Pidetäänkö työuupumusta sairautena muissa maissa?

Osallistu

Suomessa työuupumusta ei pidetä sairautena. Luokitellaanko se sairaudeksi muissa maissa?

Työuupumukselle ei ole varsinaista diagnoosia kansainvälisessä tautiluokituksessa. Se mainitaan luokituksessa terveydentilaan vaikuttavana tekijänä, joka voidaan kirjata diagnoosiin lisätietona.

Käytännöt työuupumuksen kirjaamisesta vaihtelevat jonkin verran eri maissa:

Ruotsalaisessa luokituksessa on otettu varsinaisena diagnoosina käyttöön exhaustion disorder, johon työuupumus kirjataan, mikäli se täyttää määritellyt kriteerit tilan luonteesta ja vakavuudesta. Hollannissa puolestaan käytetään diagnoosia work-related neurasthenia vastaavasta tilasta.

Sen sijaan Amerikassa stressiin liittyvät tilat on perinteisesti nähty pitkälti yksilön ongelmana, joka voi johtua huonosta soveltuvuudesta, osaamisen puutteista tai heikoista resursseista.

Toisin sanoen on maita, joissa vakavaa työuupumusta pidetään sairauteen rinnastettavana tilana. Useimmissa maissa sitä ei pidetä sairautena.

Psykologiassa työuupumusta tarkastellaan prosessina, jossa työntekijän voimavarat vähitellen ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena. Työlääketieteessä tämän prosessin toista ääripäätä, jossa ilmenee voimakkaita, jatkuvia ja työkykyä heikentäviä oireita, pidetään yksilön ja ympäristön välisenä häiriötilana.

Pitkittäistutkimuksissa on todettu, että työuupumuksen oireiden ja sairauksien – muun muassa masennuksen – välillä on yhteys molempiin suuntiin: työuupumuksen oireet lisäävät sairauksien riskiä, ja sairastuminen puolestaan lisää todennäköisyyttä kokea työuupumuksen oireita.

Ensin mainittu polku, työuupumuksen oireista sairastumiseen, on huomattavasti yleisempi kuin jälkimmäinen. Työuupumuksen on todettu lisäävän sairastumisen ja työkyvyttömyyden riskiä. Kun tarkastellaan työuupumusta prosessina, lievä työuupumus muistuttaa kuormitus- tai stressitilaa ja vakava työuupumus sairaustilaa.

Suomessa on hyvä työturvallisuuslaki. Sen mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työ ei aiheuta vaaraa työntekijän fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle. Liiallinen työkuormitus ja epäasiallinen kohtelu on nostettu erikseen pykäliin 25 ja 27, jotka ohjaavat esimiestä selvittämään tällaista tilannetta ja ryhtymään toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Suomalaisessa terveydenhuollossa yksilön diagnoosi määritellään oireiden perusteella. Työelämän kannalta on keskeistä, mitkä oireet aiheuttavat työkyvyttömyyttä.

Työuupumus voi liittyä monenlaisiin oireisiin ja sairauksiin. Tutkimusten mukaan vakavasti työuupuneista 47 prosentilla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus, 45 prosentilla masennus ja 28 prosentilla sydän- ja verisuonitauti. Näiden lisäksi työkyvyttömyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi unihäiriö tai ahdistuneisuus.

Sellaisenaan työuupumuksen oireet muistuttavat jossain määrin myös diagnoosien ”sopeutumishäiriö”, ”muu reaktio vaikeaan stressiin” ja ”erilaistumaton elimellisoireinen häiriö” kriteereitä.

Työterveyspsykologian dosentti, johtaja Kirsi Ahola, Työterveyslaitos

Lisää tietoa:

”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä” (Kirsi Aholan haastattelu Työpiste-verkkolehdessä)

Työuupumuksen hoito (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Työkunnon, kuormituksen ja palautumisen arviointi (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Kysy duunitohtorilta

Askarruttaako jokin työhyvinvointiin liittyvä asia mieltäsi? Kirjoita kysymyksesi alle ja lähetä se Duunitohtorille. Vastaukset julkaistaan Duunitohtori-palstalla. Voit lähettää kysymyksen myös nimettömästi.

Duunitohtorin arkisto

Tutustu myös:
Tuoreimmat jutut

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä. Suurin yksittäinen työkyvyttömyysjaksojen syy on masennus. Työhön paluuta voidaan helpottaa muokkaamalla työtä.

”Työn muokkauksen tavoitteena on tukea työkykyä ja mahdollistaa työn jatkaminen. Työtä muokkaavat työntekijä, esimies ja työterveyshuolto yhteistyössä”, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat julkaisseet oppaan, jossa esitellään työn muokkauksen keinoja. Niitä ovat esimerkiksi tehtävien pilkkominen pienempiin osiin, siirtyminen väliaikaisesti pois asiakaspalvelutyöstä, taukojen lisääminen ja parityöskentely.

Samat keinot sopivat myös liiallisesti kuormittuneen työntekijän tukemiseen. Parhaassa tapauksessa se ehkäisee tarvetta jäädä sairauslomalle.

Miten työn muokkaus vaikuttaa muihin?

Lähiesimiehellä on tärkeä rooli työn muokkauksen mahdollistajana ja käytännön järjestelyjen tekijänä. Hänen tehtävänään on hahmottaa kokonaistilanne:

Miten yhden henkilön työn muokkaaminen vaikuttaa muiden työhön? Tarvitseeko työyhteisö kokonaisuudessaan tukea? Keiden kaikkien tulee tietää tilanteesta, jotta työntekijän työmäärää ja tehtäviä voidaan hallita?

Esimiehen kannattaa keskustella etukäteen työntekijän kanssa siitä, miten tämä toivoo tilanteesta kerrottavan muille. Ilman lupaa hän ei voi kertoa esimerkiksi poissaolon syytä. Työkavereiden on kuitenkin hyvä tietää, miten he voivat tukea muokkauksen onnistumista.

”Työterveyshuolto tukee lähiesimiestä työn muokkauksen suunnittelussa. Hän voi lisäksi saada tukea esimerkiksi työsuojelupäälliköltä, työkykykoordinaattorilta tai henkilöstöhallinnosta”, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.

Älä oleta, vaan kysy työntekijältä

Oppaan Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn tiedot ja ohjeet sopivat niin esimiehille, työterveyshuollolle, henkilöstöasiantuntijoille kuin työkavereillekin.

Nämä vinkit ovat esimiehelle, joka ottaa vastaan sairauslomalta palaavan työntekijän:

  1. Tilanne ei vaadi erityisosaamista. Luonnollisuus ja empatia esimiehenä riittävät.
  2. Toivota työntekijä tervetulleeksi ja osoita olevasi ilahtunut hänen paluustaan. ”Tervetuloa takaisin töihin! Minusta on hienoa, että olet taas täällä.”
  3. Älä tee olettamuksia, vaan kysy. ”Millaista sinusta on palata takaisin töihin?”, ”Huolettaako sinua jokin asia töihin paluussa?”, ”Toivotko, että kerron asiasta jotain muille työntekijöille?”, ”Miten voisin esimiehenä parhaiten auttaa sinua töihin paluussa?”
  4. Tue työn tekemistä niin työn kuin työntekijänkin tarpeista käsin. ”Suunnittelimme jo aiemmin työsi järjestämistä nyt, kun palaat töihin. Oletko ehtinyt ajatella asiaa? Miltä suunnitellut työtehtävät, työmäärä ja työn järjestelyt tällä hetkellä vaikuttavat sinusta?”
  5. Kerro olevasi käytettävissä. ”Voit koska tahansa tulla juttusilleni. Pohditaan asioita yhdessä.”

Hyvän tekeminen tai osoittaminen toiselle ihmiselle ─ jopa vailla odotuksia vastavuoroisuudesta ─ lisää molempien osapuolten hyvinvointia. Se lisää myös todennäköisyyttä, että toinenkin tekee jotain hyvää eteenpäin joko hyväntekijälleen tai jollekulle muulle, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Työpaikalla arjen huomaavaisuus on voimavara. Se liittyy usein lyhyisiin kohtaamisiin kiireen keskellä. Näitä kohtaamisia on työpäivän ja -viikon aikana lukuisia. Joka kohtaamisessa voimme olla toisillemme ystävällisiä ja kiitollisia tai täysin neutraaleja tai vihamielisiä.

”Jos vuorovaikutuksen minimi on, että aamulla tervehditään, niin seuraava askel on kiittäminen”, Hakanen sanoo.

Hänen mukaansa kiitollisuudella on vahva myönteinen yhteys hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Joidenkin tutkimusten mukaan kiitollisuutta tuntevilla on myös parempia ihmissuhteita kuin muilla.

Ystävälliset kohtaamiset ovat tärkeitä vuoden jokaisena päivänä. Ystävänpäivä on hyvä aika palauttaa se mieleen.

Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka kertoo Stressikirjassaan (Talentum, 2015) johtajasta, joka ystävänpäiväviikolla lähetti henkilöstölleen tällaisen viestin:

  1. Kirjoita itsellesi lyhyt kirje asioista, joissa olet onnistunut. Kiitä itseäsi niistä.
  2. Anna positiivinen palaute toisten kuullen vähintään yhdelle työkaverillesi päivässä.
  3. Kehu yksi työkaveri päivässä ”selän takana”.
  4. Ystävänpäivänä kerro jollekin työkaverille, mikä mukava asia hänestä on jäänyt mieleesi.
  5. Ystävänpäivänä kättele tai halaa jokainen työkaverisi.
  6. Kirjoita pienille lapuille mukavia sanoja, jotka tosissasi haluat työkaverillesi osoittaa. Aloita: Minusta sinä olet niin…
  7. Tee viikon päätteeksi mielessäsi tai vaikka ranskalaisilla viivoilla inventaario omista palautetoimistasi viikon aikana.

Elintarvikeyhtiö Apetitin tuotantolaitosten seinillä näkyy julisteita, joiden päähenkilöt ovat piirrettyjä hahmoja:

Elintarviketyöntekijän tunnistaa valkoisesta asusta, varastotyöntekijän harmaa-oranssista. Kaupan palvelutiskillä työskentelevä hahmo on pukeutunut mustaan työtakkiin ja suikkaan.

Julisteet liittyvät yhtiön työturvallisuusteemaan, joka vaihtuu neljä kertaa vuodessa. Kun teemana oli esimerkiksi Raportoi vaaroista, julisteen työntekijä oli liukastumassa lattialla olevaan vesilätäkköön.

”Meillä pestään vihanneksia, joten vettä käytetään paljon. Liukkaus on yksi suurimmista tapaturmavaaroistamme”, kertoo Apetit-konsernin HSE-päällikkö Heta Leskinen.

”Korostamme jokaisen työntekijän vastuuta. Ei ole vain esimiehen velvollisuus kuivata vettä lattialta. Ja kun huomaa työympäristössään jonkin vaaran, siitä pitää raportoida eteenpäin.”

Julisteissa on niukasti tekstiä. Kuvien tarkoitus on havainnollistaa asiaa varsinkin maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Kuvia hyödynnetään turvallisuuskampanjoiden lisäksi muutenkin:

”Työturvallisuuteen liittyy paljon ohjeita. Kuvalliset ohjeet helpottavat ymmärtämistä esimerkiksi silloin, kun kyse on koneiden ja laitteiden tai vaikka kuulonsuojainten oikeasta käytöstä”, Leskinen sanoo.

Työnantaja tarjosi kielenopetusta

Heta Leskiselle kuuluvat työturvallisuuden lisäksi terveysjohtamiseen ja ympäristöön liittyvät asiat. Hänen työpaikkansa sijaitsee Helsingin Kivikossa.

Kivikon tuotantolaitos on keskittynyt tuoreiden vihannesten käsittelyyn. Siellä salaatit, kurkut ja tomaatit pestään ja pilkotaan ennen kuin ne päätyvät esimerkiksi kauppojen salaattibaareihin.

Tuotantolaitos on konsernin monikulttuurisin työpaikka. Sen noin sadasta elintarviketyöntekijästä puolella on maahanmuuttajatausta, ja kansallisuuksia on yli kymmenen. Viime syyskuusta lähtien suomi on ollut työpaikan ainoa työkieli.

”Halusimme, että vastedes kaikilla työntekijöillä olisi tasavertaiset mahdollisuudet kommunikoida ja kehittyä”, Leskinen perustelee.

Ennen muutosta työnantaja tarjosi henkilöstölle mahdollisuuden osallistua suomen kielen opetukseen työpaikalla. Kielenopettaja kävi Kivikossa kerran viikossa. Kielitunnit alkoivat heti työpäivän jälkeen, ja osallistujille tarjottiin välipala.

”Opetus sai alkujaan hyvän vastaanoton. Työntekijät olivat itse toivoneet kielenopetusta.”

Turvallinen työnteko on ammattitaitoa

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla on tarkasteltu työssäkäyvien maahanmuuttajien tarvitsemaa osaamista ja sen kehittämistarpeita.

”Ammattitaidon yhtenä osa-alueena voidaan pitää työn tekemistä terveellisesti ja turvallisesti”, sanoo vanhempi asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.

Työtapaturmia koskevien tutkimusten mukaan monikulttuurisilla työpaikoilla on erityistä syytä satsata työturvallisuuden parantamiseen ja työterveyden edistämiseen. Suomessa maahanmuuttajien on esimerkiksi todettu jäävän kantaväestöä useammin työterveyshuollon ulkopuolelle.

”Syynä voi olla se, ettei heille ole järjestetty työterveyshuoltoa tai se, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa työterveyshuollosta tai valmiuksia käyttää sitä.”

Tapaturman peittelystä oppimiseen

Barbara Bergbom sanoo, että joidenkin työntekijöiden kulttuuritaustaan saattaa liittyä suuri kunnioitus työnantajaa kohtaan. Se voi toisinaan johtaa liialliseen joustavuuteen tai ylitunnollisuuteen: ylitöitä tehtäisiin jatkuvasti ja töissä oltaisiin sairaanakin.

Heta Leskisen kokemuksen mukaan työnantajan kunnioitus tai pelko voi joskus vaikuttaa myös niin, että sattunutta työtapaturmaa halutaan piilotella.

”Työntekijä ehkä pelkää työnantajan reaktiota ja sitä, että on tehnyt jotain väärin. Pelkona voi olla jopa työpaikan menettäminen. Me taas haluamme tietää kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet, jotta voimme oppia niistä.”

Jokainen työtapaturma tutkitaan. Tapaturmaan joutunut työntekijä, hänen esimiehensä ja tämän esimies käyvät tapahtuneen yhdessä läpi.

”Painotamme aina, ettei tarkoitus ole syyttää ketään. Haluamme vain tietää, mitä tapahtui, jottei vastaavaa enää sattuisi kenellekään. Pyrimme tarkoituksella luomaan avointa, hyväntahtoista ja turvallista ilmapiiriä”, Leskinen sanoo.

”Parasta on, jos työntekijä itsekin innostuu ideoimaan, miten työtä voisi tehdä entistä turvallisemmin.”

Kuvitus: Tiina Valve, Zeeland Family