Palaute on työelämän pienin suuri asia

Osallistu
Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta

Parhaimmillaan palaute energisoi, synnyttää työn imua ja kannustaa kehittymään. Monella työpaikalla se on kuitenkin käyttämätön voimavara.

Paras palaute on saajalleen hyödyllistä – riippumatta siitä, onko se kiittävää vai korjaavaa. Hyödyllinen palaute vie tekemistä eteenpäin, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Hakanen näkee palautteen antamisen jatkumona. Mikropalautetta annetaan vaikkapa työpaikan käytävällä, ohimennen. Se voi olla tervehdys tai toteamus ”hyvin tehty”.

”Mikropalaute on pientä hyväksyntää. Se viestii, että olet olemassa ja okei. Se pitää yhteisen työvirran käynnissä”, Hakanen sanoo.

Jatkumon toisessa päässä palaute on työn tekemisen järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista arviointia. Kehityskeskustelu on tästä yksi esimerkki.

Palautteen ajatellaan yleensä liittyvän lähinnä tekoihin. Hakasen mielestä palaute tai sen puute osuu kuitenkin myös saajaan ihmisenä ja työntekijänä. Se tekee asiasta hyvin merkityksellisen ja monisyisen.

Palaute vahvistaa työn imua

Palaute on merkki siitä, että ihmisen työ huomataan. Monessa organisaatiossa työntekijät kokevat puurtavansa yksin. Palaute antaa mahdollisuuden jakaa aikaansaannoksensa jonkun toisen kanssa.

Myönteinen palaute vahvistaa työntekijän halua tehdä vastedes lisää hyvää. Se energisoi sekä synnyttää työn imua ja positiivisia tunteita. Niiden taas tiedetään laajentavan ihmisen ajattelumalleja.

”Iloa, innostusta ja ammattiylpeyttä kokevat ovat muita luovempia ja sosiaalisempia. He haluavat herkemmin ideoida ja kokeilla uutta”, Jari Hakanen sanoo.

Jatkuva, kannustava palaute tukee ihmisen työidentiteettiä eli käsitystä siitä, millainen hän on työntekijänä. Se kasvattaa motivaatiota oppia ja kehittyä. Kaiken lisäksi palaute on kuin sementtiä, joka luo työpaikalle psykologisesti turvallista ilmapiiriä.

Miksi hyvää jaetaan säästöliekillä?

Jos palautetta ei saa, työntekijä ei voi olla varma, tekeekö hän oikeita asioita. Hänelle saattaa myös tulla kurja tunne siitä, ettei työllä ole mitään merkitystä. Se on huono juttu työmoraalin ja hyvinvoinnin kannalta.

”Seurauksena voi olla työn mielekkyyden katoaminen ja työhön tylsistyminen. Jopa työuupumuksen riski saattaa kasvaa”, Jari Hakanen sanoo.

Hänestä suomalaisilla työpaikoilla on iso arvostus- ja palautevaje. Epävarmuus ja kiire vain vahvistavat palautteen kaipuuta.

”Elämme pihtaamisen kulttuurissa, jossa hyvää jaetaan säästöliekillä. Sen tilalle tarvittaisiin anteliaisuuden kulttuuri, ja kaikkein helpointa anteliaisuutta on palaute. Se on käyttämätön voimavara monella työpaikalla.”

Työkaverin tai esimiehen yhdelläkin lausahduksella voi olla lähtemätön vaikutus. Myönteinen kommentti saattaa kannatella pitkään ja pysyä mielessä koko työuran ajan. Jos kyse on nuoresta ihmisestä, repliikki voi vaikuttaa jopa ammatinvalintaan.

”Ei paskempaa jälkeä!”

Jari Hakasen mielestä palautteen antamisessa tärkeintä on, että antajalla on hyvät tarkoitusperät. Ei tarvitse käyttää suuria sanoja, jos ne eivät istu omaan suuhun tai työyhteisön puhetapaan. ”Ei paskempaa jälkeä” saattaa jollain työpaikalla olla paras arvostuksen osoitus.

Palautteen antajan on hyvä pitää mielessä myös nämä asiat:

  • Muista, että palautteen tarkoitus on aina auttaa saajaa eteenpäin.
  • Ole aito ja vilpitön.
  • Puhu selkeästi ja konkreettisesti myös silloin, kun annat korjaavaa palautetta.
  • Älä anna palautetta, jos olet ärtynyt tai väsynyt.
  • Anna kriittinen palaute kahden kesken. Älä silloinkaan latista äläkä nolaa.
  • Ole valmis keskustelemaan, tarkentamaan ja vastaamaan kysymyksiin. Palaute on kaksisuuntainen tie, jossa molemmat osapuolet kohtaavat.

Palautetta kannattaa janota

Kun toisten työn myönteinen huomioiminen on työpaikalla arkipäivää, ”hyvää” tai ”huonoa” palautetta ei edes tarvitse erotella. Sellaisessa kulttuurissa korjaavankin palautteen vastaanottaminen on helpompaa.

”Meidän kaikkien on hyvä oikein janota palautetta. Sen avulla voi tulla paremmaksi omassa työssään. Ja jos palautetta ei muuten tipu, sitä voi pyytää”, Jari Hakanen vinkkaa.

Hän itse kouluttaa ja luennoi paljon. Jos yleisön joukossa näkyy joku työtovereista, Hakasella on tapana pyytää palautetta esiintymisestään: Miten meni? Mitä voisin vastedes tehdä paremmin?

”Olen kiitollinen rehellisestä palautteesta. Hienoa, jos työkaveri suostuu antamaan tarvittaessa kritiikkiä. Se tarkoittaa, että hän ottaa minut ja tekemiseni vakavasti ja tahtoo parastani.”

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (2)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (2)

Upi78 |

Kiitos, oli mukava lukea tekstiä, joka on liki omaa ajatusmaailmaani. Varsinkin ajatus siitä, että myös korjaavaa palautetta on helpompi ottaa vastaan, mitä enemmän yleensäkin palautetta saa, kolahti ?

Henna Eklund | Hennaksi |

Palautteen kautta on mahdollista kehittyä. Siksi se on olennainen osa työelämää, kasvua sekä myös sisältöjä. Mikään ei ole täydellinen heti, vaan aina sitä pitää hieman hioa.

Tuoreimmat jutut

Vuoden 2020 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä käsittelee psykologista palautumista työstä. Jutussa tutkija, psykologi Anniina Virtanen esittelee kuusi palautumisen kokemusta, jotka edistävät hyvinvointia.

”Oleellista on, että jaksaa myös vapaa-ajalla tehdä itselleen mieluisia ja tärkeitä asioita. Kaikki vapaa-aika ei saisi mennä työstä toipumiseen”, Virtanen sanoo haastattelussa.

Kymmenen luetuimman jutun listalla on myös johtamiseen, viisikymppisten vahvuuksiin, etätyöhön ja mielenterveyteen liittyviä aiheita.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

  1. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä
  2. Näin esimies on läsnä työntekijöilleen
  3. Nämä 10 vahvuutta sinullakin on työelämässä viisikymppisenä
  4. Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi
  5. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja
  6. Ahdistus sallittu – huolien käsittely vapauttaa energiaa työn tekemiseen
  7. Empatia ja digitaidot auttavat etäjohtajaa onnistumaan
  8. Kriisi tekee hyvästä johtamisesta entistäkin tärkeämpää
  9. Näin esimies vahvistaa työntekijän uskoa onnistumiseen
  10. Työpaikan kirjoittamattomat säännöt hämmentävät: ”Maanantaina sähköpostissa odottaa viestiketju”

Salliva suhtautuminen epäonnistumisiin on yksi merkki siitä, että työyhteisö on psykologisesti turvallinen. Siellä saa siis olla turvallisin mielin oma itsensä, tuoda esiin mielipiteensä ja ajatuksensa.

”Perinteinen tapa suhtautua virheisiin on se, että niitä pitää välttää. Mokaaminen hävettää, mikä johtaa virheen peittelyyn”, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Yli-Kaitalan mielestä epäonnistumisissa on kuitenkin iso mahdollisuus oppimiseen. Se jää hyödyntämättä, jos virheistä ei puhuta. Voidaanko seuraavalla kerralla onnistua paremmin, jos saatua kokemusta ei jaeta eikä pohdita?

Psykologinen turvallisuus on esillä Työterveyslaitoksen Yhteensattumia-hankkeessa, jossa tunnistetaan sattuman tuomia mahdollisuuksia asiantuntijatyöpaikoilla. Sen tuotoksena on syntynyt digiopas Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä.

Kaikenlaisia virheitä ei pidä hyväksyä

Pelon ilmapiiri johtaa vaikenemiseen. Hiljaisuuden taustalla voi olla ajatus siitä, että virhettä käytetään työyhteisössä tekijäänsä vastaan.

Virheistä puhuttaessa pitää toki muistaa, että niiden seuraukset vaihtelevat eri aloilla ja erilaisissa töissä. Esimerkiksi sairaalassa tehty virhe voi pahimmillaan vaarantaa potilaan hengen. Kokeilevaan ja uutta luovaan työhön epäonnistumiset kuuluvat väistämättä.

Psykologisen turvallisuuden tiedetään vahvistavan muun muassa oppimisen kulttuuria ja työhyvinvointia. Kaikkiin virheisiin ei silti pidä suhtautua hyväksyvästi:

”Jos joku on rikkonut työpaikan sääntöjä tai tehnyt jotain eettisesti arveluttavaa, asiaan pitää tietysti puuttua. Kun kaikki tietävät sallitun käyttäytymisen rajat, rikkomuksiin puuttuminen ei heikennä psykologista turvallisuutta”, Kirsi Yli-Kaitala korostaa.

Yllättävät käänteet kuuluvat työhön

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on helppo hengittää ja tehdä töitä. Sellaista ilmapiiriä ei voi kehittää irrallaan organisaation muusta toiminnasta. Työyhteisössäkin se vaatii aikaa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja omien motiivien ymmärtämistä.

Esihenkilö voi luoda virheistä oppimisen ilmapiiriä esimerkiksi näin:

  1. Tuo esiin omia puutteitasi.
  2. Kysy tarvittaessa neuvoa ja pyydä apua.
  3. Ota vastuu tekemistäsi virheistä.
  4. Osoita, että haluat kaikkien äänen kuuluviin työyhteisössä.
  5. Tunnista tilanteita, joihin liittyy pelkoa.
  6. Sano ääneen, että virheet ja yllättävät käänteet kuuluvat työhön.
  7. Rohkaise kokeilemaan uutta ja kohtaamaan vastoinkäymisiä.
  8. Kannusta jakamaan epäonnistumisia ja oppimaan niistä yhdessä.
  9. Kiitä hyvästä yrityksestä ja ponnisteluista.

Virhe ei vie ihmisen kyvykkyyttä

Työyhteisön jokainen jäsen on osaltaan luomassa joko turvallista tai pelon ilmapiiriä. Pienilläkin ilmeillä, eleillä ja sanoilla on merkitystä. Kirsi Yli-Kaitala ehdottaa ajattelutavan muuttamista tähän suuntaan:

Hyväksyn sen, että epäonnistun välillä. Se ei vähennä ammatillista osaamistani eikä kerro siitä, mihin pystyn. Suhtaudun ymmärtäväisesti myös työkavereiden mokiin. Niissäkin on usein kyse ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja asioista, joita on vaikea ennakoida.

Jos epäonnistumisista puhuminen tuntuu vieraalta, sitä voi kokeilla Ruusu, nuppu & piikki -menetelmällä:

  • Jokainen kertoo vuorollaan kolme asiaa esimerkiksi työviikostaan tai -kuukaudestaan.
  • Ruusu on asia, joka sujui hyvin.
  • Nuppu on asia, joka herättää toivoa tai innostaa.
  • Piikki on asia, joka ei mennyt kovin hyvin tai epäonnistui.

Tällaiseen kolmen kokonaisuuteen yksi epäonnistuminen sujahtaa helposti eikä korostu liikaa.

”Kun joku avautuu omista epävarmuuksistaan ja puutteistaan, se saa muutkin avautumaan omistaan. Jo tämän mekanismin tiedostaminen voi saada työyhteisössä jotain hyvää liikkeelle”, Yli-Kaitala sanoo.

Joka kahdeksas suomalainen palkansaaja kärsii kroonisesta väsymyksestä usein tai jatkuvasti. Tieto on peräisin vuoden 2019 työolobarometrista. Väsymys voi liittyä esimerkiksi stressiin tai työuupumukseen, mutta myös elintavoissa saattaa olla parantamisen varaa: syödään väärällä tavalla ja nukutaan liian vähän.

Johtava asiantuntija, ravitsemusterapeutti Jaana Laitinen puhui Työterveyslaitoksen Facebook Live -lähetyksessä terveellisestä ravitsemuksesta, unesta ja palautumisesta poikkeusaikana.

”Jatkuvaan etätyöhön siirtyneen ihmisen elämänpiiri voi kaventua niin, että hän liikkuu vain ruokapöydän, työpöydän, sohvapöydän ja yöpöydän välillä.”

Laitinen antoi neuvoja muun muassa siihen, miten napostelua saisi vähennettyä. Napostelu on esimerkiksi jatkuvaa mussutusta, joka korvaa terveellistä perusruokaa ja syrjäyttää säännöllisen ruokarytmin. ”Koneen” pitäminen käynnissä herkkujen voimalla voi tulla tavaksi.

Kokeile näitä vinkkejä:

1. Tarkkaile, tuleeko sinun naposteltua

Jos sinulla on tapana napostella, sen tunnistaminen on hieno juttu. Muuten syöt itseltäsi salaa. Kun sitten jonain päivänä vaihdat venyvät verkkarit työvaatteisiin, ne saattavat tuntua yllättävän tiukoilta.

2. Mieti, miksi napostelet

Onko kyse siitä, ettet syö riittävästi kunnon ruokaa ja olet nälkäinen? Yritätkö parantaa napostelulla keskittymistäsi työhön? Vai syötkö lievittääksesi stressiä? Silloin mielesi tekee varsinkin rasvaisia ja suolaisia ruokia.

Napostelu voi liittyä myös väsymykseen. Liian vähän tai huonosti nukkuneena ruokahalua lisäävien hormonien eritys lisääntyy.

3. Pidä ruokarytmi säännöllisenä

Huolehdi siitä, että syöt säännöllisesti. Aivot ja lihakset tarvitsevat polttoainetta suunnilleen 3–4 tunnin välein.

Jos ruokailut ja kahvitauot meinaavat jäädä väliin, hyödynnä puhelimen hälytyksiä tai sähköisiä kalenterivarauksia.

4. Jätä epäterveelliset herkut kauppaan

Ruokatottumusten muuttaminen alkaa ostoslistan laatimisesta. Kirjaa listalle terveellisiä vaihtoehtoja ja noudata listaa, kun olet ruokakaupassa.

5. Napostele aiempaa terveellisemmin

Vähennä naposteltavan ruoan määrää ja paranna sen laatua. Rouskuttele vaikka porkkanaa suklaan sijasta ja juo vettä sokerisen limsan asemasta.

6. Päätä, milloin herkuttelet

Tee itsesi kanssa sopimus siitä, minä päivinä herkuttelet esimerkiksi lounaan jälkeen. Päätä etukäteen sekin, mitä jälkiruokaa syöt.

Kun sitten olet haukkaamassa herkkua, pysähdy, hengitä rauhallisesti ja nauti hyvästä mausta. Ruoasta, myös herkuista, saa nauttia ja kokea mielihyvää. Tietoinen syöminen voi auttaa pitäytymään kohtuullisessa määrässä.

Jos sinulla on perhettä, niin sopikaa yhteisestä karkkipäivästä. Pysykää silloinkin kohtuudessa. Noin 100 grammaa karkkia per nuppi on ihan riittävästi.

7. Tiedosta napostelun seuraukset

Mieti, mitä napostelu tekee hampaille ja vyötärölle. Paljonko rahaa herkkuihin kuluu? Mitä muuta voisit rahoilla tehdä kuin istua hammaslääkärin vastaanotolla suu ammollaan, poran vihloessa hampaita?

Mielikuvat siitä, mitä huonoa tai hyvää erilaisista ruokatottumuksista seuraa, voivat motivoida muutokseen.

8. Huolehdi riittävästä palautumisesta

Pidä elvyttäviä taukoja työpäivän aikana. Anna itsesi palautua työn rasituksista, kun olet vapaalla.

Pura stressiä terveellisillä keinoilla, kuten ulkoilemalla, saunomalla, musiikkia kuuntelemalla tai perheen ja ystävien kanssa lautapelejä pelaten.

9. Suhtaudu itseesi lempeästi

Ole itseäsi kohtaan myötätuntoinen ja ymmärtäväinen. Elämme parhaillaan rankkaa ajanjaksoa, joka herättää monenlaista huolta ja poikkeaa kaikista aiemmista.

Se, että moitit itseäsi repsahduksista, ei edistä muutoksen tekemistä. Neutraali tai kannustava suhtautumistapa toimii paremmin. Ajattele, että olet nyt harjoittelemassa uuttaa toimintatapaa. Kiitä itseäsi onnistumisesta!