Mikä pieni oivallus tai päätös on parantanut työhyvinvointiasi?

Osallistu
Nainen työskentelee tietokoneella, koira sylissä.

Aloitko tehdä jotain uudella tavalla? Tai muutitko suhtaututumistasi johonkin asiaan?

Kerro meille myös, millaisia vaikutuksia muutoksella on ollut. Voit vastata parilla lauseella tai kirjoittaa pidemmästi.

Hyödynnämme vastauksia jutunteossa.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.

Vastaa kyselyyn

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä. Vain tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Ei näy kommentissasi, tieto kerätään ainoastaan toimitusta varten.

Vastaukset

Lukijamme innostuivat kommentoimaan seuraavasti:

Puhelin pois makuuhuoneesta

Uudenvuodenlupaukseni oli, että tänä vuonna en enää selaile puhelinta illalla tai yöllä. Pieni mutta yllättävän vaikea päätös, vieroittuminen vei aikansa. Nykyisin en ota puhelinta makuuhuoneeseen ollenkaan. Nukun keskimäärin paremmin kuin ennen ja öisin olo on jotenkin levollisempi, vaikka heräilenkin edelleen. Päivällä olo on selvästi virkeämpi, mikä tuntuu työhyvinvoinnissakin.

Suosittelen muillekin   |    1.2.2018 15:42

Elämä on täynnä valintoja

Päätin taannoin, että en stressaa sellaisista (työ)asioista, joihin en voi vaikuttaa. Eihän se aina onnistu, mutta silti hyvä periaate mielestäni. Miksi hakata päätä seinään? Keskityn nyt enemmän asioihin, joihin voin vaikuttaa ja erityisesti asioihin, jotka tuottavat iloa. Tällä päätöksellä on ollut positiivinen vaikutus hyvinvointiini. Kun hankaliin asioihin ottaa etäisyyttä, ne myös pienenevät.

Sanna   |    1.2.2018 16:09

Etätyöläisen päätökset

Kellota etäpäivä, merkkaa kalenteriin, moneltako päätät työpäivän. Sovi itsesi kanssa, mitä teet, kun päivä on täysi.

Maarit   |    1.2.2018 17:11

Muistan kiittää

Tärkein oivallukseni on ollut kiittää aina, kun mahdollista. Kerron, missä asiassa työkaveri onnistui ja perustelen, miksi ajattelen niin. Toinen periaatteeni on, etten anna epäselvän asian tai päätöksen muhia ja viedä energiaa, vaan selvitän asian.

Mielenrauha lisääntyy   |    1.2.2018 18:15

Negatiivinen palaute kasvokkain työpaikalla

Esimieheni johtaa pitämällä puhutteluita ja kuulusteluita (miksi teit näin -tyyliin). Hänen toisen työvuotensa aikana kielsin häntä antamasta tätä ns. korjaavaa palautetta soittamalla yksityispuhelimeeni vapaa-ajallani. Helpotti kovasti. Olen kehottanut työkavereitani tekemään saman ratkaisun.

Opettaja   |    1.2.2018 20:08

Etäisyyden ottaminen

Olen herkkä ja kärsin pienistäkin ristiriidoista. Jos työpaikalla on kireä tunnelma, pyrin ottamaan etäisyyttä tavalla tai toisella. Lisään esimerkiksi etätyön tekemistä. Omissa oloissani rauhoitun ja kerään voimia. Kun palaan toimistolle, tilanne on monesti jo tasaantunut.

Erakko   |    1.2.2018 21:23

Lomakohteen kuva seinällä

Olen kiinnittänyt työhuoneeni seinälle kuvan seuraavasta lomakohteestani. Pidän päivän mittaan minitaukoja, jolloin katselen kuvaa ja teen ajatusmatkan tuohon houkuttelevaan paikkaan. Rentoudun ja hengitän hetken lomatunnelmaa.

Ajatusmatkailija   |    2.2.2018 08:27

Liikuntaa keskellä työpäivää

Aloin käydä ruokatunnilla jumpalla, yin-joogaa, terveselkää ja/tai pilatesta. Jaksaa loppupäivän paremmin.

Marita   |    2.2.2018 09:10

Suhtautuminen esimieheen

Päätin noin puoli vuotta sitten muuttaa suhtautumista esimieheeni. Ajattelen hiljaa mielessäni, että autan häntä onnistumaan työssään. Jos esimerkiksi tarvitsen häneltä apua, pyydän sitä. Vastakaiku ei joka kerta ole toivomanilaista, mutta minusta vuorovaikutuksemme on parantunut.

Tiinu   |    2.2.2018 09:11

Ei

Kaikkiin ylitöihin ei tarvitse suostua. Sanon ei, jos siltä tuntuu.

Hankin oman elämän   |    2.2.2018 11:48

Realistiset tavoitteet

Asetan päivän tavoitteet sellaiseksi, että voin niistä suoriutua. Jätän ripauksen mielekästä tekemistä seuraavaan aamuun.

Veera   |    3.2.2018 09:17

Etätyö

Pidän etätyöpäivän kerran viikossa aina, kun se vain on mahdollista. Saan silloin paljon aikaan normaalissa työajassa. On ihana tehdä työtä kodin rauhassa, kun kissa kehrää läppärin takana!

Kissallinen   |    3.2.2018 18:46

Keskittyminen oleellisimpaan

Tein popplet -sovelluksella kartan kaikista verkostoista, työryhmistä ja sidonnaisuuksista. Valitsin merkittävimmät ja keskityin niihin. Hommasin vetäjät kakkostason asioille ja jätin syrjään kissanristiäiset. Aikaa tuli toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun

sivistyspomo   |    4.2.2018 18:27

Kissa pöydälle

Jos joku asia vaivaa, menen ja kysyn suoraan, jos päästään suustani sammakoita menen ja pyydän anteeksi. Toimii molemmin päin, halauksiakin jaetaan, olen itse esimies.

Ei muistella pahalla   |    4.2.2018 19:48

Tupakoinnin lopettaminen

Lopetin tupakoinnin muiden hyvästä esimerkistä. Minulla on pysynyt pois. Ei kaikilla. Kyllä sitä vain jaksaa paremmin, vähemmän yskää ja flunssaa. Motivaatiota lisäsi rakkaan Ukkini sairastuminen keuhkoahtaumaan ja hänen kanssaan käydyt keskustelut aiheesta.

Ei enää yskää   |    4.2.2018 22:18

Oivallus

Olen herkkä aistimaan työpaikan ilmapiiriä. Kun esimieheni tai työtoverini on huonolla tuulella, muistutan itseäni, etten ole vastuussa heidän tunteistaan. Työpaikalla kohtaamiset ja tulla nähdyksi lisäävät hyvää oloa ja mieltä.

Sanna   |    5.2.2018 06:25

Hyvä on kylliksi ja kaikkea ei tarvitse ehtiä

Olen luonteeltani pedantti ja haluan että työt hoidetaan hyvin ja ajallaan. Minua ärsyttävät ja siten työhyvinvointia nakertavat osa työtovereista, jotka eivät pidä aikatauluista kiinni tai jättävät muuten yhdessä sovittuja tehtäviä hoitamatta. Stressasin ja paikkailin näitä, kunnes ymmärsin että oma panokseni riittää, voin jättää yhteistyön niiden kanssa jotka eivät osaa toimia yhdessä sovitulla tavalla ja että aikatauluja voi muuttaa. Tällöin oma hyvä suoritukseni riittää ja hyvä on kylliksi.

Katryn   |    5.2.2018 20:50

Hyvä ruoka, parempi mieli

Olen viimeisen puolen vuoden aikana tsempannut positiivisella asenteella. Esim. Kehunut vähintään yhtä kollegaa päivässä ja pitänyt iloista ilmettä yllä. Lisäksi olen tsempannut syömällä lounaan joka päivä, mielellään kivassa paikassa kollegoiden kanssa. Nämä ovat nostaneet fiilistä ainakin minulla ja onpa tullut palautetta työkavereita iloisesta tsempistä. Tuntuu hyvältä ja kohentaa todella. Suosittelen!

Täti Tomera   |    5.2.2018 20:55

Oma työ riittää

Lopetin johtoryhmän muiden jäsenten tekemättä jättämien töiden hoitamisen. Hoidan minulle kuuluvat tehtävät sovitusti. Jos muut eivät hoida omaa osuuttaan, sitten hommat seisovat, mutta se ei ole minun vaan esimiehen ongelma.

Ei purnauttia, kiitos   |    6.2.2018 13:32

Töiden tekeminen työpaikalla

Lopetin työpostin lukemisen kotona ja jätän työpuhelimen työpaikalle suljettuna.

Töissä tehdään töitä   |    6.2.2018 14:25

To do

Suuren suosion saavuttanut to do -listaus on auttanut myös minua tehokkaammaksi.
Aiemmkn pyysin alaisiani tekemään viikon/ päivän tärkeimmistä asioista to do listauksen tärkeimmistä asioista, jotka pitää hoitaa. Ostin heille hienot kalenterit, joita on kiva täyttää.
Kokeilin myös itse, kas, työni on todella tehokasta. Ja stressitaso laskee :)

Keskity Elämään   |    7.2.2018 07:56

Musiikista mielenrauhaa

Musiiikin kuunteleminen työtekemisen lomassa auttaa rauhoittumaan ja keskittymään. Kaikkiin tehtäviin musiikin kuuntelu ei toki sovellu, mutta ainakin jossain välissä päivää pyrin laittamaan luurit korviin ja mieleisen soittolistan pyörimään. Jostain syystä tohinan keskellä en meinaa muistaa tätä yksinkertaista keinoa ja riemastun joka kerta tästä yksinkertaisesta oivalluksesta.

Shining Diamond   |    7.2.2018 12:23

Työhyvinvointiani on lisännyt

Työhyvinvointiani on lisännyt todella paljon se, että aloin käydä työpaikkaruokalassa ja päivittäin syödä kunnon lounaan. Aikaisemmin söin kotoa tuomani eväät, jotka olivat milloin mitäkin kaapista sattui löytymään. Kunnon lounaan jälkeen vireystila sekä työpäivän ajan että myös kotona työpäivän jälkeen on merkittävästi parempi kuin mitä oli eväitä syödessä.

Parempi myöhään...   |    7.2.2018 20:37

Oma terveys kuntoon

Selvitin miksi minua ahdistaa töissä ja vapaa-ajalla: kävin yksityislääkäreilllä ja selvisi, että minulla on ADD. Nyt, kun lääkitys on kunnossa, jaksan toimia koko päivän, pystyn tekemään järjestelmällisesti töitä ja nukun öisin ilman jatkuvaa stressiä. Elämä mullistui positiivisesti ja se varmasti näkyy myös töissä.

neljän äiti   |    13.2.2018 08:20

RollerMouse -hiiri

Kaikki käsikivut poistuivat kun otin RollerMouse hiiren käyttööni. Upea tunne tehdä töitä ilman kipuja!

SeijaK   |    18.2.2019 18:11
Tutustu myös:
Tuoreimmat jutut

Työuupumus on ilmiö, josta puhutaan hyvin vahvoin äänenpainoin. Siihen liittyviä käsityksiä ja uskomuksia voidaan heitellä tosiasioina, vaikkei itsellä olisi oikeasta työuupumuksesta kokemusta tai tietoa, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriö, jossa ihmisen psyykkiset voimavarat ehtyvät.

Hakanen on tutkinut työuupumusta yli 20 vuotta muun muassa opettajilla, hammaslääkäreillä ja Arvo Ylpön 1960-luvun alussa tutkimilla lapsilla, kun heistä oli tullut seniori-ikäisiä työntekijöitä. Viimeksi hän tutki työuupumusta 34 kunnan henkilöstössä. Hakanen on tehnyt työuupumuksesta myös väitöstutkimuksensa.

Hakanen ottaa kantaa työuupumukseen liittyviin myytteihin, jotka hänen mukaansa pulpahtelevat esiin vuodesta toiseen:

1. Intohimo työhön aiheuttaa työuupumuksen

Käsitys intohimosta työuupumuksen aiheuttajana voi olla peräisin professori Ayala Pinesin 1970-luvulla kirjoittamasta ajatuksesta: In order to burn out a person needs to have been on fire at one time. Uupuakseen ihmisen on siis pitänyt ensin olla liekeissä.

Siinä on tietty järki, mutta ajatus uupumiseen johtavasta mekanismista on otettu vastaan itsestäänselvyytenä, kyseenalaistamatta.

Viime vuonna julkaistiin minun ja kahden hollantilaisen kollegani seurantatutkimus suomalaisista hammaslääkäreistä. Sen mukaan työn imun kokeminen ennustaa pitkällä aikavälillä vähäisempää työuupumusriskiä.

Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Tällainen positiivinen intohimo työhön siis suojaa työuupumukselta.

Työn imu sotketaan helposti toiseen intohimon lajiin eli työholismiin. Se tarkoittaa kielteistä, pakkomielteistä ja kohtuutonta työntekoa, jossa työstä irrottautuminen on vaikeaa ja jossa työ on tekijälleen elämää suurempi missio. Työholistilla onkin tavallista suurempi riski uupua työssä.

2. Liiallinen työmäärä on syy työuupumukseen

Usein ajatellaan yksioikoisesti, että työuupumus johtuu pelkästään kohtuuttomasta työmäärästä. Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat muutkin kuormittavat asiat, kuten epäselvät tavoitteet, huono johtaminen, arvostuksen puute ja työntekoa hankaloittava byrokratia.

Ei pidä unohtaa myöskään voimavaratekijöitä, jotka vahvistavat työn imua ja suojaavat työuupumukselta. Niitä ovat esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet, palautteen saaminen, työyhteisön hyvä henki ja yhdessä jaettu käsitys työpaikan olemassaolon tarkoituksesta.

Jos tällaisia työn voimavaroja on paljon, työn vaatimukset voivat olla kovatkin – eikä työ silti kuormita liikaa. Kysymys on antamisen ja saamisen tasapainosta.

Esimerkiksi yrittäjät, johtajat ja itsensätyöllistäjät tekevät tyypillisesti paljon töitä. Työhyvinvointikyselyissä juuri nämä ryhmät voivat yleensä parhaiten. Uskon sen kertovan siitä, että heidän työssään on vastaavasti paljon vapautta ja muita voimavaroja.

3. Ei työ uuvuta, vaan yksityiselämän kriisit ja paineet

Yksityiselämän asioilla ei näytä olevan merkittävää roolia työuupumuksessa. Tutkin tätä vuonna 2005 väitöskirjassani, jota varten haastattelin työuupuneita ihmisiä.

Meillä on kyllä keinot todeta, milloin kyse on työuupumuksesta eli työperäisestä häiriöstä. On tietysti olemassa työn ulkopuolisestakin elämästä johtuvaa kuormitusta, mutta se on sitten eri asia.

Jos työssä on jo pitkään ollut kohtuutonta kuormitusta ja yksityiselämässä sattuu jotain ikävää, kuten avioero tai läheisen vakava sairastuminen, kamelin selkä voi katketa.

Olen huolissani siitä, että nykyiseen työelämään ei tahdo mahtua elämään kuuluvia vastoinkäymisiä, pettymyksiä ja kriisejä.

4. Työuupumus johtuu ihmisen persoonallisuudesta

Työuupumuksen sanotaan joskus aiheutuvan yksilön heikkoudesta, ylitunnollisuudesta tai vääristä työtavoista.

Koska jaksamisongelmat ilmenevät yksilössä, harhaudutaan helposti siihen myyttiin, että kaikki johtuu yksilöstä. Työuupumus on kuitenkin myös sosiaalinen ilmiö, joka voi jopa tarttua työntekijästä toiseen.

Väitöskirjassani tutkin ”korostunutta vastuuntuntoisuutta”, koska sen mahdollisesta yhteydestä työuupumukseen puhuttiin jo silloin. Yhteys osoittautui hyvin lieväksi. Paljon vahvempi yhteys työuupumukseen oli esimerkiksi sillä, että työssä on rooliristiriitoja ja jatkuvaa kiirettä.

Kun työntekijä uupuu, työyhteisössä nähdään herkästi, mitä hänen olisi kannattanut tehdä toisin. Siinä voi olla perääkin. Ihmisen omilla selviytymiskeinoilla ja työtavoilla on väliä.

Kuitenkin esimerkiksi työholistista, rajatonta työskentelyä voidaan pitää työpaikalla suotavana aina siihen asti, kun se tuottaa ongelmia ja uupumusta.

Ajattelen kuitenkin, että meillä kaikilla on oma persoonallisuutemme, osaamisen tasomme, omat asenteemme, tapamme ja elämäntilanteemme. Tuntuu, että nyt ne nousevat ongelmaksi. Työn henkiset vaatimukset ovat koventuneet niin, että meidän pitäisi olla kuin yhdestä muotista valettuja.

5. Tietty ihmisryhmä on paljon uupuneempi kuin muut

Median huomion kohteeksi ja keskusteluihin nousee välillä jokin ryhmä, jonka sanotaan olevan erityisen uupunut.

Esimerkiksi viime aikoina on puhuttu nuorten naisten jaksamisvaikeuksista. 2000-luvun alussa ongelmaryhmänä pidettiin nuoria – varsinkin it-alalla työskenteleviä.

Meillä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että tietty ihmisryhmä kärsisi työuupumuksesta olennaisesti muita enemmän. On toki mahdollista, että jokin ryhmä on yliedustettuna vaikkapa jollain työterveyshuollon vastaanotolla.

Kattavat tutkimustiedot työuupumuksen yleisyydestä eri ryhmissä ovat toisaalta lähes kymmenen vuoden takaa.

Voisi kuvitella, että naisten miehiä suurempaan uupumiseen olisi paljon syitä. Työelämässä naisten asema ei ole yhtä hyvä kuin miesten, ja kotona monilla naisilla on edelleen enemmän vastuuta kuin miehillä. Arvelen, että naisilla pitää olla myös sellaisia voimavaratekijöitä, jotka suojaavat heitä uupumiselta.

Jonkin ryhmän nostamisella huomion kohteeksi voi olla hyviä seurauksia. Ehkäpä nuorten naisten hyvinvointiin aletaan sen ansiosta kiinnittää lisää huomiota. Haittana voisi olla se, että jokin toinen uupumuksesta kärsivä ryhmä jää yhteiskunnassa pimentoon ja vaille tukea.

6. Työuupumus on muotiasia, jolla kerskutaan

Olen kuullut, että työuupumuksella diivailtaisiin ja kerskailtaisiin. Se on ihmeellinen harhakuvitelma. En usko, että yksikään työuupumuksen kokenut tai sitä läheltä seurannut keksisi siitä mitään ylpeilyn aihetta.

Työuupumukseen liittyy päinvastoin syyllisyyden, riittämättömyyden ja häpeän tunteita sekä itsensä soimaamista. Vasta toipumisprosessin aikana työuupunut alkaa nähdä, että taustalla on paljon muuta kuin oma epäonnistuminen: työolot ovat olleet pitkään kestämättömällä pohjalla.

Olisi hyvä, jos ihmiset pystyisivät leveilemään sillä, että he lopettivat työpäivänsä ajoissa ja lähtivät merenrantaan syömään jäätelöä. Se on nykyisin rohkeampaa kuin työn tekeminen tauotta ja kellon ympäri.

Kun asiantuntija saa työhönsä liittyvää kuormittavaa palautetta, ongelma koskettaa koko organisaatiota. Epäasiallisen palautteen tarkoituksena voi olla mitätöidä asiantuntijan työtä tai saada hänet vetäytymään julkisuudesta.

On tärkeää, että asiantuntijat uskaltavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Häiritsevää palautetta voi joutua kohtaamaan myös tavallisten työtehtävien tai asiakaskohtaamisten yhteydessä. Palaute saattaa ahdistaa tai lamaannuttaa työntekijän ja tuntua häpeälliseltä.

Häiritsevä palaute -verkkosivusto tarjoaa perustietoa ja neuvoja epäasiallista palautetta tai vihapuhetta kohdanneelle asiantuntijalle, hänen esimiehelleen ja työyhteisölleen. Sivustoa voi käyttää ennakointiin, ensiapuun ja koulutukseen.

Kun saat epäasiallista palautetta, tee näin:

  1. Tallenna viestit heti. Sosiaalisen median viestit voivat kadota ja muuntua. Myös sähköpostit, tekstiviestit tai muiden kanavien kautta saamasi viestit pitää tallentaa, ei hävittää. Tee kuvakaappaus näyttökuvasta tai ota kuva viestistä ja tallenna se päivämäärän, kellonajan ja lähettäjän tietojen kera. Lisäksi häiritsijän mahdollinen someprofiili kannattaa kuvata esimerkiksi rikosilmoitusta varten.
  2. Jos olet vaarassa, toimi heti. Jos uhkaus kohdistuu suoraan sinuun, ota yhteyttä hätäkeskukseen tai poliisiin. Oli uhkaus suora tai epäsuora, tallenna se. Epäsuorakin uhkaus voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
  3. Ilmoita asiattomasta viestistä. Ota yhteyttä verkkosivuston tai sosiaalisen median kanavan ylläpitäjään ja pyydä poistamaan viesti. Voit myös estää käyttäjän, minkä jälkeen hän ei enää voi lähettää sinulle viestejä tai kirjoittaa sivuillesi.
  4. Hae apua, älä jää yksin. Informoi esimiestäsi ja organisaatiotasi. Ei ole yksityisasia, jos asiantuntija saa työhönsä liittyvää häiritsevää palautetta. Vihapuhe voi laajentua ja lähteä vyörymään, jolloin organisaation maine on vaarassa ja nopea reagointi on tärkeää.
  5. Älä menetä malttiasi. Hyvä käytös ja asiallinen kielenkäyttö ovat oma etusi, vaikka keskustelun toiselta osapuolelta olisivat hukassa muita ihmisiä kunnioittavat keskustelutaidot. Älä lähde vastaamaan viesteihin, ennen kuin olet arvioinut tilanteen.

Työtä ja työprosesseja kehitetään siksi, että työnteosta tulisi entistä sujuvampaa ja mielekkäämpää. Jotta työntekijä voisi hyvin, työssä pitää olla tolkkua ja tarkoitusta.

Esimerkiksi muutokset työpaikalla voivat synnyttää tarpeen uudistaa työtapoja ja hahmottaa uudelleen, mikä on työn punainen lanka.

Tutkija Heli Heikkilä Työterveyslaitoksesta sanoo, että uusien kehittämismenetelmien käyttöönotto työyhteisöissä on usein vaikeaa. Lisäksi yhteisestä kehittämisestä luovutaan helposti kiireessä ja silloin, kun joku kehittämisen avainhenkilö vaihtaa työpaikkaa.

Heikkilä vetää hanketta, jonka lopputuloksena julkaistaan Muutosvuoropuhelu-menetelmä työpaikkojen käyttöön. Esitimme hänelle kuusi kysymystä työn kehittämisestä:

1. Millaisille kehittämismenetelmille työpaikoilla olisi tarvetta?

Hyvä menetelmä on ensinnäkin niin ymmärrettävä ja ketterä, että työyhteisön tai organisaation on helppo käyttää sitä.

Toiseksi menetelmän tulee perustua johonkin teoreettiseen näkemykseen siitä, miten työssä opitaan ja miten osaamista kehitetään.

Menetelmän kehittäjän pitäisi siis pystyä kertomaan, mikä ajatusmalli ja vaikutusmekanismi siellä taustalla oikein on.

2. Kenen vastuulla kehittäminen on työpaikalla?

Vaikka sanotaan, että ”kehittäminen kuuluu kaikille”, toteutusmalleja on monenlaisia.

Kehittämisvastuu on usein esimiehellä, koska työnantajan edustajana hän vastaa toiminnan sujuvuudesta ja turvallisuudesta. Esimiesten osaamistausta on kuitenkin kirjava. Esimieheksi saatetaan ikään kuin ajautua, eikä organisaatio välttämättä huomaa tarjota hänelle kehittämisen välineitä.

Paljon on edelleen myös perinteistä ylhäältä alas -tyyppistä kehittämistä – tai sen yrittämistä. Oletetaan, että johdon tuore oivallus voidaan noin vain tiedottaa ja jalkauttaa uusiksi käytännöiksi ilman, että henkilöstö on alusta asti mukana luomassa uutta.

HR-tutkimuksissa taas on nostettu esiin, että henkilöstöpuolen ammattilaiset ovat jääneet aika lailla sivuun kehittämisestä.

Tyypillisesti HR vastaa tietyistä järjestelmistä ja työsuhdeasioista sekä organisoi henkilöstökoulutusta toiveiden mukaan. Yksittäisen työyksikön arki voi jäädä kaukaiseksi.

3. Millaista muutosta toivoisit HR-ammattilaisten rooliin kehittämisessä?

Järjestelmä- ja työsuhdeasioiden osaajista voisi tulla organisaation sisäisen kehittämisen ammattilaisia.

HR-ammattilainen ja esimies olisivat kehittämisessä hyvät kumppanukset, koska muutoksen työstäminen sekä työurien ja ammatillisen osaamisen tukeminen kuuluvat molempien tontille.

HR voisi olla se taho, joka veisi kehittämisen keinot ja välineet organisaation prosesseihin niin, etteivät ne jää kertailoksi, vaan tulevat pysyväksi toiminnaksi. HR-ammattilaisista tulisi hyviä muutosagentteja.

Muuten kehittämisosaaminen voi olla vain yhden innostuneen esimiehen varassa. Ja kun tämä esimies vaihtaa työnantajaa, osaaminen lähtee hänen mukanaan.

4. Millaista kehittämismenetelmää teidän hankkeessanne jalostetaan?

Muutosvuoropuhelu-menetelmämme pohjautuu kehitysvuoropuheluun. Se taas on menetelmä, joka auttaa tarkastelemaan työn muutosta ja työntekijän ammatillista kehitystä rinnakkain.

Kehitysvuoropuhelu tähtää puheesta tekoihin asti. Tarkoitus on, että osallistujat löytävät itseään innostavat ja motivoivat kehittämiskohteet, jotka kannattelevat sekä omaa että yhteistä työtä.

Vuoropuhelua käyvät työyhteisö yhdessä esimiehen ja HR:n kanssa sekä kollegoista muodostetut pienryhmät keskenään. Tässä kehitysvuoropuhelu poikkeaa esimerkiksi perinteisestä kehityskeskustelusta.

5. Millaisia tuloksia kehitysvuoropuhelusta on saatu?

Tulokset ovat olleet hyviä. Kehitysvuoropuhelu on muun muassa vahvistanut työyhteisön muutoskyvykkyyttä ja avannut esimiehille sitä, miten työntekijät kokevat työnsä.

Työntekijät ovat löytäneet uusia innostuksen lähteitä työstään.

Vuoropuhelu on myös johtanut konkreettisiin ideoihin siitä, miten ratkaistaan työn arjessa hiertävät asiat, kuten työnjakoon liittyvät pulmat.

6. Milloin Muutosvuoropuhelu-menetelmä valmistuu?

Kehitämme parhaillaan välineitä muutoksen hallintaan yhdessä esimiesten ja HR-toimijoiden kanssa. Muutosvuoropuhelu-menetelmä julkaistaan vuoden 2020 loppupuolella, jolloin hankkeemme päättyy. Sen jälkeen menetelmä on vapaasti työpaikkojen käytössä.