Mitä muita haittoja melulla on kuin kuuloon liittyviä?

Osallistu

Melu voi vahingoittaa kuuloa. Mitä muita haittoja melussa ja hälyssä työskentelystä on ihmiselle?

Kovien äänien tiedetään lisäävän riskiä kuulovaurioiden syntymiseen, minkä vuoksi äänen voimakkuudelle ja kestolle on olemassa turvarajat.

Melulla on kuitenkin osoitettu olevan myös muita ihmiselle haitallisia vaikutuksia, jotka välittyvät joko elimistön pitkittyneiden stressireaktioiden tai tiedonkäsittelyn kuormittumisen kautta.

Pitkäkestoisen melun on havaittu lisäävän stressihormonien erittymistä. Kroonisten hormonaalisten muutosten tiedetään kohottavan esimerkiksi sydän-ja verisuonisairauksien riskiä. Melussa työskentelyn on havaittu vaikuttavan myös aivojen tiedonkäsittelyyn.

Melua ja hälyä voidaan ihmisen tiedonkäsittelyn kannalta tarkastella myös laajemmin kaikkena sellaisena äänimateriaalina, jonka henkilö kokee kovaksi ja ylimääräiseksi tai muutoin laadultaan häiritseväksi.

Kun tämäntyyppinen taustamelu esimerkiksi avotoimistossa on voimakasta, se saattaa heikentää muistin toiminnan tehokkuutta, lisätä väsymyksen tunnetta ja vähentää työmotivaatiota.

Ihmisen tiedonkäsittelyyn melulla ja hälyllä on pääasiassa kahdenlaisia vaikutuksia:

Ensinnäkin melu vaikuttaa siihen, kuinka hyvin pystymme erottelemaan meille tärkeää kuuloinformaatiota muista äänistä. Tämä voi heikentää esimerkiksi työturvallisuutta ja työn sujuvuutta.

Toiseksi häly ja häiriöäänet kaappaavat helposti huomiomme. Meneillään oleva tehtävä voi keskeytyä tai sitten joudumme ponnistelemaan ylläpitääksemme tarkkaavaisuutta varsinaisessa asiassa. Kovien äänien ja melun on osoitettu heikentävän tarkkaavaisuutta ja päätöksentekoa.

Häiriöäänien voimakkuuden lisäksi myös niiden laatu vaikuttaa siihen, kuinka paljon ne häiritsevät tiedonkäsittelyämme. Uudet, erikoiset tai uhkaavat äänet kaappaavat herkästi huomiomme, kun taas usein toistuviin ja meille merkityksettömiin ääniin totumme pikkuhiljaa. Näin niiden koettu häiritsevyyskin yleensä vähenee.

Ihmisen tarkkaavaisuuden lajityypillinen ominaisuus on sen voimakas suuntautuminen tunnistettavaan puheääneen. Puheen häiritsevyyttä siis lisää se, että sanat erottuvat.

Työ tulisi suunnitella niin, että melussa työskentelyä on mahdollisimman vähän. Esimerkiksi avotoimistossa hälyä hallitaan yhteisillä pelisäännöillä, akustisilla ratkaisuilla ja peittoäänillä.

Johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen, Työterveyslaitos

Lisää tietoa:

Työstä ja tarkkaavaisuudesta -opas (Työterveyslaitos, 2015)

Millaiset kuulonsuojaimet sopivat avokonttoriin? (Työpiste-verkkolehden Duunitohtori)

Kiristyykö pinna avotoimistossa? Yhteiset pelisäännöt auttavat (Työpiste-verkkolehden juttu)

Kysy duunitohtorilta

Askarruttaako jokin työhyvinvointiin liittyvä asia mieltäsi? Kirjoita kysymyksesi alle ja lähetä se Duunitohtorille. Vastaukset julkaistaan Duunitohtori-palstalla. Voit lähettää kysymyksen myös nimettömästi.

Duunitohtorin arkisto

Tutustu myös näihin:
Tuoreimmat jutut

Kesätyöprojektinamme oli luoda video siitä, millaisia näkemyksiä nuorilla on tulevaisuuden työelämästä. Videon ideana on tuoda esille nuorten ääntä ja ajatuksia, sillä me nuorethan työelämässä kohta vaikutamme.

Ryhmässämme oli kolme 15-17-vuotiasta kesätyöntekijää. Saimme itse alusta asti ideoida, suunnitella ja lopulta toteuttaa videon kahden viikon Tutustu työelämään ja tienaa -jakson aikana.

Ohjaajat auttoivat, antoivat työkaluja ja kannustivat tarvittaessa. Alkuun videon tekoon opastettiin lyhyellä luennolla ja työpajassa. Opimme uutta, kertasimme taitojamme ja näimme, miten videota tehdään ammattimaisesti.

Kurkistus vuoden 2030 työpaikalle

Kun ideoimme videossa käsiteltäviä teemoja, käytimme noin 60 nuorelta kesätyönhakijalta kerättyjä vastauksia kysymykseen ”Millainen on hyvä suomalainen työpaikka vuonna 2030?”.

Vastauksissa korostuivat hyvin samanlaiset aiheet: tasa-arvo, hyvä ilmapiiri ja viihtyisyys työpaikalla, teknologian edistyminen ja sen merkityksen kasvu, yhteistyö sekä työssä kehittyminen ja siitä nauttiminen.

Omat vastauksemme ja pohdintamme olivat samansuuntaisia, joten aiheiden ja teemojen valinta oli luontevaa.

Videon toteutuksesta päättäminen oli aluksi hieman hankalaa ideoiden ja toteutustapojen runsauden takia. Saimmehan mahdollisuuden tehdä resurssien puitteissa periaatteessa mitä parhaaksi näimme.

Yhdessä suunnitteleminen oli kuitenkin todella hauskaa, eikä luovuutta puuttunut. Työhuone olikin päivän päätteeksi aina täynnä ajatuskarttoja, post it -lappuja, piirroksia, suunnitelmia ja tietenkin kahvikuppeja.

Haastattelu meni välillä nauramiseksi

Lopulta päätimme toteuttaa videon haastattelemalla muita Työterveyslaitoksessa kesätöitä tekeviä nuoria ja kuvittamalla tärkeimmät kohdat piirroksin.

Kysyimme työkavereiltamme, millaisia ajatuksia heillä on tulevaisuudesta, työstä ja työelämästä. Kysyimme myös heidän omista kokemuksistaan ja unelmistaan. Vastaukset olivat todella fiksuja ja mietittyjä, vaikka välillä haastattelu menikin nauramiseksi.

Haastattelujen kuvaaminen oli yllättävän haastavaa, kun kaikki valaistuksesta ääneen piti ottaa huomioon ja huolehtia itse. Onnistuimme kuitenkin hyvin ja saimme hyvää haastattelumateriaalia videota varten.

Piirtämisosuudet kuvasimme valoseinällä Työterveyslaitoksen tiloissa Helsingin Meilahdessa. Piirsimme tussilla kuvitukset valoseinälle, kuvasimme ja nopeutimme videon.

Ryhmätyö toi esiin vahvuudet

Videoprojekti oli todella kiinnostava kesätyö. Työryhmämme toimi hyvin yhdessä ja meillä oli hauskaa työskennellessämme. Jokaisen omat vahvuudet toivat eri näkökulmia, ja niiden mukaan jaoimme työtehtäviäkin.

Parasta työssä oli, että saimme oikeasti jotain konkreettista aikaan ja näimme lopputuloksenkin.

Projektin aikana oli koko ajan tunne, että taitoihimme luotettiin ja meitä arvostettiin. Opin itse paljon uutta varsinkin videon teosta ja ryhmätyöskentelystä, joten tästä työkokemuksesta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Videota tehdessä aloin itsekin ajatella tulevaisuuden ja työelämän kysymyksiä enemmän ja useammista näkökulmista kuin ennen. Toivon, että video herättää ajatuksia myös katsojille.

Kesätyö voi avata uusia mahdollisuuksia, vahvistaa itseluottamusta ja vaikuttaa jopa tulevaan työuraan. Kysyimme viideltä Työterveyslaitoksen asiantuntijalta heidän kesätöistään:

  1. Mikä kesätyökokemus on erityisesti jäänyt mieleesi – hyvällä tavalla?
  2. Onko jokin kesätyöpomon, työkaverin tai asiakkaan antama palaute tai muu lausahdus ollut sinulle merkityksellinen?

Virpi Ruohomäki, vanhempi tutkija

1. ”Yliopistoaikoina toimin liikunnanohjaajana ja vedin jumppatunteja. Kesällä ehdotin yritykselle, voisinko järjestää ulkona jumppatuokioita. Silloin ei vielä järjestetty puistojumppia, mutta työnantajani oli avoin idealle.

Ensimmäisenä päivänä menin pieni mankka mukanani puistoon. Ajattelin aluksi, että siellä on jokin rock-konsertti, sillä porukkaa oli paljon ja sinne pystytettiin suuria kaiuttimia. Kysyin mieheltä, joka pystytti kaiuttimia, mitä oikein tapahtuu. Hän vastasi, että minuahan siinä odoteltiin. Kaikki paikalla olevat ihmiset olivat siis tulleet minun puistojumppaani.

En ollut ikinä vetänyt niin suurta ryhmää, mutta tartuin haasteeseen. Laitoin mikrofonin suun eteen ja musiikin raikumaan. Jouduin improvisoimaan paljon: hyppimään, pomppimaan ja juoksemaan. Oli aivan hulvatonta, kun ihmisiä oli silmänkantamattomiin.

Onnistuneesta jumpasta tuli perinne. Sain vieläpä jatkoa kesätyölleni ja pääsin pitämään jumppatunteja syksyllä.”

2. ”Myönteinen palaute jumpan jälkeen rohkaisi minua ja kantoi pitkälle eteenpäin. Oli hienoa tehdä jotain itselleni mielekästä, mikä kannusti muitakin liikkumaan. Oli kyseessä sitten kesätyö tai muu työ, siitä voi aina oppia. Hyvällä asenteella voi tehdä mitä tahansa.”

Antti Koivula, pääjohtaja

1. ”Kesätyöni vuonna 1992 on jäänyt erityisesti mieleeni. Olin töissä Yhdysvalloissa, Bostonissa. Toimin kansainvälisenä harjoittelijana tiimissä, joka oli saanut toimeksiannon arvioida PepsiCon johtoa. Määräajan lähestyessä väänsimme raporttia hiki hatussa aamukahteen.

Muistan ikuisesti onnistumisen tunteen, kun saimme PepsiCon johdolta hyvää palautetta raportistamme. Samalla opin näkemään erilaisia johtajaprofiileja, mistä on ollut hyötyä urani aikana.”

2. ”Vuoden 1990 kesätyöpomoni, Teknillisen korkeakoulun työpsykologian laitoksen professori Veikko Teikari, on yksi urani kannalta merkityksellisimpiä henkilöitä. Hän johdatti minut tohtoripolulle esimerkillään ja vaikutuksellaan.”

Minna Janhonen, erikoistutkija

1. ”Mieleeni on jäänyt, kun olin 17-vuotiaana ensimmäistä kertaa kesätöissä valokuvausliikkeessä myyjänä. Kaikki olivat mukavia, auttoivat ja neuvoivat eivätkä kohdelleet minua vain aloittelijana. Paikassa oli hyvä ilmapiiri ja sinne oli kiva mennä aamulla töihin.”

2. ”Olin myöhemmin Turussa opiskelemassa ja työskentelin sen ohella valokuvausliikkeessä. Tein muun muassa sommitteluja näyteikkunoihin, joten sain olla luova ja taiteellinen. Se toi hyvää vaihtelua asiakaspalvelutyöhön. Myymälähoitajan hyvä palaute antoi hyvän mielen, ja olin tyytyväinen suoritukseeni.”

Minna Huuskonen, projektipäällikkö

1. ”Erityisesti on jäänyt mieleen luottamus. Minun annettiin tehdä työtä rauhassa ja omalla tavallani eikä oltu koko ajan kyttäämässä. Luotettiin siis itsenäiseen työhön. Myös se jäi mieleen, että minua pidettiin yhdenvertaisena muun työyhteisön kanssa.”

2. ”Aito kiitos hyvästä työstä oli minulle riittävän merkityksellistä. Tuntui siltä, että kiitos tuli suoraan sydämestä ja olin tehnyt hyvää työtä.”

Annina Ropponen, vanhempi tutkija

1. ”Olen tehnyt 15-vuotiaasta lähtien kesätöitä, mutta minulle merkittävin oli TET-jakso eli työelämään tutustuminen. Sen aikana olin töissä Imatran kylpylässä ja minulle sattui sellainen onni, että pääsin moneen mukaan. Olin fysioterapeutin, lääkärin, hierojan ja sairaanhoitajan mukana ja seurasin allasjumppia.

Jätin lukion ensimmäisen vuoden jälkeen ja TET-jaksosta inspiroituneena aloitin fysioterapeutin opinnot. Mahdollisuudet avautuivat huikealla tavalla. Jos jokin TET-jaksossa olisi mennyt eri lailla, asiat olisivat nyt toisin.”

2. ”Kuulin firman pomolta lausahduksen: Vain tehdystä työstä maksetaan palkka, ei käytetystä työajasta. Hän ei tarkoittanut sitä negatiivisesti, vaan se oli hänen lähtökohtansa työnteolle. Kun ollaan töissä, tehdään töitä.

Olin tuntityöntekijänä eli sain palkkaa vain, kun olin kontaktissa asiakkaan kanssa. Työaika päättyi, kun ei ollut enää töitä. Koko ajan piti tehdä tehokasta työtä, eikä ollut niin sanottua luppoaikaa. Silloin se tuntui hieman kurjalta, mutta kokemus on antanut minulle paljon.”

 

Jutun tekijät ovat Työterveyslaitoksen kesäharjoittelijoita.

Mitä osaamisen kehittäminen tarkoittaa kasvuyrityksissä, joita yhdistävät ketterä toimintatapa ja halu olla työntekijöillensä paras työpaikka?

Esimerkkejä ja vinkkejä löytyy Työterveyslaitoksen Johtotähti-oppaasta, joka perustuu hankkeeseen Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen – toimintamalleja pk-yrityksille.

Kaikki lähtee siitä, että työntekijät voivat oman osaamisensa pohjalta kehittää uudenlaisia toimintatapoja tai malleja koko yrityksen käyttöön. Idean uudesta tuotteesta tai työtavasta ei siis tarvitse tulla johtoportaasta.

Työntekijöillä voi olla johtoa parempi käsitys siitä, miten toimintaa pitäisi uudistaa. Ovathan he päivittäin tekemisissä asiakkaiden kanssa ja kuulemassa uusia signaaleja. Työntekijöiden ideat saattavat osoittautua menestymisen kannalta välttämättömiksi, joten heidän osaamistaan tulee vaalia ja kehittää.

Näitä periaatteita voidaan soveltaa muillakin työpaikoilla kuin kasvuyrityksissä:

  1. Ruoki innostusta: Kasvuyrityksissä pyritään siihen, että työntekijät pääsevät työskentelemään mahdollisimman paljon niiden asioiden parissa, joita kohtaan he tuntevat intohimoa. Aito kiinnostus edistää hyvää työsuoritusta.
  2. Mahdollista haaveiden tavoittelu: Korvaa vuosittaiset kehityskeskustelut tai ota niiden rinnalle jatkuva sparraus, mentorointi, uravalmennus tai itse valittavat johtamispalvelut. Niiden avulla ammattilaista tuetaan kohti hänen tavoitteitaan ja haaveitaan.
  3. Luota työntekijän näkemykseen: Valtuuta työntekijät itsenäisinä ammattilaisina tai tiimeinä ohjaamaan osaamisensa kehittämistä. Heidän käyttöönsä voi varata tietyn summan, jolla taitojaan voi kehittää haluamallaan tavalla.
  4. Anna aikaa oppimiseen: Osaamisen kehittämiseen tarvitaan työaikaa. Se voi toteutua joko yhdessä sovitun tuntimäärän mukaan tai tapauskohtaisesti. Jotkin organisaatiot kannustavat tutkintojen tai opintokokonaisuuksien suorittamiseen, toiset mahdollistavat uusimpaan tekniseen välineistöön ja sovelluksiin tutustumisen.
  5. Kannusta osaamisen jakamiseen: Yhdessä onnistumisen ilmapiiri tukee sitä, että osaamista jaetaan. Kun työstä keskustellaan tiimien sisällä ja välillä, työntekijät oppivat tuntemaan toistensa osaamisen.
  6. Tee osaamisesta läpinäkyvää: Hyödyntäkää pikaviestimiä ja sähköisiä järjestelmiä. Esimerkiksi Slackia ja Trelloa voidaan käyttää ideoiden keräämiseen ja jalostamiseen organisaatio- tai projektitasolla. Työpaikan intraa voidaan hyödyntää koulutusten annin viestimisessä muille. Myös kehityskeskustelujen ammatilliset unelmat voidaan jakaa tiedoksi koko tiimille tai organisaatiolle, jos niin yhdessä sovitaan.
  7. Luo erilaisia tapoja jakaa osaamista: Yrityksen sisällä voidaan hyödyntää muun muassa mentorointia, sparrausta, seminaareja, koulutuksia, työntekijöiden blogikirjoituksia ja yksiköiden rajat ylittäviä asiantuntijaryhmiä.

 

Jutun lähde: Johtotähtti – Työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan opas (Työterveyslaitos, 2017)