Reilu esimies kuuntelee ja antaa mahdollisuuksia vaikuttaa

Osallistu

Päätöksenteko tuntuu oikeudenmukaiselta, jos se pohjautuu oikeaan tietoon ja kaikkia kohdellaan samojen sääntöjen mukaan. Esimies ei aina pysty vaikuttamaan organisaation päätöksiin, mutta omalle porukalleen hän voi olla reilu johtaja.

Oikeudenmukaisuuden kokemuksilla on vaikutusta työntekijän hyvinvointiin ja siihen, sitoutuuko hän organisaationsa tavoitteisiin. Epäoikeudenmukaisen kohtelun tiedetään jopa lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Työelämän oikeudenmukaisuuden tutkimusta pohjusti 1970-luvulla Yhdysvalloissa tehty tutkimus, joka koski oikeudenkäyntejä. Sen mukaan prosessin oikeudenmukaisuus oli lopulta tärkeämpää kuin lopputulos. Kun henkilö oikeusprosessin aikana sai sanoa sanansa ja tulla kuulluksi, hän oli päätökseen tyytyväisempi kuin ne, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut.

Tämä on syytä pitää mielessä vaikkapa irtisanomistilanteissa: ihmisiä voi ja tulee kohdella arvostavasti myös silloin, kun varsinainen asia ei ole miellyttävä.

Suomessa työpaikkojen oikeudenmukaisuutta ovat tutkineet muun muassa Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera. Heidän mukaansa ihmiset kokevat päätöksenteon oikeudenmukaiseksi, jos

  • päätökset pyritään tekemään mahdollisimman puolueettoman ja oikean tiedon perusteella
  • kaikkia kohdellaan samalla tavalla tai samojen sääntöjen mukaan
  • kaikkia, joita päätös koskee, kuullaan, tai he saavat sanoa asiasta mielipiteensä
  • epäonnistuneet tai väärin perustein tehdyt päätökset voidaan purkaa.

Esimies vaikuttaa omaan tiimiinsä

Yksittäinen esimies ei aina voi vaikuttaa päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi organisaatiomuutoksiin liittyvät asiat tulevat hänelle itselleenkin usein annettuina. Hänen käyttäytyminensä kuitenkin vaikuttaa työntekijän oikeudenmukaisuuden kokemukseen, eikä kunnioittavan ja ystävällisen kohtelun merkitystä voi liikaa korostaa.

Esimies pystyy vaikuttamaan ainakin siihen, miten oikeudenmukaisuus toteutuu hänen omassa työryhmässään ja sen työskentelyssä. Esimiehen kannattaa miettiä ja ratkaista esimerkiksi näitä asioita:

  • Millä tavalla voit lisätä työntekijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ainakin heidän omaa työtään koskeviin asioihin?
  • Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy vuorovaikutuksessa. Millä tavalla voisit tukea ja kehittää työryhmäsi jäsenten sosiaalisen kanssakäymisen taitoja kohti rakentavaa vuorovaikutusta?
  • Kehityskeskustelut vaikuttavat osaltaan oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Hyödyttömiksi koetut keskustelut vaikuttavat siihen kielteisemmin kuin se, ettei kehityskeskusteluja käytäisi ollenkaan. Miten voisit kehittää keskusteluja entistä hyödyllisemmiksi?
  • Epävarmoina aikoina oikeudenmukaisuuden tarve kasvaa. Mihin sinun kannattaisi silloin kiinnittää erityistä huomiota?

Miksi toinen saa erikoiskohtelua?

Eräällä työpaikalla lapsiperheiden vanhempien annettiin valita loma-aikansa ensimmäisinä. Osa muista työntekijöistä koki, ettei heitä kohdella tasa-arvoisesti. Loma-ajat aiheuttivat siten närää ja pahaa mieltä vuosittain.

Yksilöllisiä vaikutusmahdollisuuksia pidetään usein arvossaan – silloin, kun ne koskevat itseä. Sen sijaan kokemus siitä, että muilla työntekijöillä on enemmän vaikutusvaltaa esimerkiksi työaikoihin ja joustoihin, saattaa aiheuttaa kateutta ja kyräilyä.

Työntekijät voivat kokea myös, että työt jakautuvat epätasaisesti. Se saattaa olla tottakin, mutta joskus syynä on tiedon puute siitä, mitä muut oikeastaan tekevät.

Esimiehen olisi hyvä kertoa, millaisia syitä yksilöllisten joustojen ja erityisjärjestelyjen taustalla on. Se tosin ei aina ole mahdollista luottamuksellisuuden vuoksi. Joka tapauksessa läpinäkyvyys, yhteinen keskustelu ja joustojen ulottaminen – mahdollisuuksien mukaan – kaikkia koskeviksi voivat parantaa tilannetta.

Esimiehen on hyvä muistaa tämäkin: vaikka hän olisi tehnyt kaikkensa ollakseen oikeudenmukainen, on mahdollisista, että jotkut alaisista kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi.

Myös lait velvoittavat tasapuolisuuteen

Oikeudenmukaisuus on tärkeää inhimillisistä syistä, mutta tasapuoliseen kohteluun velvoittavat myös muun muassa seuraavat lait:

Työsopimuslaki työsuhteen yleislakina velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen työssä on puolestaan työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuus. Yhdenvertaisuuslaki koskee yleisesti ihmisten välistä yhdenvertaisuutta, ja sen tarkoitus on ehkäistä syrjintää myös työelämässä.

 

Lakeja koskevan osuuden on kirjoittanut Työterveyslaitoksen vastaava lakimies Aija Kuurne.

Juttu perustuu oppaan ”Pomohautomo – Opi esimieheksi” käsikirjoitukseen, jonka ovat tehneet työsuojelupäällikkö, työnohjaaja, kouluttaja, valmentaja Tommy Larvi ja henkilöstösuunnittelija, kouluttaja, valmentaja Anna Vanhala.

He työskentelivät Työterveyslaitoksessa muun muassa esimiesten kouluttajina. Nykyisin molemmat ovat Kotkan kaupungin palveluksessa.

Pomohautomossa käydään läpi esimiestyön keskeiset asiat, ja se on tarkoitettu varsinkin tuoreille esimiehille. Heille tärkeitä näkökulmia on kerätty muun muassa Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehden lukijakyselyillä ja joukkoistamalla aihetta sosiaalisessa mediassa.

Työpiste-verkkolehti julkaisee Pomohautomon juttusarjana vuoden 2018 aikana. Lue sarjan aiemmat osat tämän jutun alapuolelta kohdasta Toimituksemme suosittelee.

Pomohautomoa voi seurata myös Twitterissä: @pomohautomo

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Vahva motivaatio ja myönteiset asenteet työtä kohtaan. Kokemuksen kautta kertynyt hiljainen tieto ja halu siirtää sitä eteenpäin. Taito soveltaa tietoa, hallita kokonaisuuksia ja tunnistaa olennaisia asioita. Hyvä elämänhallinta ja kyky säädellä omia tunteitaan.

Erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitoksesta luettelee esimerkkejä siitä, millaisia vahvuuksia varttuneilla työntekijöillä on tutkimusten mukaan.

Viime aikoina Ruokolainen on saanut puhua paljon ikääntymisestä, siihen liittyvistä voimavaroista ja haasteista – aihe kiinnostaa työpaikoilla. Jos kuulijat ovat työntekijöitä, hänelle sanotaan usein: Sinun pitäisi puhua tästä teemasta meidän esimiehillemme.

”Minäkin haluan vaikuttaa esimiesten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Tutkijana minua kiinnostaa, mitä esimies voi tehdä sen eteen, että ikääntyvät työntekijät pysyisivät töissä pidempään ja että heidän osaamistaan arvostettaisiin enemmän. Minua kiinnostaa myös, miten esimiestä voi tässä työssä tukea”, Ruokolainen sanoo.

Kokemus terästää selviytymiskeinoja

Tutkimusnäyttö ei tue monia yleisiä ja kielteisiä ikääntymiseen liitettäviä ennakkoluuloja. Ihmiset ikääntyvät eri tavoin, ja ikään liittyvissä muutoksissa on paljon vaihtelua yksilöiden välillä.

”Saatetaan ajatella esimerkiksi, että työstä suoriutuminen heikkenee helposti, kun työntekijä ikääntyy. Tutkimustulokset eivät sitä puolla”, Mervi Ruokolainen sanoo.

Hänen mielestään työstä suoriutuminen nähdään usein liian kapeasti vain tietyn tehtävän tekemisenä. Siihen liittyy paljon muutakin, kuten se, millainen työtoveri ihminen on ja miten hän toiminnallaan auttaa työyhteisöä saavuttamaan tavoitteensa.

Pitkä kokemus työelämästä kartuttaa ihmisen selviytymiskeinoja. Kun tulee vastoinkäymisiä, konkarit voivat suoriutua jopa muita paremmin sen vuoksi, että he ovat törmänneet vastaaviin tilanteisiin aiemmin ja testanneet erilaisia toimintatapoja ja ratkaisuja.

Vaarana jäähdyttely ennen eläkevuosia

Yhden ennakkoluulon mukaan ikääntyvät työntekijät olisivat muutoksen jarruja. Heillä voi toki ollakin kriittisiä tai kyseenalaistavia näkemyksiä, mutta Mervi Ruokolaisen mukaan tämä on myös perspektiivikysymys:

”He ehkä hahmottavat asioiden välisiä suhteita paremmin ja osaavat kokemuksen kautta välttää monia virheitä tai tunnistaa paikkoja, missä jokin voi mennä pieleen. Silloin keskustelun herättäminen saatetaan tulkita muutosvastarinnaksi.”

Sen sijaan motivaatio oman osaamisen kehittämiseen saattaa heiketä työuran loppupäässä. Ikääntyvät työntekijät ovat usein nuoria tyytyväisempiä nykyiseen asemaansa tai tehtäväänsä ja voivat aloittaa ”jäähdyttelyn” pari kolme vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään.

”Tutkimusten mukaan jäähdyttelyfiilistä voi vähentää tarjoamalla haastavia tai jopa ihan uusia työtehtäviä – kunhan ne tuntuvat mielekkäiltä. Kannattaa hyödyntää työntekijän asiantuntemusta ja ottaa hänet mukaan uuden kehittämiseen. Se tuo työhön mielekkyyttä ja uusia tavoitteita”, Ruokolainen vinkkaa.

Osoita, että arvostat kaikenikäisiä

Ennen puhuttiin ikäjohtamisesta, mutta Mervi Ruokolainen puhuu mieluummin työurajohtamisesta. Sen mukaan ikä ei ole ratkaiseva tekijä, vaan huomio suunnataan kunkin työntekijän yksilöllisiin vahvuuksiin, tavoitteisiin, elämäntilanteeseen ja työuran vaiheeseen.

Iästä riippumatta työntekijät toivovat esimieheltään yleensä reilua kohtelua, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja sitä, että tulee kohdatuksi yksilönä eikä esimerkiksi tietyn ikäryhmän edustajana.

Tutkimusten mukaan varttuneet työntekijät pitävät erityisen tärkeänä myös työsuhteen varmuutta ja sitä, että heidän osaamistaan arvostetaan. Työuran loppupäässä työntekijän hyvinvointia ja työn mielekkyyttä voi tukea esimerkiksi näin:

  1. Ole kiinnostunut työntekijän toiveista ja tavoitteista.
  2. Ehdota roolia perehdyttäjänä tai mentorina.
  3. Kannusta kehittämään osaamista.
  4. Tarjoa haastavia tehtäviä ja mahdollisuutta edetä uralla.
  5. Anna työaikojen joustaa.
  6. Helpota työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työntekijä voi olla vastuussa esimerkiksi iäkkäistä vanhemmistaan.
  7. Mahdollista eri-ikäisten työskentely yhdessä.
  8. Tue tarvittaessa työssä jaksamista ja työkykyä esimerkiksi työn muokkauksella.
  9. Vahvista luottamusta työpaikan pysyvyyteen.
  10. Osoita asenteillasi ja toiminnallasi, että arvostat kaikenikäisiä työntekijöitä.

Aivan varmasti työttömyys aiheuttaa stressiä, ja pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa voimavarojen hupenemiseen eli uupumiseen.

Kun kyse on työttömästä, en kuitenkaan puhuisi työstressistä enkä työuupumuksesta. Niiden lähtökohtana on nimenomaan ihmisen suhde työhön. Työttömyyden aiheuttama uupumus ei tietenkään ole millään lailla vähäarvoisempi ongelma kuin työuupumus.

Stressiä voidaan tarkastella eri näkökulmista. Yhden teorian mukaan stressi syntyy tilanteessa, joka on itselle tärkeä, jonka kokee haastavaksi tai uhkaavaksi ja jossa omat selviytymiskeinot eivät riitä.

Stressiä voidaan hallita karkeasti jaotellen kolmella tavalla: pyritään ratkaisemaan stressiä aiheuttava ongelma, lievitetään stressin aiheuttamia oireita ja vaikutetaan siihen, miten stressaavaan tilanteeseen suhtaudutaan. Nämä keinot sopivat yhtä hyvin työstressiin kuin työttömän stressiin.

Työstressin hallintakeinona nostetaan usein esiin se, että riittävästä palautumisesta pitää huolehtia. Työstä palautuminen tarkoittaa, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä.

Työttömänkään ei tarvitse hakea töitä ympäri vuorokauden. Hyvä ohje voisi olla se, että käyttää työpaikan etsimiseen noin kahdeksan tuntia päivässä. Sen jälkeen olisi aika satsata oman itsensä hoitamiseen ja palautumiseen – niin kuin työssä käyvätkin tekevät.

Palautumisessa tärkeää on irrottautuminen. Työttömän tapauksessa se tarkoittaa irrottautumista työnhausta ja työttömyyden murehtimisesta. Illalla ja juuri ennen nukkumaanmenoa ei siis kannata käydä katsomassa netistä avoimia työpaikkoja eikä väsätä CV:tä.

On tietysti helppo sanoa, että murehdi kahdeksan tuntia päivässä ja lopeta se tietyllä kellonlyömällä. Ohjeen toteuttaminen on vaikeampaa. Kuitenkin murehtimiseen voi ja kannattaa vaikuttaa. Kun huolestuttavat asiat tulevat mieleen palautumiseen varatulla ajalla, vaikka nukkumaan mennessä, ne on hyvä kirjoittaa ylös. Itselleen voi todeta, että palaan näihin huoliin sitten huomenna.

Palautumiseen liittyy myös se, että tekee sellaisia asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Ne saisivat mielellään vähän haastaa aivoja. Esimerkiksi kielten opiskelu, tanssi ja liikunta ovat siinä mielessä hyviä harrastuksia. Myös jouten oleminen on tarpeen. Riittävä liikunta ja uni sekä riittävä ja terveellinen syöminen ovat tärkeitä – elämäntilanteesta riippumatta.

Jos työttömyys pitkittyy ja ihminen on hakenut lukuisia työpaikkoja ilman tulosta, se alkaa syödä itsetuntoa. Silloin on erityisen tärkeää palauttaa mieleen omat vahvuutensa. Meidän kaikkien olisi hyvä aloittaa päivämme hymyilemällä ystävällisesti peilikuvallemme. Ajatuksiaan kannattaa tietoisesti ohjata niihin asioihin, jotka ovat hyvin. Vaikka työtä ei olekaan, elämässä on muita tärkeitä asioita.