Nämä ovat hyvinvoivan yrityksen neljä tukijalkaa – ja näin vahvistat niitä

Osallistu

Yrittäjä, ovatko perusasiat hallinnassasi? Yrityksen vakaata toimintaa turvaavat tekijät ovat yksinkertaisia ja kaikki yhtä tärkeitä.

Yrityksen hyvinvointia ja menestystä voisi verrata jakkaraan. Jos yksikin tukijalka horjuu, niin koko jakkara keikkuu, sanoo vanhempi asiantuntija Susanna Visuri Työterveyslaitoksesta.

Hän kannustaa yrittäjiä pitämään yhtä hyvää huolta kaikista yritystoiminnan osa-alueista: kehittämisestä, taloudesta, hyvinvoinnista ja työyhteisöstä.

”Kaikkien tekijöiden tasapaino yhdessä yrittäjäkipinän sekä selkeän liiketoiminta- ja brändikäsityksen kanssa synnyttää positiivisuuden kehän, joka tukee yrittäjän hyvinvointia ja yrityksen menestymisedellytyksiä.”

Tutustu hyvinvoivan yrityksen neljään tukijalkaan ja poimi vinkit:

1. Yritystoiminnan aktiivinen kehittäminen

Yritystoiminnan aktiivinen kehittäminen tarkoittaa sitä, että yritys toimii verkostoissa, asiakas- ja toimittajasopimukset ovat kunnossa, yrityksen toimintaympäristön seuraaminen on hyvällä mallilla ja yrittäjän oma ammattitaito ajan tasalla.

”Usein yrityksen strategia ja toimintasuunnitelma on laadittu kirjallisesti vain toiminnan alussa, mutta sen jälkeen sitä ei ole päivitetty”, Susanna Visuri sanoo.

Vinkkejä:

  • Tee vuosittainen toimintasuunnitelma. Se saa sisältää yrityksen toimintaan liittyvien tavoitteiden lisäksi myös työturvallisuuden, toimitilojen, verkostoitumisen, oman osaamisen ja työn ilon kehittämistä.
  • Varmista, että erilaiset sopimukset ovat varmasti kirjallisia. Sähköpostikin riittää.
  • Ota rutiiniksi valppaus seurata toimintaympäristöä ja varautua muutoksiin.
  • Verkostoidu muiden yrittäjien ja yritysten kanssa.
  • Tutustu uudistumiskykyyn eli resilienssiin.

2. Hyvinvoinnista ja työympäristöstä huolehtiminen

Yrittäjän tai yrityksen työympäristö voi olla mitä vain meluisasta konepajasta vakipöytään kulmakahvilassa läppärin kanssa. Yhtä kaikki turvallisuutta ja kuormitusta täytyy miettiä, oli se sitten fyysistä, henkistä tai molempia.

”Itsestä huolehtimisesta tingitään herkästi. Niin työn imussa kuin haasteellisissa tilanteissa työpäivät venyvät, lomia ei ehditä pitää, työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on haastavaa”, Susanna Visuri kommentoi.

Vinkkejä:

  • Tee riskinarviointi kirjallisesti: mieti työn vaarat ja haitat monelta kannalta.
  • Suunnittele aikataulusi etukäteen vaikkapa viikkotasolla ja priorisoi tekemisesi.
  • Jos työtunteja on mahdotonta vähentää, ujuta pieniä taukoja jokaiseen päivään.
  • Huolehdi ihmissuhteistasi ja terveellisistä elintavoista.
  • Kehu ja kannusta itseäsi kuin parasta ystävääsi.

3. Talouden hallinta

Yrittäjän talouden hallinnan vähimmäisvaatimukset ovat säännöllinen laskutus sekä kustannussuunnittelu ja -seuranta.

”Yleensä yrittäjillä on hyvät laskutuskäytännöt, mutta kustannusten seurantaa tulisi tehdä järjestelmällisemmin. Lisäksi yksi iso haaste on hintojen määrittely – etenkin korottaminen.”

Vinkkejä:

  • Laita laskutusrutiinit kuntoon.
  • Seuraa yrityksen kuluja tarkkaan, myös pidemmällä aikavälillä.
  • Hinnoittele työsi oikein.
  • Opettele talouden perusasiat – ainakin kassavirtalaskelma ja tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut.
  • Hanki hyvä kirjanpitäjä.

4. Työyhteisön sujuva toiminta

Jos yrityksessä työskentelee useampi henkilö, panosta hyvään yhteishenkeen, sujuvaan tiedonkulkuun ja reiluun työnjakoon. Työn hyvä organisointi liittyy myös siihen, että työkuormitus pysyy aisoissa.

Vinkkejä:

  • Keskustelkaa porukalla avoimesti yrityksen toiminnasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta.
  • Jaa vastuuta.
  • Pitäkää säännöllisesti palavereja, joissa kaikki tulevat kuulluiksi.
  • Kannusta yhteistyöhön ja asioiden esille nostamiseen.
  • Anna palautetta.
  • Muista, että innostus ja nauru tarttuvat.

Neljän tukijalan tasapainossa pitäminen on jokaiselle yrittäjälle mahdollista. Usein toiminta rullaakin mukavasti uomissaan, kun hyvät käytännöt on kerran otettu käyttöön.

Silti jokainen tarvitsee välillä katsastushetken.

”Pienten yritysten kanssa huomaan, miten tärkeää on, että yrittäjä pysähtyisi ajoittain arvioimaan tilannettaan ja toimintatapojaan – kyseenalaistamaan syntyneitä rutiineja”, Susanna Visuri kertoo.

Hän suosittelee tekemään Pienen yrityksen ydinkunto -testin, sillä se voi havahduttaa huomaamaan mahdollisia sokeita pisteitä.

 

Juttu perustuu ESR-rahoitteisen Mikrot menestykseen -hankkeen tuloksiin.

Sinikka Tierna @TiernaSi

Liity myös Yritykset kuntoon! -klubiin, niin saat jatkossa meiltä postia yrityksiin ja yrittäjiin liittyvistä aiheista, työkaluista ja palveluista.

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Monikaan viisikymppinen ei tunne itseään vanhaksi työelämässä. Tämä on ristiriidassa median antaman mielikuvan kanssa. Mediassa kun viisikymppisiin viitataan usein ikääntyneinä työntekijöinä. Tutkimusnäyttö ei tue ikääntymiseen liitettäviä ennakkoluuloja. Vahvuuksista näyttöä sen sijaan löytyy:

  1. Kokemuksen myötä ammatillinen osaaminen ja arviointikyky karttuvat: konkari soveltaa tietoa, hallitsee kokonaisuuksia ja tunnistaa olennaisia asioita.
  2. Pitkä kokemus opettaa selviytymiskeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Vastoinkäymisissä konkari suoriutuu usein muita paremmin, onhan hän törmännyt vastaaviin tilanteisiin aiemmin ja testannut erilaisia ratkaisuja.
  3. Kun on ollut pitkään mukana työelämässä, ymmärtää, miten muutokset vaikuttavat toimintaympäristöön. Kokenut tekijä tunnistaa paikkoja, missä jokin voi mennä pieleen, ja osaa välttää virheitä.
  4. Vuodet laajentavat verkostoja ja asiakaskontakteja. Aina tietää jonkun, joka tuntee jonkun joka tietää.
  5. Viisikymppisenä vuorovaikutustaidot ovat hioutuneet. Pystyy antamaan tilaa myös muille ja yhteistyö sujuu jouhevammin.
  6. Kielenkäytön hallinta paranee iän myötä. Asiansa osaa sanoa ymmärrettävästi ja perustella sanottavansa.
  7. Elämänhallintaa oppii vain elämällä. Ikä tuo perspektiiviä: asioiden väliset suhteet näkee selkeämmin ja kokonaisvaltaisemmin.
  8. Iän myötä kehittyvät myös itsesäätelyn ja tunnesäätelyn taidot. Tunteiden tunnistamista ja hallintaa on ehtinyt vuosien mittaan harjoitella.
  9. Motivaatio on vahva ja työhön sitoudutaan. Konkari on usein uskollinen työnantajalleen, ja hänellä on usein vähemmän lyhyitä poissaoloja kuin muilla.
  10. Konkarina ei tarvitse pokkuroida. Nyt on rohkeutta sanoa, mitä oikeasti ajattelee.

Ikä ei ole työelämässä ratkaiseva tekijä. Huomio kannattaa suunnata työntekijän yksilöllisiin vahvuuksiin, tavoitteisiin, elämäntilanteeseen ja työuran vaiheeseen. Iän sijaan työelämässä aidosti merkittäviä tekijöitä ovat asenne, motivaatio sekä valmius yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen.

Jutun asiantuntijana toimi erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitoksesta.

Työyhteisö toimii hyvin, kun siellä voi turvallisesti ja rauhallisesti keskittyä työn tekemiseen ja työn tavoitteiden edistämiseen, sanoo psykologi Elisa Valtanen Työterveyslaitoksesta.

Työyhteisön toimimattomuudesta voivat kertoa tyytymättömyys, hämmennys ja ristiriidat. Työ ei suju, aikataulut eivät pidä. Työntekijät ehkä käyvät esihenkilön luona yksi kerrallaan kertomassa epäkohdista tai hankaluuksista työssä.

”Jos työntekijöiltä tulee viestiä, että jokin ei suju, esihenkilön kannattaa ottaa se luottamuksen osoituksena”, Valtanen sanoo.

Sitten pitää lähteä selvittämään, mitä kaikkea tilanteeseen liittyy. Se asia, jonka kanssa työntekijä tulee juttusille, on joskus vain jäävuoren huippu. Esimerkiksi työntekijöiden välisen ristiriidan taustalla saattaa olla epäselvyyksiä työnjaossa tai työn tavoitteissa.

Arkiset keskustelut ovat arvokkaita

Elisa Valtanen on ollut esimiesten kanssa tekemisissä muun muassa kouluttajana, konsulttina ja työnohjaajana. Viimeksi hän on ollut kehittämässä Työhyvinvoinnin johtaminen -verkkovalmennusta ja toimii siinä yhtenä valmentajana ja sparraajana.

”Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole mikään erillinen, irrallinen vaatimus johtajalle. Se nivoutuu saumattomasti hänen päivittäiseen työhönsä”, Valtanen huomauttaa.

Työyhteisön toimivuuden edistäminen on osa johtamista. Hyvä esihenkilö on jatkuvasti kiinnostunut siitä, miten työyhteisö voi. Työstä puhutaan yhdessä, sitä kehitetään, työn sujuvuutta ja yhteistyötä tarkastellaan – vaikkei mitään ongelmia olisikaan.

Säännölliset työhyvinvointikyselyt ovat hyvä tapa saada tietoa. Valtasen mukaan ne antavat kuumemittarityyppisen arvion siitä, missä mennään, mutta eivät korvaa yhteistä keskustelua työstä ja siitä, millaisia kokemuksia ja ajatuksia tulosten taakse kätkeytyy.

Myös esihenkilön havainnot ovat tärkeitä: Miltä työn tekeminen näyttää? Miltä ilmapiiri tuntuu? Millainen on vuorovaikutuksen sävy?

Kyllä me keinot keksitään!

Myös esihenkilön johtamistapa ja vuorovaikutustyyli vaikuttavat työyhteisön henkeen. Hyvä johtaminen on selkeää, tasapuolista, oikeudenmukaista, kuuntelevaa, keskustelevaa ja läsnäolevaa.

”Vuorovaikutus ei ole päälle liimattava pintajuttu. Jos esihenkilö on aidosti kiinnostunut työntekijöistä ja haluaa tukea heitä työssä, hänen vuorovaikutuksestaan tulee automaattisesti arvostavaa ja vastaanottavaista”, Elisa Valtanen sanoo.

”Kun esihenkilö on kiinnittänyt huomiota omaan vuorovaikutukseensa, hän on tehnyt jo paljon.”

Ei ole olemassa työyhteisöä, jossa kaikki sujuisi aina täydellisesti. Välillä tulee hankalia tilanteita, ja ratkaisujen miettiminen on normaalia johtamistyötä. Luottavainen asenne auttaa: Kyllä me keinot keksitään ja päästään eteenpäin!

Et ole ajatustesi kanssa yksin – moni esihenkilö pohtii samaa asiaa. Kokemuksemme mukaan esihenkilöt kokevat turhauttaviksi tilanteet, joissa tulokset ovat säilyneet vuosi toisensa jälkeen samanlaisina. Toisaalta työntekijät ihmettelevät, miksi näitä asioita käydään läpi, kun mikään ei ole muuttunut.

Esihenkilö on keskeisessä roolissa, kun hyödynnetään työhyvinvointikyselyn tuloksia toiminnan kehittämisessä. Jotta työyhteisössä ei jäädä polkemaan paikallaan samoina toistuvien kyselytulosten kanssa, niiden käsittelyyn täytyy valmistautua ja antaa aikaa.

Päämääränä on saada työntekijät keskustelemaan avoimesti tuloksista, valita muutama tärkeä kehittämiskohde ja miettiä niille yhdessä konkreettiset toimenpiteet. Tärkeää niin ikään on, että toimenpiteisiin palataan vuoden aikana yhdessä, mieluiten useaan kertaan.

Miten saada henkilöstö keskustelemaan avoimesti?

Jokaisessa tiimissä on omanlainen keskustelukulttuuri. Jos ilmapiiri on avoin ja turvallinen, työntekijät uskaltavat kertoa omia näkemyksiään. Joskus tiimissä on hallitsevia persoonia, jotka kokevat puhuvansa kaikkien puolesta.

Punnitse siis oman tiimisi tilannetta ja mieti etukäteen keinoja, joilla saat kaikkien äänen ja mielipiteet kuuluville. Voit käyttää esimerkiksi pari- tai ryhmäkeskusteluja tai antaa jokaiselle minuutin mittaisen puheenvuoron.

Menetelmiä ja keinoja ryhmien keskusteluttamiseen on useita. Olennaista kuitenkin on, että sinun ei tarvitse tulkita tuloksia henkilöstösi puolesta. Keskity itse kuuntelijan rooliin ja esitä mieluummin kysymyksiä, joilla ohjaat työntekijöitä miettimään yhteisiä asioita ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Miten valita kehittämiskohde?

Kyselyn tulosten perusteella kaikilla työyhteisöillä on nähtävissä voimavaroja ja kehittämiskohteita. Voimavaroihinkin kannattaa kiinnittää huomiota. Kehittämiskohteen valinnassa on olennaista, että henkilöstö pääsee vahvasti mukaan päättämään asiasta.

Esimerkiksi äänestäminen yhdessä valituista vaihtoehdoista on koettu osallistavaksi ja jännittäväksikin menetelmäksi. Esihenkilön rooli korostuu äänestysvaihtoehtojen tuottamisessa. Voit ohjata henkilöstöä keskittymään niihin asioihin, joihin työyhteisö voi itse yhdessä vaikuttaa. Voit jakaa osallistujat pienryhmiin ja pyytää ryhmiä miettimään kolme keskeisintä asiaa, joita ryhmän mielestä olisi tärkeintä kehittää.

Tämän jälkeen yhdessä jäsennellään ehdotukset kahteen laatikkoon: toinen laatikko niille, joihin ei voida itse suoraan vaikuttaa ja toinen laatikko niille, joihin voidaan vaikuttaa. Lopuksi osallistujat pääsevät äänestämään jälkimmäisen laatikon vaihtoehdoista omasta mielestään tärkeintä. Myös ensimmäisestä laatikosta voidaan äänestää tärkein ehdotus, joka välitetään viestiksi organisaation johdolle.

Miten siirrytään toimenpiteiden miettimiseen?

Äänestyksen tulosten perusteella kannattaa valita 1–3 tärkeintä kehittämiskohdetta. Tässä tapauksessa vähemmän on enemmän: näin ehditte todella paneutua asian parantamiseen ennen seuraavaa työhyvinvointikyselyä.

Henkilöstö on paras oman työnsä asiantuntija, joten esihenkilön kannattaa ehdottomasti hyödyntää tätä voimavaraa. Järjestä mahdollisuuksien mukaan erillinen ideointityöpaja valitun kehittämiskohteen ympärille ja käyttäkää yhteistä aikaa konkreettisten toimenpiteiden kehittelyyn. Toimenpiteiden ideointiin on monia innostavia ryhmämenetelmiä, joihin voit tutustua eri sivustoilla netissä.

Valitkaa toimivimmat ja toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet, sopikaa niille aikataulu ja vastuuhenkilö.

Jos yhteinen kehittäminen ja ideointi ei ole tuttua tiimillesi, sitä kannattaa harjoitella sinnikkäästi, vaikka se heti ensimmäisellä kerralla ei olisikaan täydellinen menestys.

Miten varmistaa, että toimenpiteet toteutetaan?

Sovittuihin toimenpiteisiin kannattaa palata usein, vähintään neljä kertaa vuodessa esimerkiksi vuosikellon mukaisesti. Kerratkaa yhdessä, mitä on sovittu tehtäväksi ja miten asia on edennyt.

Tässä vaiheessa auttaa, kun toimenpiteet ovat konkreettisia asioita. Kannattaa myös käyttää yhteistä aikaa arviointiin. Oliko valittu toimenpide onnistunut vai pitäisikö vielä tehdä jotain lisää?

Tsemppiä uudelle esihenkilölle!

Työterveyslaitoksessa on kehitetty verkkovalmennus juuri tällaisia kysymyksiä pohtiville esihenkilöille. Valmennuksesta löytyy työkaluja ja menetelmiä siihen, miten käsitellä tuloksia tiimin kanssa ja saada aikaan keskustelua, miten nostaa voimavarat esille, miten valita kehittämiskohteet sekä miten yhdessä ideoidaan ratkaisuja kehittämiskohteille.

Lisäksi valmennuksessa on lisätietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten työn imusta, sosiaalisesta pääomasta ja työyhteisötaidoista. Valmennus sopii niin uusille kuin kokeneillekin esihenkilöille, jotka hakevat uutta potkua työhyvinvointitulosten käsittelemiseen.