Mitä muita haittoja melulla on kuin kuuloon liittyviä?

Osallistu

Melu voi vahingoittaa kuuloa. Mitä muita haittoja melussa ja hälyssä työskentelystä on ihmiselle?

Kovien äänien tiedetään lisäävän riskiä kuulovaurioiden syntymiseen, minkä vuoksi äänen voimakkuudelle ja kestolle on olemassa turvarajat.

Melulla on kuitenkin osoitettu olevan myös muita ihmiselle haitallisia vaikutuksia, jotka välittyvät joko elimistön pitkittyneiden stressireaktioiden tai tiedonkäsittelyn kuormittumisen kautta.

Pitkäkestoisen melun on havaittu lisäävän stressihormonien erittymistä. Kroonisten hormonaalisten muutosten tiedetään kohottavan esimerkiksi sydän-ja verisuonisairauksien riskiä. Melussa työskentelyn on havaittu vaikuttavan myös aivojen tiedonkäsittelyyn.

Melua ja hälyä voidaan ihmisen tiedonkäsittelyn kannalta tarkastella myös laajemmin kaikkena sellaisena äänimateriaalina, jonka henkilö kokee kovaksi ja ylimääräiseksi tai muutoin laadultaan häiritseväksi.

Kun tämäntyyppinen taustamelu esimerkiksi avotoimistossa on voimakasta, se saattaa heikentää muistin toiminnan tehokkuutta, lisätä väsymyksen tunnetta ja vähentää työmotivaatiota.

Ihmisen tiedonkäsittelyyn melulla ja hälyllä on pääasiassa kahdenlaisia vaikutuksia:

Ensinnäkin melu vaikuttaa siihen, kuinka hyvin pystymme erottelemaan meille tärkeää kuuloinformaatiota muista äänistä. Tämä voi heikentää esimerkiksi työturvallisuutta ja työn sujuvuutta.

Toiseksi häly ja häiriöäänet kaappaavat helposti huomiomme. Meneillään oleva tehtävä voi keskeytyä tai sitten joudumme ponnistelemaan ylläpitääksemme tarkkaavaisuutta varsinaisessa asiassa. Kovien äänien ja melun on osoitettu heikentävän tarkkaavaisuutta ja päätöksentekoa.

Häiriöäänien voimakkuuden lisäksi myös niiden laatu vaikuttaa siihen, kuinka paljon ne häiritsevät tiedonkäsittelyämme. Uudet, erikoiset tai uhkaavat äänet kaappaavat herkästi huomiomme, kun taas usein toistuviin ja meille merkityksettömiin ääniin totumme pikkuhiljaa. Näin niiden koettu häiritsevyyskin yleensä vähenee.

Ihmisen tarkkaavaisuuden lajityypillinen ominaisuus on sen voimakas suuntautuminen tunnistettavaan puheääneen. Puheen häiritsevyyttä siis lisää se, että sanat erottuvat.

Työ tulisi suunnitella niin, että melussa työskentelyä on mahdollisimman vähän. Esimerkiksi avotoimistossa hälyä hallitaan yhteisillä pelisäännöillä, akustisilla ratkaisuilla ja peittoäänillä.

Johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen, Työterveyslaitos

Lisää tietoa:

Työstä ja tarkkaavaisuudesta -opas (Työterveyslaitos, 2015)

Millaiset kuulonsuojaimet sopivat avokonttoriin? (Työpiste-verkkolehden Duunitohtori)

Kiristyykö pinna avotoimistossa? Yhteiset pelisäännöt auttavat (Työpiste-verkkolehden juttu)

Kysy duunitohtorilta

Askarruttaako jokin työhyvinvointiin liittyvä asia mieltäsi? Kirjoita kysymyksesi alle ja lähetä se Duunitohtorille. Vastaukset julkaistaan Duunitohtori-palstalla. Voit lähettää kysymyksen myös nimettömästi.

Duunitohtorin arkisto

Tutustu myös näihin:
Tuoreimmat jutut

Lappeenrantalainen Marjukka Ervelius on toiminut syksystä 2017 alkaen järjestömuutosagenttina Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:ssä. Se on alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö.

Hän on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli yli kymmenen vuotta Eksotessa eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Nyt hän on sieltä virkavapaalla.

1. Miten sinusta tuli muutosagentti?

Omasta mielenkiinnostani. Kehittämistyö – varsinkin sote-alan digitalisointiin liittyvä – on lähellä sydäntäni. Koen vahvaa yhteyttä myös järjestötyön kehittämiseen. Olen itsekin ollut mukana järjestötyössä vapaa-ajallani.

2. Mitä teet muutosagenttina?

Pyrin huolehtimaan siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen ääni kuuluu sote-uudistuksessa. Niiden joukossa on muun muassa potilasjärjestöjä sekä liikunta- ja hyvinvointijärjestöjä. Vahvistan niiden asemaa ja annan tukea.

Työni liittyy hankkeeseen nimeltä Järjestö 2.0. Sen tavoitteena on tehdä järjestöstrategia kahteen maakuntaan, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Suunnittelen muun muassa järjestöparlamenttia, jonka avulla järjestöt voivat tehdä toimintaansa näkyväksi esimerkiksi keskussairaalassa tai kunnan päätöksenteossa.

Näillä näkymin hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun asti.

3. Miten käy, jos järjestöjä ei kuulla sote-muutoksessa?

Pienet yhdistykset voivat kadota. Niiden haasteena on rahoituksen saaminen. Yksi tehtäväni onkin jakaa tietoa siitä, miten kunnat, kaupungit ja maakunnat vastedes rahoittavat yhdistyksiä. Kannatan sellaista maakunnallista rahoitusmallia, joka olisi kaikille tasapuolinen.

4. Miten muutosagentin työ näkyy sote-palvelujen käyttäjälle?

Toivottavasti se tulee näkymään niin, että järjestöt löydetään helpommin. Esimerkiksi sairaanhoidossa niistä on paljon tukea potilaille ja myös työntekijöille.

Suuri toiveeni on, että tämän alueen keskussairaaloissa on tulevaisuudessa järjestöolohuone. Kun potilas saa tietyn diagnoosin, hän voi kävellä sinne suoraan saamaan tietoa ja vertaistukea.

5. Mikä työssäsi on hienointa?

Tämä on näköalapaikka muutoksessa ja ihan uudenlainen tehtävä. Hienoa, että järjestötyölle on annettu mahdollisuus kehittyä ja luoda uusia toimintamalleja tulevaan maakuntaan.

6. Mikä työssäsi on vaikeinta?

Vaikeinta on löytää kaikki järjestöjen ja yhdistysten toimijat. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on 500 sosiaali- ja terveystyöhön liittyvää järjestöä. Kun pidän tilaisuuksia, tulee sellainen tunne, että olenkohan kutsunut mukaan kaikki tarvittavat henkilöt.

Toivottavasti kukaan ei loukkaannu, jos kutsu jää saamatta. En vielä tunne kaikkia. Pienissä järjestöissä saattaa olla vain muutamia kymmeniä jäseniä, jotka harvoin käyvät tilaisuuksissa.

7. Mistä saat tukea työhösi?

Meitä on kaksi järjestömuutosagenttia tällä samalla alueella: toinen on Kouvolassa. Kutsun häntä kaksoisagentikseni.

Teemme paljon yhteistyötä. Katsomme maakuntien hyviä toimintamalleja ja kopioimme niitä sitten toisillemme. Reissaan paljon Lappeenrannan ja Kouvolan väliä.

Tarvittaessa saan tukea myös meidän valtakunnalliselta kattojärjestöltämme Sostelta eli Suomen sosiaali- ja terveys ry:ltä.

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä. Suurin yksittäinen työkyvyttömyysjaksojen syy on masennus. Työhön paluuta voidaan helpottaa muokkaamalla työtä.

”Työn muokkauksen tavoitteena on tukea työkykyä ja mahdollistaa työn jatkaminen. Työtä muokkaavat työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä”, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet oppaan, jossa esitellään työn muokkauksen keinoja. Niitä ovat esimerkiksi tehtävien pilkkominen pienempiin osiin, siirtyminen väliaikaisesti pois asiakaspalvelutyöstä, taukojen lisääminen ja parityöskentely.

Samat keinot sopivat myös liiallisesti kuormittuneen työntekijän tukemiseen. Parhaassa tapauksessa se ehkäisee tarvetta jäädä sairauslomalle.

Miten työn muokkaus vaikuttaa muihin?

Lähiesimiehellä on tärkeä rooli työn muokkauksen mahdollistajana ja käytännön järjestelyjen tekijänä. Hänen tehtävänään on hahmottaa kokonaistilanne:

Miten yhden henkilön työn muokkaaminen vaikuttaa muiden työhön? Tarvitseeko työyhteisö kokonaisuudessaan tukea? Keiden kaikkien tulee tietää tilanteesta, jotta työntekijän työmäärää ja tehtäviä voidaan hallita?

Esimiehen kannattaa keskustella etukäteen työntekijän kanssa siitä, miten tämä toivoo tilanteesta kerrottavan muille. Ilman lupaa hän ei voi kertoa esimerkiksi poissaolon syytä. Työkavereiden on kuitenkin hyvä tietää, miten he voivat tukea muokkauksen onnistumista.

”Työterveyshuolto tukee lähiesimiestä työn muokkauksen suunnittelussa. Hän voi lisäksi saada tukea esimerkiksi työsuojelupäälliköltä, työkykykoordinaattorilta tai henkilöstöhallinnosta”, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Älä oleta, vaan kysy työntekijältä

Oppaan Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn tiedot ja ohjeet sopivat niin esimiehille, työterveyshuollolle, henkilöstöasiantuntijoille kuin työkavereillekin.

Nämä vinkit ovat esimiehelle, joka ottaa vastaan sairauslomalta palaavan työntekijän:

  1. Tilanne ei vaadi erityisosaamista. Luonnollisuus ja empatia esimiehenä riittävät.
  2. Toivota työntekijä tervetulleeksi ja osoita olevasi ilahtunut hänen paluustaan. ”Tervetuloa takaisin töihin! Minusta on hienoa, että olet taas täällä.”
  3. Älä tee olettamuksia, vaan kysy. ”Millaista sinusta on palata takaisin töihin?”, ”Huolettaako sinua jokin asia töihin paluussa?”, ”Toivotko, että kerron asiasta jotain muille työntekijöille?”, ”Miten voisin esimiehenä parhaiten auttaa sinua töihin paluussa?”
  4. Tue työn tekemistä niin työn kuin työntekijänkin tarpeista käsin. ”Suunnittelimme jo aiemmin työsi järjestämistä nyt, kun palaat töihin. Oletko ehtinyt ajatella asiaa? Miltä suunnitellut työtehtävät, työmäärä ja työn järjestelyt tällä hetkellä vaikuttavat sinusta?”
  5. Kerro olevasi käytettävissä. ”Voit koska tahansa tulla juttusilleni. Pohditaan asioita yhdessä.”

Hyvän tekeminen tai osoittaminen toiselle ihmiselle ─ jopa vailla odotuksia vastavuoroisuudesta ─ lisää molempien osapuolten hyvinvointia. Se lisää myös todennäköisyyttä, että toinenkin tekee jotain hyvää eteenpäin joko hyväntekijälleen tai jollekulle muulle, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Työpaikalla arjen huomaavaisuus on voimavara. Se liittyy usein lyhyisiin kohtaamisiin kiireen keskellä. Näitä kohtaamisia on työpäivän ja -viikon aikana lukuisia. Joka kohtaamisessa voimme olla toisillemme ystävällisiä ja kiitollisia tai täysin neutraaleja tai vihamielisiä.

”Jos vuorovaikutuksen minimi on, että aamulla tervehditään, niin seuraava askel on kiittäminen”, Hakanen sanoo.

Hänen mukaansa kiitollisuudella on vahva myönteinen yhteys hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Joidenkin tutkimusten mukaan kiitollisuutta tuntevilla on myös parempia ihmissuhteita kuin muilla.

Ystävälliset kohtaamiset ovat tärkeitä vuoden jokaisena päivänä. Ystävänpäivä on hyvä aika palauttaa se mieleen.

Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka kertoo Stressikirjassaan (Talentum, 2015) johtajasta, joka ystävänpäiväviikolla lähetti henkilöstölleen tällaisen viestin:

  1. Kirjoita itsellesi lyhyt kirje asioista, joissa olet onnistunut. Kiitä itseäsi niistä.
  2. Anna positiivinen palaute toisten kuullen vähintään yhdelle työkaverillesi päivässä.
  3. Kehu yksi työkaveri päivässä ”selän takana”.
  4. Ystävänpäivänä kerro jollekin työkaverille, mikä mukava asia hänestä on jäänyt mieleesi.
  5. Ystävänpäivänä kättele tai halaa jokainen työkaverisi.
  6. Kirjoita pienille lapuille mukavia sanoja, jotka tosissasi haluat työkaverillesi osoittaa. Aloita: Minusta sinä olet niin…
  7. Tee viikon päätteeksi mielessäsi tai vaikka ranskalaisilla viivoilla inventaario omista palautetoimistasi viikon aikana.