Muutosagentti, mitä oikein teet?

Ihmisiä tuppaa hymyilyttämään, kun Marjukka Ervelius esittelee itsensä muutosagentiksi. ”Onpa hieno titteli.” ”Oletkos kovinkin salainen agentti?”

Marja Sarkkinen

Lappeenrantalainen Marjukka Ervelius on toiminut syksystä 2017 alkaen järjestömuutosagenttina Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:ssä. Se on alueen sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö.

Hän on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja. Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli yli kymmenen vuotta Eksotessa eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Nyt hän on sieltä virkavapaalla.

1. Miten sinusta tuli muutosagentti?

Omasta mielenkiinnostani. Kehittämistyö – varsinkin sote-alan digitalisointiin liittyvä – on lähellä sydäntäni. Koen vahvaa yhteyttä myös järjestötyön kehittämiseen. Olen itsekin ollut mukana järjestötyössä vapaa-ajallani.

2. Mitä teet muutosagenttina?

Pyrin huolehtimaan siitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen ääni kuuluu sote-uudistuksessa. Niiden joukossa on muun muassa potilasjärjestöjä sekä liikunta- ja hyvinvointijärjestöjä. Vahvistan niiden asemaa ja annan tukea.

Työni liittyy hankkeeseen nimeltä Järjestö 2.0. Sen tavoitteena on tehdä järjestöstrategia kahteen maakuntaan, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Suunnittelen muun muassa järjestöparlamenttia, jonka avulla järjestöt voivat tehdä toimintaansa näkyväksi esimerkiksi keskussairaalassa tai kunnan päätöksenteossa.

Näillä näkymin hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun asti.

3. Miten käy, jos järjestöjä ei kuulla sote-muutoksessa?

Pienet yhdistykset voivat kadota. Niiden haasteena on rahoituksen saaminen. Yksi tehtäväni onkin jakaa tietoa siitä, miten kunnat, kaupungit ja maakunnat vastedes rahoittavat yhdistyksiä. Kannatan sellaista maakunnallista rahoitusmallia, joka olisi kaikille tasapuolinen.

4. Miten muutosagentin työ näkyy sote-palvelujen käyttäjälle?

Toivottavasti se tulee näkymään niin, että järjestöt löydetään helpommin. Esimerkiksi sairaanhoidossa niistä on paljon tukea potilaille ja myös työntekijöille.

Suuri toiveeni on, että tämän alueen keskussairaaloissa on tulevaisuudessa järjestöolohuone. Kun potilas saa tietyn diagnoosin, hän voi kävellä sinne suoraan saamaan tietoa ja vertaistukea.

5. Mikä työssäsi on hienointa?

Tämä on näköalapaikka muutoksessa ja ihan uudenlainen tehtävä. Hienoa, että järjestötyölle on annettu mahdollisuus kehittyä ja luoda uusia toimintamalleja tulevaan maakuntaan.

6. Mikä työssäsi on vaikeinta?

Vaikeinta on löytää kaikki järjestöjen ja yhdistysten toimijat. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on 500 sosiaali- ja terveystyöhön liittyvää järjestöä. Kun pidän tilaisuuksia, tulee sellainen tunne, että olenkohan kutsunut mukaan kaikki tarvittavat henkilöt.

Toivottavasti kukaan ei loukkaannu, jos kutsu jää saamatta. En vielä tunne kaikkia. Pienissä järjestöissä saattaa olla vain muutamia kymmeniä jäseniä, jotka harvoin käyvät tilaisuuksissa.

7. Mistä saat tukea työhösi?

Meitä on kaksi järjestömuutosagenttia tällä samalla alueella: toinen on Kouvolassa. Kutsun häntä kaksoisagentikseni.

Teemme paljon yhteistyötä. Katsomme maakuntien hyviä toimintamalleja ja kopioimme niitä sitten toisillemme. Reissaan paljon Lappeenrannan ja Kouvolan väliä.

Tarvittaessa saan tukea myös meidän valtakunnalliselta kattojärjestöltämme Sostelta eli Suomen sosiaali- ja terveys ry:ltä.

Jaa sisältö somessa!