Näin otat töissä puheeksi alkoholinkäytön – kolme esimerkkiä

Työkaverin huoneessa haisee alkoholi. Alaisella on alkanut olla vuorovapaiden jälkeen lyhyitä sairauslomia, eivätkä työt suju. Pitäisikö sanoa tai tehdä jotain?
-

Marja Sarkkinen

Yli 90 prosenttia työssä käyvistä suomalaisista käyttää alkoholia. Joka kolmas käyttää alkoholia niin, että se on vaaraksi terveydelle.

”Päihdeasioita pitää käsitellä työpaikalla niin kuin muitakin asioita, jotka vaikuttavat työkykyyn ja terveyteen”, sanoo erityisasiantuntija Leena Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hirvonen korostaa, että ongelmalliseen alkoholinkäyttöön puuttuminen on välittämistä. Tässä on kolme esimerkkiä siitä, mitä puuttuminen voi työpaikalla tarkoittaa:

1. Työkaveri käy Tiinan luona kysymässä työasiaa ja huomaa, että huoneessa haiskahtaa alkoholi.

Työkaveri kertoo havainnoistaan esimiehelle. Jos se tuntuu vaikealta, hän voi pyytää tiedon välittäjäksi työpaikan päihdetyöryhmän jäsentä, työsuojeluvaltuutettua tai luottamusmiestä.

Tiinan ”suojeleminen” olisi karhunpalvelus. Työkaveri voi toki itsekin todeta Tiinalle, että tämän huoneessa haisee alkoholille. Se ei kuitenkaan riitä. Esimiehelle pitää kertoa joka tapauksessa.

Esimies selvittää, mistä on kysymys. Jos Tiina on tullut töihin alkoholin vaikutuksen alaisena tai juonut töissä tai esimerkiksi lounaalla, hänet poistetaan työpaikalta. Jos Tiina kieltää juoneensa, hänellä on oikeus puhaltaa alkometriin. Puhallustilanteeseen on hyvä pyytää kolmas henkilö todistajaksi.

Seuraavana päivänä esimies keskustelee Tiinan kanssa ja kehottaa tätä menemään työterveyshuoltoon juttelemaan asiasta. He voivat mennä sinne myös yhdessä. Päihtyneenä töissä olemisesta annetaan varoitus, sillä kyse on työsuhderikkeestä.

2. Kallella on alkanut olla vuorovapaiden jälkeen lyhyitä sairauslomia. Töihin palattuaan hän käyttäytyy välttelevästi. Myös silmät punoittavat ja olemus on nuhjuinen. Työt eivät suju entiseen tahtiin.

Esimies sanoo Kallelle olevansa huolissaan tämän työkyvystä ja toteaa, etteivät työt näytä oikein sujuvan. Esimies lähettää Kallen työterveyshuoltoon työkykyarviota varten. Kyse ei välttämättä ole alkoholista. Ehkä Kallelle on tullut avioero, minkä takia hän valvoo ja murehtii eikä jaksa pitää huolta itsestään.

Kun työkykyarvion tulokset tulevat, järjestetään neuvottelu Kallen, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kesken. Jos kyse on päihdeongelmasta, tehdään hoitositoumus ja kuntoutussuunnitelma. Hoitositoumus on asiakirja, joka sitouttaa päihdeongelmaisen ja työyhteisön työkyvyn palauttamiseen. Kuntoutussuunnitelma tehdään työterveyshuollon kanssa.

3. Jussi on reilu vuosi sitten saanut varoituksen alkoholin takia, kieltäytynyt tarjotusta hoidosta, mutta ryhdistäytynyt muuten. Viime aikoina hän on alkanut taas esiintyä töissä krapulaisena ja haiskahdellen. Työkaverit ovat huolissaan.

Työkaverit menevät puhumaan esimiehelle, joka myös on huomannut tilanteen. He päättävät toteuttaa ryhmäpuheeksioton.

Esimies ja työkaverit kertovat yhdessä Jussille, että he kaikki ovat oikeasti huolissaan tämän juomisesta. He voivat pyytää puheeksiottotilanteeseen myös työterveyshuollon edustajan ja työsuojeluvaltuutetun. Jos puheeksiotto onnistuu, Jussin työkyvyn palauttaminen käynnistetään joko avo- tai laitoskuntoutuksella.

Jos hän kieltäytyy, seuraus voi olla lopputili. Työpaikasta riippuu, montako varoitusta annetaan ennen irtisanomista. Monissa työpaikoissa työsuhde puretaan toisen varoituksen yhteydessä.

Lähde: Työterveyslaitoksen AHA-hankkeen (Alkoholihaitat hallintaan) koulutusmateriaali ja erityisasiantuntija Leena Hirvonen Työterveyslaitoksesta

 

Aiheesta lisää:

Pohditko puheeksiottoa? Työpaikan päihdeohjelma auttaa siinäkin (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Päihdeohjelmatyökalu – apu nykyaikaisen, organisaation tarpeisiin pohjautuvan päihdeohjelman laatimiseen

Avainsanat

päihteet
alkoholi

Jaa sisältö somessa!