystila sekä työpäivän ajan että myös kotona työpäivän jälkeen on merkittävästi parempi kuin mitä oli eväitä syödessä.

Parempi myöhään...   |    7.2.2018 20:37

Oma terveys kuntoon

Selvitin miksi minua ahdistaa töissä ja vapaa-ajalla: kävin yksityislääkäreilllä ja selvisi, että minulla on ADD. Nyt, kun lääkitys on kunnossa, jaksan toimia koko päivän, pystyn tekemään järjestelmällisesti töitä ja nukun öisin ilman jatkuvaa stressiä. Elämä mullistui positiivisesti ja se varmasti näkyy myös töissä.

neljän äiti   |    13.2.2018 08:20

RollerMouse -hiiri

Kaikki käsikivut poistuivat kun otin RollerMouse hiiren käyttööni. Upea tunne tehdä töitä ilman kipuja!

SeijaK   |    18.2.2019 18:11
Tutustu myös:
Tuoreimmat jutut

Kiitos kysymyksestäsi! Suoraa ja helppoa vastausta minulla ei tähän ole, mutta lähtisin liikkeelle sen pohdinnasta, mistä miehesi tilanteessa voisi olla kyse.

Työholismilla tarkoitetaan pakonomaista tarvetta tehdä työtä. Siinä kyse on ennen kaikkea sisäsyntyisestä pakosta. Ulkoapäin tuleva pakko puolestaan voisi olla esimerkiksi pomon määräys tai lisätienestin tarve.

Tämän lisäksi työholismi ilmenee muun muassa tapana tehdä pidempää päivää kuin kollegat, turhautumisena tai hermostumisena, jos jokin estää työn tekemisen. Työholismiin voi liittyä myös se, että työn ajattelemista on vaikea lopettaa.

Yleisesti ajatellaan, että työholismiin ei lähtökohtaisesti kuulu nautinnon kokeminen työn tekemisestä tai että työn tekeminen tuottaisi tekijälleen hyvää. Ennemminkin työholismissa on kyse siitä, että työtä pakonomaisesti tekevä haluaa välttää niitä kielteisiä tunteita, joita syntyisi, jos hän ei pääsisi työtään tekemään. Toisaalta mainitsemasi suuttumus viittaa yhteen työholismin oireista – erityisesti silloin, jos suuttumus kumpuaa kokemuksesta, että työn tekemistä pyritään estämään.

Mikäli miehesi kokee aidosti nautintoa työtä tehdessään eikä vain työskentele välttääkseen kielteisiä tunteita (esimerkiksi turhautuminen ja ärtymys), pohtisin, missä määrin kyse voisi olla työn imusta. Työn imulla tarkoitetaan työhön liittyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, joka tuottaa kokijalleen nautintoa, iloa ja onnellisuutta.

Työn imun ei tiedetä johtavan työholismiin, ja näitä kahta asiaa erottaa erityisesti työn tekemisen motivaation lähde:

Onko kyse sisäsyntyisestä tarpeesta, joka on pakonomaisesti tyydytettävä (työholismi)? Vai onko kyse työn tekemisen tuottamasta nautinnosta ja ilosta, jota luonnehtivat kokemukset energisyydestä, tarmokkuudesta, työn merkityksellisyydestä ja haasteellisuudesta, innokkuudesta sekä tyydytyksen kokeminen työhön syventymisestä (työn imu)?

Näin ollen työn imun vaikutukset ovatkin juuri päinvastaisia kuin työholismilla. Toisin kuin työholismi, työn imun tiedetään olevan yhteydessä paremmin nukuttuihin öihin, vähäisempään työuupumus- ja masennusoireiluun, tyytyväisyyteen parisuhteeseen, vähäisempiin työ- ja perhe-elämän välisiin ristiriitoihin sekä parempaan työssä suoriutumiseen. Työn imua kokevalle työn tekeminen tuottaa hyvää ja uusia voimavaroja niin työssä kuin muillakin elämänalueilla.

Samalla kun työn imu keskimäärin tuottaa kokijalleen hyvää, myös työn imua kokevan on kuitenkin hyvä elää kokonaista elämää. Tällä tarkoitan iloa ja onnea tuottavien asioiden löytämistä myös työn ulkopuolelta, muilta elämänalueilta, ja näiden asioiden vaalimista niin oman kuin läheisten hyvinvoinnin takia. Vaikka työn imuun liittyy energisyys ja innostuneisuus, myös työn imua kokeva tarvitsee palautumista ja irrottautumista työstään, mikä osaltaan kannattelee pitkäkestoisesti työn imua ja hyvinvointia.

Toivottavasti tämä pohdinta auttaa teitä yhdessä tarkastelemaan miehesi työn tekemisen tapoja ja siihen liittyviä motivaation lähteitä sekä löytämään ratkaisuja tilanteeseenne. Ymmärrettävästi tämä kaikki voi vaatia sinnikästäkin keskustelua, koska mikäli kyse on työholismista, asian ratkeamisen kannalta henkilön oma oivallus tilanteestaan olisi hyvin tärkeää.

Tarpeen tulleen työholistisista taipumuksista voi olla hyödyllistä keskustella myös työpaikalla esimiehen kanssa tai työterveyshuollossa.

Kun kohtaamme tunnekuohussa olevan lapsen, toimimme usein vaistomaisesti oikein. Kysymme, mikä on hätänä ja keskitymme lapseen, kunnes hän on rauhoittunut. Lapsi ei kaipaa järkipuhetta, vaan ihmisen, joka ottaa hänen tunteensa vastaan ja on myötätuntoinen.

Kun aikuinen on kiukkuinen ja tyytymätön, alamme helposti vedota hänen järkeensä. Saatamme myös ryhtyä vastahyökkäykseen, vähätellä tai kertoa saman tien omasta kokemuksestamme: Eihän tuo ole vielä mitään. Minulle on sattunut paljon pahempaa.

Tällaisia kommentteja kutsutaan vuorovaikutuksen kompastuskiviksi. Ne estävät normaalia vuorovaikutusta, koska viestin lähettäjä ei saa viestiään perille. Markus Talvio ja Ulla Klemola käsittelevät muun muassa näitä kompastuskiviä kirjassaan Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017).

Esimerkkejä vuorovaikutuksen kompastuskivistä:

  1. Määräily: “Lopeta valittaminen ja hoida hommasi.”
  2. Opettaminen: “Sinun olisi pitänyt kertoa tuosta heti esimiehelle.”
  3. Valmiit ratkaisut: “Sen kun vain jätät suklaan syömättä, niin ei tarvitse murehtia painonnoususta.”
  4. Luennointi: “Minäpä kerron, missä kohtaa ajattelet pieleen.”
  5. Tuomitseminen: “Miksi et harkinnut asiaa ajoissa? Nyt on myöhäistä vikistä.”
  6. Kehuminen: “Sinä olet meidän tiimin valopilkku. Ei tämä ole sinulle temppu eikä mikään.”
  7. Leimaaminen: “Sinähän olet se pomon lemmikki.”
  8. Tulkinta: “Olet tainnut nukkua huonosti viime yönä.”
  9. Kuulusteleminen: “Miksi otat tämän puheeksi vasta nyt etkä silloin, kun asia tuli esiin?”
  10. Vetäytyminen: “Lähdetään lounaalle ja unohdetaan koko juttu.”

Kirjassa todetaan, että tämäntyyppiset tokaisut ovat kompastuskiviä silloin, kun tilanne on haastava ja ihmisten välillä hiertää jokin ongelma. Jos ongelmaa ei ole, monenlaiset vuorovaikutustavat voivat olla sopivia.

Esimerkiksi määräämistä, opettamista ja tulkintaa ei välttämättä koeta kompastuskiviksi, jos toisella ihmisellä on meidän antamamme ”lupa” käyttää niitä. Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi esimies, opettaja, terapeutti ja valmentaja.

Monitilatoimistossa on sekä avointa tilaa että vaihtoehtoisia työtiloja erilaisia työtehtäviä varten. Tällaisia toimistotiloja rakennetaan nyt myös sairaaloihin.

Esimerkiksi HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Meilahden kampukselle nousevaan Siltasairaalaan tulee kaksi monitilatoimistoa, joista suurempaan mahtuu työskentelemään 60–70 henkeä. Rakennus otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa.

”Monitilatoimistoihin tulee alueita, joissa voi tavata kollegoja, keskustella ja juoda samalla kupin kahvia. Sinne tulee myös hiljaisen, keskittymistä vaativan työn alueita, erikokoisia tapaamistiloja ja erillisiä huoneita, joita tarvitaan silloin, kun työhön kuuluu paljon puhelimessa puhumista”, sanoo arkkitehti Salla Itäaho HUS Tilakeskuksesta.

Toimistotiloja käyttävät lääkäreiden lisäksi esimerkiksi talouspäälliköt, tiedottajat ja muut hallinnollista työtä tekevät. Lääkärit tulevat tiloihin tekemään kliiniseen työhön liittyviä toimistotöitään, vaikkapa kirjoittamaan artikkeleita ja valmistelemaan luentoja.

Henkilöstö liikkuu tilasta toiseen

Vanhempi asiantuntija, arkkitehti Leena Aalto Työterveyslaitoksesta sanoo, että sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä on meneillään iso muutos. Monitilatoimistojen yleistyminen on yksi osa muutosta.

Hänen mukaansa taustalla vaikuttaa lean-ajattelu. Se tarkoittaa työprosessien sujuvoittamista ja esimerkiksi hyvin vähän käytössä olevien työtilojen karsimista. Toimistotilojen lisäksi myös vastaanottotiloissa tapahtuu muutoksia. Tavoitteena on lyhentää potilaiden odotusaikoja, lisätä tilatehokkuutta ja pienentää sitä kautta kustannuksia.

Vastaanottotiloissa muutos voi näkyä tällaisena toimintatapana:

Periaatteena on, että lääkäriin tuleva potilas ei liiku tilasta toiseen, vaan henkilöstö liikkuu. Lääkäri kohtaa potilaan vastaanottohuoneessa ja siirtyy sitten niin sanottuun back office -tilaan eli taustatyötilaan. Siellä hän voi esimerkiksi sanella sairauskertomusta tai soittaa puheluja.

Hoitaja menee potilaan luokse vastaanottohuoneeseen keskustelemaan hoidosta tai lääkityksestä. Tarvittaessa myös sosiaalityöntekijä käy siellä tapaamassa potilasta.

Työn analyysi selvittää tilatarpeet

Leena Aallon mielestä monitilaympäristön suunnitteleminen sairaalaan on haastavampaa kuin tavalliseen toimistotyöympäristöön.

”Sairaalassa on niin monenlaisia yksikköjä ja monenlaisen työn tekijöitä. Sama peruskonsepti ei todellakaan istu joka sairaalaan. Suunnittelun perustaksi tarvitaan työn analyysiä”, Aalto sanoo.

Työn analyysi on sen selvittämistä, millaisia työn vaatimuksia ja tilatarpeita eri henkilöstöryhmillä on: Kuinka usein he työskentelevät toimistossa? Keiden kanssa he tekevät yhteistyötä? Kuuluuko työhön paljon tehtäviä, jotka vaativat keskittymisrauhaa?

Aalto kollegoineen oli tekemässä työn analyysia HUSin Siltasairaalan monitilatoimistoja varten. He selvittivät sairaalan tulevien käyttäjien tehtävänkuvia ja tarpeita haastattelemalla eri henkilöstöryhmiä ja pitämällä työpajoja.

”Teetimme selvityksen, jotta pystyisimme suunnittelemaan mahdollisimman käyttökelpoiset tilat, jotka auttavat henkilöstöämme tekemään hyvää työtä. Monitila-alueella pitää olla riittävästi erityyppisiä työskentely-ympäristöjä”, Salla Itäaho HUSista sanoo.

Joustavuutta, kohtaamisia, säästöjä

Salla Itäaho näkee monitilatoimistojen yleistymiseen sairaaloissa kolme pääsyytä:

Niillä haetaan ensinnäkin joustavuutta tilaratkaisuihin. Esimerkiksi Siltasairaalan monitilatoimistojen väliseinät sekä sähkö- ja ilmanvaihtoratkaisut on suunniteltu niin, että tiloja on tulevaisuudessa helppo muokata. Se on tarpeen, jos henkilöstömäärä ja toimintatavat muuttuvat.

Toiseksi tilaratkaisuilla halutaan tukea tiimityötä. ”Toreja” muistuttavat avoimet alueet, joissa keskustelu on sallittu, synnyttävät kohtaamisia ja tarjoavat esimerkiksi lääkäreille paikan, missä he voivat konsultoida toisiaan. Siltasairaalan toimistoihin on tarkoitus tehdä pieniä looseja, joita tietyn erikoisalan lääkärit voisivat ottaa tavakseen käyttää.

Kolmanneksi tavoitellaan tilojen tehokasta käyttöä ja säästöjä. Suunnittelussa on perusteltava jokainen neliö, joka rakennukseen piirretään.

Työrauha ja säilytystilat haasteena

Työterveyslaitoksen Leena Aallon mukaan monitilatoimistojen ”kriittiset pisteet” liittyvät yleensä työrauhaan ja säilytystilojen määrään.

Työrauhan turvaamiseksi tarvitaan sekä riittävä määrä hiljaisen työn tiloja että pelisääntöjen luomista. Tilojen käyttäjät siis sopivat yhdessä esimerkiksi siitä, missä tilassa saa jutella ja milloin on siirryttävä palaverihuoneeseen.

Salla Itäaho kertoo, että Siltasairaalan toimistoissa hälyä pyritään ehkäisemään yhteistyössä akustikon kanssa. Rakennusmateriaaleilla on väliä – toimistoon tulee esimerkiksi tekstiilimattoa, joka vaimentaa ääntä. Myös tilojen jakaminen erilaisen työskentelyn vyöhykkeisiin auttaa.

”Emme ole tekemässä avotoimistoa emmekä isoa hallia”, Itäaho huomauttaa.

HUSissakin suuntana on paperiton, sähköinen työskentely ja sitä kautta säilytystilojen tarpeen väheneminen. Siltasairaalan toimistoissa säilytyskalusteet tulevat olemaan joko kevyitä ja helposti liikuteltavia tai kiinteitä, ympäri aluetta sijoitettuja kalusteita, joista kukin saa käyttöönsä itselleen sopivan kaapin.

Keskeinen sijainti, hieno näkymä

Tarkoittaako monitilatoimistoihin siirtyminen sitä, että tulevaisuudessa lääkäreiden omat työhuoneet ovat muisto vain?

”Joillain Siltasairaalaan tulevilla lääkäreillä on ollut vanhassa sairaalarakennuksessa yhden, kahden tai kolmen hengen toimistohuone. Ne huoneet korvautuvat monitilaympäristöillä. Jonkin verran rakennetaan kuitenkin myös pienempiä yhden tai kahden hengen toimistohuoneita”, Salla Itäaho sanoo.

Hän uskoo, että Siltasairaalan monitilatoimistoista tulee sekä toimivat että viihtyisät. Ne sijoitetaan rakennuksessa keskeiselle paikalle, liikenteen solmukohtaan, jonne on helppo piipahtaa. Tiloista avautuu komea näköala Seurasaarenselälle.