Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja

Osallistu

Hyvä itsetuntemus ja suunnittelu auttavat johtamaan omaa työtä – kaaoksenkin keskellä. Suhtaudu itseesi arvostavasti ja kannustavasti.

Oman työn johtaminen on arvokas taito nykyajan työelämässä. Työntekijällä on yhä enemmän valtaa ja vastuuta työnsä sisällöstä ja tavoitteista sekä ajankäytöstään, innostuksestaan ja hyvinvoinnistaan. Itsensä johtamisen taidot korostuvat poikkeusolojen aikana, jolloin monet työskentelevät itsenäisesti kotoa käsin.

”Tässä tilanteessa pitää hyväksyä, että työsuoritus ei välttämättä ole samaa tasoa kuin normaalioloissa – etenkään, jos kotona on lapsia ja hirveä härdelli. Sitä ei pidä jäädä suremaan, sillä olemme kaikki samassa veneessä. Toisten on vain raskaampi soutaa, jos elämässä on paljon muuta kuormaa”, sanoo tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Yli-Kaitala on ollut kehittämässä Aika & fokus -verkkovalmennusta, joka tarjoaa asiantuntijatyöpaikoille ja yksittäisille osallistujille keinoja selvitä ajankäytön haasteista. Pyysimme häneltä vinkit siihen, miten voi tulla paremmaksi oman työnsä johtajaksi.

1. Aseta itsellesi tavoitteita

Hahmota, mitkä ovat työsi tärkeimmät tavoitteet esimerkiksi parin seuraavan kuukauden aikana. Pilko tavoitteet mahdollisimman konkreettisten tehtävien muotoon välitavoitteiksi. Pidä tavoitteet mielessä, kun työskentelet ja seuraa niihin liittyvien tehtävien etenemistä.

2. Priorisoi työtehtäviäsi

Työtehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen on tavallistakin tärkeämpää, jos työskentely-ympäristö haastaa työsuorituksen. Jos olet epävarma työsi ydintehtävistä ja lähitulevaisuuden tärkeimmistä tavoitteista, keskustele asiasta esimiehesi kanssa. Muista, että voit keskittyä vain muutamaan asiaan kerrallaan.

3. Suunnittele ajankäyttöäsi

Listaa, mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi tietyllä viikolla ja tiettynä päivänä. Vanha kunnon to do -lista ja tehtävien yliviivaaminen tuovat tyydytystä kaaoksen keskelle. Realismiin on ehkä helpompi päästä nyt, kun poikkeusoloissa on työskennelty jo jonkin aikaa. Oman tekemisen ja jaksamisen rajat alkavat näkyä.

4. Panosta otollisiin hetkiin

Mihin aikaan päivästä tai millaisessa tilanteessa olet nykyoloissa parhaimmillasi? Tai milloin ympäröivät olosuhteet parhaiten sallivat keskittyneen työskentelyn? Panosta niihin hetkiin. Vältä multitaskaamista, jos se vain on mahdollista. Älä siis yritä samaan aikaan ohjata lapsia ja osallistua Skype-kokoukseen.

5. Tunnista stressi, pidä yllä hyvää virettä

Väsymys, keskittymisvaikeudet ja sähläys voivat olla merkkejä stressistä. Stressaantuneena tulkitset muiden sanomisia tavallista kielteisemmin ja tunnet, ettet saa mitään aikaan. Hyvää virettä ylläpitävät esimerkiksi terve itsekkyys, taukojen pitäminen, liikunta ja huumori.

6. Pohdi, miten edistät hyvinvointiasi

Mitkä asiat kuormittavat sinua eniten? Millä keinoilla voit edistää hyvinvointiasi? Millaiset rutiinit tukevat jaksamistasi? Muista, ettei sinun tarvitse jäädä kuormitustilanteessa yksin. Pyydä mahdollisuuksien mukaan apua esimieheltäsi, työterveyshuollosta tai läheisiltäsi.

7. Arvosta ja kannusta itseäsi

Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Ajattele, että hoidat työsi riittävän hyvin. Pidä sisäinen puheesi kannustavana, arvostavana ja ratkaisukeskeisenä. Älä unohda itsesi palkitsemista ja pientä hemmottelua.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (1)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (1)

etätyöskentelijä |

Hyödyllisiä vinkkejä, hyvää pohdintaa

Tuoreimmat jutut

Työyhteisössä oman haavoittuvuuden näyttäminen lisää läheisyyttä, rakentaa luottamusta, vähentää jännitteitä, edistää tiedon jakamista ja sujuvoittaa yhteistyötä. Se on myös yksi tapa luoda psykologisen turvallisuuden ilmapiiriä.

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskaltaa olla oma itsensä. Jokainen voi tuoda esiin keskeneräisiä ajatuksiaan, esittää kysymyksiä ja pyytää apua ilman pelkoa siitä, että tulee nolatuksi tai vähätellyksi.

Työterveyslaitos on julkaissut oppaan Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Sen ovat tehneet erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala ja vanhempi asiantuntija Minna Toivanen.

Oppaassa käsitellään muun muassa haavoittuvuuden osoittamista:

  1. Jos työyhteisössä ei koeta alttiiksi asettumisen hetkiä, sen jäsenet pyrkivät herkästi peittelemään heikkouksiaan.
  2. Kun haavoittuvuuden jakamisesta tulee luonteva osa vuorovaikutusta, työyhteisön jäsenten on helpompi sivuuttaa omat epävarmuutensa.
  3. Haavoittuvuuden osoittaminen edellyttää myötätuntoa itseä kohtaan. Silloin pystyy luopumaan siitä, millaisena haluaisi tulla nähdyksi.
  4. Kun astuu esiin työroolinsa takaa, voi tulla nähdyksi kokonaisena ihmisenä. Se auttaa synnyttämään aidon yhteyden toisten kanssa.
  5. Työroolin takaa esiin astuminen ja haavoittuvuuden osoittaminen eivät kuitenkaan tarkoita, että pitäisi paljastaa kaikki itsestään. Päätös siitä, mitä, kuinka paljon ja kenelle itsestään jakaa, on aina jokaisen oma.
  6. On mahdollista osoittaa haavoittuvuutta ja olla aitona itsenään työssä myös tuomatta esiin kaikkia pelkojaan.
  7. Haavoittuvuuden osoittamista on hyvä opetella. Harjoittelu kannattaa aloittaa pienestä ja sellaisen kollegan kanssa, johon luottaa.
  8. Haavoittuvuutta voi osoittaa esimerkiksi pyytämällä anteeksi työkaverilta tai myöntämällä, että kokee jonkin asian vaikeaksi.

Vuoden 2020 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä käsittelee psykologista palautumista työstä. Jutussa tutkija, psykologi Anniina Virtanen esittelee kuusi palautumisen kokemusta, jotka edistävät hyvinvointia.

”Oleellista on, että jaksaa myös vapaa-ajalla tehdä itselleen mieluisia ja tärkeitä asioita. Kaikki vapaa-aika ei saisi mennä työstä toipumiseen”, Virtanen sanoo haastattelussa.

Kymmenen luetuimman jutun listalla on myös johtamiseen, viisikymppisten vahvuuksiin, etätyöhön ja mielenterveyteen liittyviä aiheita.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

  1. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä
  2. Näin esimies on läsnä työntekijöilleen
  3. Nämä 10 vahvuutta sinullakin on työelämässä viisikymppisenä
  4. Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi
  5. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja
  6. Ahdistus sallittu – huolien käsittely vapauttaa energiaa työn tekemiseen
  7. Empatia ja digitaidot auttavat etäjohtajaa onnistumaan
  8. Kriisi tekee hyvästä johtamisesta entistäkin tärkeämpää
  9. Näin esimies vahvistaa työntekijän uskoa onnistumiseen
  10. Työpaikan kirjoittamattomat säännöt hämmentävät: ”Maanantaina sähköpostissa odottaa viestiketju”

Salliva suhtautuminen epäonnistumisiin on yksi merkki siitä, että työyhteisö on psykologisesti turvallinen. Siellä saa siis olla turvallisin mielin oma itsensä, tuoda esiin mielipiteensä ja ajatuksensa.

”Perinteinen tapa suhtautua virheisiin on se, että niitä pitää välttää. Mokaaminen hävettää, mikä johtaa virheen peittelyyn”, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Yli-Kaitalan mielestä epäonnistumisissa on kuitenkin iso mahdollisuus oppimiseen. Se jää hyödyntämättä, jos virheistä ei puhuta. Voidaanko seuraavalla kerralla onnistua paremmin, jos saatua kokemusta ei jaeta eikä pohdita?

Psykologinen turvallisuus on esillä Työterveyslaitoksen Yhteensattumia-hankkeessa, jossa tunnistetaan sattuman tuomia mahdollisuuksia asiantuntijatyöpaikoilla. Sen tuotoksena on syntynyt digiopas Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä.

Kaikenlaisia virheitä ei pidä hyväksyä

Pelon ilmapiiri johtaa vaikenemiseen. Hiljaisuuden taustalla voi olla ajatus siitä, että virhettä käytetään työyhteisössä tekijäänsä vastaan.

Virheistä puhuttaessa pitää toki muistaa, että niiden seuraukset vaihtelevat eri aloilla ja erilaisissa töissä. Esimerkiksi sairaalassa tehty virhe voi pahimmillaan vaarantaa potilaan hengen. Kokeilevaan ja uutta luovaan työhön epäonnistumiset kuuluvat väistämättä.

Psykologisen turvallisuuden tiedetään vahvistavan muun muassa oppimisen kulttuuria ja työhyvinvointia. Kaikkiin virheisiin ei silti pidä suhtautua hyväksyvästi:

”Jos joku on rikkonut työpaikan sääntöjä tai tehnyt jotain eettisesti arveluttavaa, asiaan pitää tietysti puuttua. Kun kaikki tietävät sallitun käyttäytymisen rajat, rikkomuksiin puuttuminen ei heikennä psykologista turvallisuutta”, Kirsi Yli-Kaitala korostaa.

Yllättävät käänteet kuuluvat työhön

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on helppo hengittää ja tehdä töitä. Sellaista ilmapiiriä ei voi kehittää irrallaan organisaation muusta toiminnasta. Työyhteisössäkin se vaatii aikaa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja omien motiivien ymmärtämistä.

Esihenkilö voi luoda virheistä oppimisen ilmapiiriä esimerkiksi näin:

  1. Tuo esiin omia puutteitasi.
  2. Kysy tarvittaessa neuvoa ja pyydä apua.
  3. Ota vastuu tekemistäsi virheistä.
  4. Osoita, että haluat kaikkien äänen kuuluviin työyhteisössä.
  5. Tunnista tilanteita, joihin liittyy pelkoa.
  6. Sano ääneen, että virheet ja yllättävät käänteet kuuluvat työhön.
  7. Rohkaise kokeilemaan uutta ja kohtaamaan vastoinkäymisiä.
  8. Kannusta jakamaan epäonnistumisia ja oppimaan niistä yhdessä.
  9. Kiitä hyvästä yrityksestä ja ponnisteluista.

Virhe ei vie ihmisen kyvykkyyttä

Työyhteisön jokainen jäsen on osaltaan luomassa joko turvallista tai pelon ilmapiiriä. Pienilläkin ilmeillä, eleillä ja sanoilla on merkitystä. Kirsi Yli-Kaitala ehdottaa ajattelutavan muuttamista tähän suuntaan:

Hyväksyn sen, että epäonnistun välillä. Se ei vähennä ammatillista osaamistani eikä kerro siitä, mihin pystyn. Suhtaudun ymmärtäväisesti myös työkavereiden mokiin. Niissäkin on usein kyse ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja asioista, joita on vaikea ennakoida.

Jos epäonnistumisista puhuminen tuntuu vieraalta, sitä voi kokeilla Ruusu, nuppu & piikki -menetelmällä:

  • Jokainen kertoo vuorollaan kolme asiaa esimerkiksi työviikostaan tai -kuukaudestaan.
  • Ruusu on asia, joka sujui hyvin.
  • Nuppu on asia, joka herättää toivoa tai innostaa.
  • Piikki on asia, joka ei mennyt kovin hyvin tai epäonnistui.

Tällaiseen kolmen kokonaisuuteen yksi epäonnistuminen sujahtaa helposti eikä korostu liikaa.

”Kun joku avautuu omista epävarmuuksistaan ja puutteistaan, se saa muutkin avautumaan omistaan. Jo tämän mekanismin tiedostaminen voi saada työyhteisössä jotain hyvää liikkeelle”, Yli-Kaitala sanoo.