Milloin työhyvinvoinnin asiantuntijat kokevat työn imua? ”Innostavaa, että omia tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa”

Osallistu
Sormet kirjoittavat näppiksellä.

Uusi tutkimusaineisto ja tieteellisen artikkelin kirjoittaminen saavat tutkijan uppoutumaan työhönsä. Hienointa on, kun pääsee parantamaan ihmisten työhyvinvointia.

Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sen kokeminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille, ja se on yhteydessä työntekijän terveyteen. Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

Kysyimme kolmelta Työterveyslaitoksen asiantuntijalta, mikä saa heidät kokemaan työn imua:

  1. Mikä työssäsi on erityisesti innostanut sinua viime aikoina?
  2. Millaisiin asioihin uppoudut työssäsi niin, että aika kuluu melkein huomaamatta?

Erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta

Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija

Mattila-Holappa on psykologi, jonka väitöskirja on juuri valmistumassa. Se käsittelee nuorten aikuisten mielenterveyshäiriöistä johtuvaa työkyvyttömyyttä.

1. ”On innostavaa nähdä, että omia tutkimustuloksia hyödynnetään päätöksenteossa. Tuntuu hienolta myös, jos näkee yrityksissä käyttöön otettujen päätösten vaikuttavan yksittäisen ihmisen elämään. Päätökset ja käytännöt voivat vaikuttaa esimerkiksi niin, että työntekijä pystyy olemaan töissä terveydellisistä rajoitteista, kuten erilaisista sairauksista ja mielenterveyshäiriöistä, huolimatta.

Olen tavannut pitkään työttömänä olleita ihmisiä, jotka ovat osallistuneet hankkeisiin, joiden kautta heidän elämänsä on muuttunut.”

2. “Uppoudun työhöni eniten, kun saan ensimmäiset tulokset uudesta tutkimusaineistosta. Kiinnostavin vaihe on, kun pääsen tutkimaan tuloksia tarkemmin ja näen, ovatko ne menossa samaan suuntaan kuin aluksi on ajateltu. Aika hurahtaa nopeasti myös kirjoittaessa.”

Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta

Mikko Härmä, tutkimusprofessori

Härmä on taustaltaan lääkäri. Hän tutkii ikääntymistä, työaikoja ja unta.

1. “Innostavinta on, jos työstäni on ollut hyötyä työpaikoilla tai koetaan, että tiedontarpeeseen on vastattu. Iloa tuottaa myös se, että on itse pystynyt tuottamaan raportin pitkän tutkimustyön jälkeen. Erityisesti, jos on omasta mielestään onnistunut työssä ja lisäksi kokee, että se on ollut hyödyllistä muille. Tieteellisen mielenkiinnon lisäksi tuotamme tietoa parantaaksemme muiden hyvinvointia.”

2. “Kirjoittamisen parissa aika kuluu huomaamatta, erityisesti tieteellisiä artikkeleita tehdessä. Ajantaju karkaa helposti raportteihin syventyessä. Varsinkin kotona etätöissä on helpompi keskittyä ja huomaa yhtäkkiä, että onkin kulunut pari tuntia kauemmin kuin on suunnitellut.“

Erikoistutkija Kirsi Jussila Työterveyslaitoksesta

Kirsi Jussila, erikoistutkija

Jussila on tekniikan tohtori. Hänen erikoisalaansa ovat suojautuminen, suojavaatetus ja kylmässä työskentely.

1. “Monipuolisuus ja työtehtävien vaihtelevuus tekevät työstäni mielenkiintoista. Välillä teen mittauksia laboratoriossa tai kentällä ja välillä saan verkostoitua kansainvälisesti. Teen paljon projektityötä eri aihealueista ja eri ammattiryhmien kanssa. On kiinnostavaa tutustua useaan eri toimialaan ja työntekijöihin. Parasta on ollut päästä kentälle seuraamaan muun muassa sotilas -ja pelastusalan, kaivostyöntekijöiden ja eräoppaiden työtä.”

2. “Aika voi kulua huomaamatta, kun luen mielenkiintoista dataa tai teen mittauksia. Välillä uppoudun esimerkiksi kirjallisuuden etsimiseen.”

 

Jutun tekijät ovat Työterveyslaitoksen kesäharjoittelijoita.

Salli Aittoniemi ja Miia Kantonen

Lisää tietoa:

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Työn imu (Työterveyslaitoksen sivuilla)

 

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Mieti mahdollisia muutoksia työpaikallasi ja tulevalla työurallasi. Millaisia tilanteita on odotettavissa tai saattaa tulla eteen? Millaisia toimintavaihtoehtoja sinulla on? Kenen kanssa voisit keskustella näistä asioista, miten voisit varautua tilanteeseen ja kuinka toimit muutoksen jälkeen?

Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä pohditaan Työuran uurtaja -valmennuksen (Tuura) ryhmissä.

Valmennus on suunniteltu työuran keskivaiheilla olevien työntekijöiden ja esimiesten uranhallinnan, osaamisen kehittämisen ja henkisen hyvinvoinnin tueksi nopeasti muuttuvassa työelämässä. Työterveyslaitos on kehittänyt menetelmän erityisesti henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon työkaluksi.

”Kuulen valmentajilta usein kertomuksia siitä, että valmennus on muuttanut osallistujien työuraa ja elämää, kertoo ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.

Tutkitusti vaikuttava menetelmä

Salla Toppinen-Tanner kollegoineen on tutkinut Työuran uurtaja -valmennuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan menetelmä vähentää masennusoireita, pitkiä sairauspoissaoloja ja ajatuksia ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä. Lisäksi se vahvistaa osallistujien henkisiä voimavaroja.

”Valmennuksen vaikuttavuus perustuu paljon siihen, että se toteutetaan vertaisryhmässä. Kun saman työpaikan ihmiset jakavat kokemuksiaan ja ratkaisujaan, ne ovat osuvia ja kannustavat muitakin toimimaan”, Toppinen-Tanner sanoo.

Tuura-ryhmissä on yleensä kaksi valmentajaa ja 10–20 osallistujaa. Toinen valmentajista voi olla esimerkiksi työpaikan henkilöstöhallinnosta ja toinen työterveyshuollosta. Työterveyslaitos järjestää koulutusta valmentajaksi haluaville.

”Valmentajaksi voi kouluttautua kuka vain, joka on kiinnostunut työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ihmisten kanssa toimimisesta. Aiempaa osaamista tai koulutusta ei tarvita. Hyödyksi tietysti on, jos voi vetää valmennusryhmiä osana omaa työtään.”

Työkaluja päivittäiseen työhön

Viime vuonna Työeläkeyhtiö Elo ja Työterveyslaitos alkoivat yhdessä kouluttaa työuravalmentajia Elon asiakasyrityksiin. Koulutuksen käytyään he voivat itse järjestää valmennuksia oman organisaationsa sisällä.

Toinen uusien valmentajien kouluttajista tulee Työterveyslaitoksesta, ja toisena kouluttajana toimii työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin Elosta. Wallin osallistui valmentajavalmennukseen seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen hän on vetänyt useita ryhmiä.

”Yhteisvalmennustemme osallistujat ovat tulleet isoista yrityksistä eri toimialoilta. He ovat olleet henkilöstöpäällikköjä tai henkilöstöasiantuntijoita eli ammattilaisia, jotka työskentelevät työkyky- ja työhyvinvointiasioiden parissa”, Wallin kertoo.

Osallistujien antama palaute on ollut myönteistä: he ovat saaneet hyvät valmiudet ohjata Työuran uurtaja -ryhmiä. Sen lisäksi he ovat saaneet lisää työkaluja päivittäiseen työhönsä: osatyökykyisten työntekijöiden rinnalla kulkemiseen ja esimiesten sparraamiseen työkykyjohtamisessa.

Valmennuksessa käydään läpi omaa työtä ja sen kehittämistä, osaamista ja sen vahvistamista sekä hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita. Wallinin mukaan nämä aiheet ei ole työhyvinvoinnin ammattilaisille sinänsä uusia, mutta tavat käsitellä niitä ratkaisukeskeisesti ovat uusia.

Umpikujasta näköalapaikalle

Työuran uurtaja -valmennuksessa uraa tarkastellaan prosessina, jossa muutoksiin ja haasteisiin vastaaminen onnistuu muun muassa kouluttautumisen ja oppimisen avulla. Tutkimusten mukaan vastoinkäymisiin varautuminen ehkäisee uranhallinnan ongelmiin liittyvää masentuneisuutta.

Valmennuksen lopussa jokainen osallistuja luo lähitulevaisuutta koskevan suunnitelman oman uranhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että suunnitelma sisältää konkreettisia askeleita ja että osallistuja sitoutuu sen toteuttamiseen.

”Monet valmentajat kuvailevat, että valmennuksen jälkeen ihmiset ovat ottaneet työuransa suunnan omiin käsiinsä. Kokemus on ollut voimaannuttava myös valmentajille itselleen”, Salla Toppinen-Tanner kertoo.

Marjo Wallinille eräs valmentaja sanoi, että he tavallaan vievät osallistujan umpikujasta näköalapaikalle. Toinen vertasi menetelmää katuvaloihin: Valmennuksen kuluessa osallistuja johdatetaan urapolun pimeältä pätkältä sellaiseen kohtaan, missä katuvalot ovat päällä. Siitä näkee taas eteenpäin.

Palautuminen tosiaan on tärkeää. Hyvä, että olet tunnistanut asian. Palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla.

Kun työpäivä on kohtuullinen, palautuminen on helpompaa. Työpaikalla on hyvä pohtia esimiehen ja työkavereiden kanssa, mikä työssäsi kuormittaa. Miten työn voisi järjestää niin, että ruoka- ja kahvitauot olisi oikeasti mahdollista pitää? Toimiakseen tehokkaasti koko päivän aivomme tarvitsevat sekä polttoainetta että tauon suoman levon.

Näiden virallisten taukojen lisäksi on hyvä pitää mikrotaukoja esimerkiksi silloin, kun siirtyy työtehtävästä tai palaverista toiseen. Mikrotauoksi riittää jo minuutinkin hengähdys, jolloin katseen voi suunnata horisonttiin ja antaa mielen tyhjentyä.

Palautumista edistää, jos työpäivän aikana pystyy karsimaan keskeytyksiä ja tekemään tehokkaasti yhtä asiaa kerrallaan. Tärkeää on myös tunnistaa ja vahvistaa edelleen oman työn voimavaroja, joita ovat esimerkiksi työkavereilta saatu tuki tai vaikutusmahdollisuudet oman työn käytännön toteutukseen.

Palautuminen vapaa-ajalla helpottuu, jos pystyt irrottautumaan työstä kokonaan. Ei siis kannata hoitaa sähköposteja vielä illalla eikä varsinkaan murehtia tekemättömiä töitä. Onnistumisia sen sijaan voi muistella!

Palautumista edistää sekin, jos pystyy itse päättämään, miten vapaa-aikaansa käyttää. Onhan sinulla ruuhkavuosista huolimatta aikaa myös itsellesi?

Aivojen haastaminenkin auttaa palautumaan: opiskelemalla kieliä, tekemällä käsitöitä tai tanssimalla saa onnistumisen kokemuksia. Vapaa-ajalla on hyvä panostaa aktiiviseen rentoutumiseen sohvakooman sijasta – tai ainakin lisäksi.

Sanoit rentoutumisen olleen sinulle aina vaikeaa. Kokeile erilaisia rentoutumisen tapoja, esimerkiksi luontokävelyä, saunomista, joogaa tai musiikkia ja kuulostele, miltä se kehossasi ja mielessäsi tuntuu. Muista myös syödä riittävästi ja hyvin sekä varata riittävästi aikaa unelle ja levolle, 7–9 tuntia joka yö.

Panosta pieniin askeliin. Isotkin muutokset tapahtuvat pala kerrallaan. Päätä jo tänään, mitä kokeilet ensimmäiseksi.

Kerro meille, millaiset tunteet ovat olleet läsnä sinun työssäsi ja miten niihin työyhteisössäsi suhtaudutaan.

Voit vaikka muistella tilannetta, jossa tunteet olivat isossa roolissa. Miltä sinusta tuntui ja miksi? Tai olivatko asiakkaasi tai työkaverisi tunteet pinnassa? Mitä sitten tapahtui?

Vastaa muutamalla lauseella tai kirjoita pidemmästi.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.