Tulevaisuuden vaeltavat ammattilaiset tekevät keikkaa verkossa

Digitaaliset sovellukset antavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä ilman perinteistä työsuhdetta. Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään jo nyt.

Digitaaliset sovellukset ja alustat antavat tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä. Nämä tilanteet eivät muistuta enää perinteistä työsuhdetta.

Työtä tarjotaan ja otetaan vastaan usein keikkaluonteisesti, lyhyellä varoitusajalla ja ilman pitkiä rekrytointiprosesseja. Työntekijällä saattaa olla useita samanaikaisia keikkoja, samoin kuin työnantajalla useita keikkatyöntekijöitä. Työ myös usein tehdään verkossa.

Tämän onnistumiseen tarvitaan jonkinlainen sähköinen sovellus, johon rekisteröitymällä työn hakijat ja tekijät voivat kohdata nopeasti ja vaivattomasti. Sovelluksien avulla pyritään helpottamaan myös työsuhteisiin liittyvää byrokratiaa.

Työelämä silppuuntuu

Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään paljon jo nyt ja sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Epätyypilliseksi kutsutusta silppu- tai pätkätyöstä voi tulla tyypillistä työtä. Tästä niin sanotusta alustataloudesta, sen leviämisestä ja vaikutuksista työhön tiedetään kuitenkin vasta vähän.Ilmiön eri näkökohtia pohdittiin Vaeltavat ammattilaiset -seminaarissa Helsingissä toukokuussa 2016. Seminaarin kahdessa paneelikeskusteluissa uudenlaisen työn teettäjät, tekijät ja tutkijat pohtivat yleisön kanssa joukkoistetun työn mahdollisuuksia ja haasteita.

Ensimmäisessä paneelissa kuultiin näkemyksiä digitaalisesta työn jakamisesta Suomessa tällä hetkellä. Panelistit, jotka teettävät tavalla tai toisella joukkoistettua työtä, uskoivat sen voimakkaaseen lisääntymiseen lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Maailmalla tällä tavalla työskennellään jo nyt paljon laajemmin.

Keskustelussa nousi esiin, että perinteisiä työpaikkoja, joihin mennään tiettyyn aikaan ja joista tullaan työpäivän jälkeen pois, on tulevaisuudessa yhä vähemmän. Sitä pidettiin enimmäkseen mahdollisuuksia luovana vaihtoehtona.

”Meidän lapsenlapsemme kysyvät meiltä silmät pyöreinä, että vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa", tiivisti tulevaisuudenkuvan sarjayrittäjä, Microtask Oy:n toimitusjohtaja Ville Miettinen.

Työyhteisölle virtuaalinen vastine?

Joukkoistettu työn teettämisen tapa voi olla uhka monelle perinteiselle yritykselle ja niiden työntekijöille. Toisaalta se voi myös synnyttää uusia kasvuyrityksiä, uusia työpaikkoja ja uudenlaista työkulttuuria.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin joukkoistetun työn ja alustatalouden tulevaisuutta. Keskustelemassa oli tutkijoita, yrittäjiä ja joukkoistetun työn tekijöitä.

Keskeiseksi haasteeksi tämän tyyppisen työn tekemisessä nähtiin työhyvinvoinnin turvaaminen. Kun pysyvää työyhteisöä ei ole, sosiaalinen kanssakäyminen ja kollegoiden tuki voivat jäädä vähiin. Tulevaisuudessa työyhteisölle onkin löydyttävä jonkinlainen virtuaalinen vastine. Yhteisölliset työtilat ovat yksi kasvava trendi itsensä työllistäjillä.

Panelistien mielestä reiluus, työtä vastaava palkka, läpinäkyvyys ja sen myötä turvallisuus ovat alustatyössä keskeisiä pelisääntöjä. On tiedettävä, kenelle töitä tekee. Työn on oltava sitä, mitä luvataan ja samasta työstä on kohtuullista maksaa kaikille tekijöille sama palkka.

Työnantajien ja työntekijöiden pitää olla mahdollista antaa kaikille palvelun käyttäjille näkyvä arvio toisistaan keikan jälkeen. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu muistutti, että pahimmillaan työtä voisi tietämättään tehdä vaikka terroristille, jos eettiset lähtökohdat eivät ole kunnossa.

Eroon liiallisesta sääntelystä

”Vaeltavaan ammattilaisuuteen tarvitaan tukirakenteita, joita on hyvä luoda harkiten ja analyyttisesti”, totesi seminaariin tervehdyksensä tuonut oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

”Digitaaliseen työympäristöön liittyvät monet juridiset kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla hämillään. Jakamistalouden, joukkoistamisen ja alustatalouden ilmiöt ovat niin voimakkaassa kasvussa, ettei niitä kukaan vielä täysin hallitse”, Lindström sanoi.Paneelien keskustelijat viittasivat usein ”byroslaviaan” eli liian sääntelyn aiheuttamiin hankaluuksiin työelämän kehittymisessä. Perinteisen työnhaun kautta työn saaminen on yhä vaikeampaa eivätkä työt ja niiden tekijät kohtaa. Tähän alustatalous nähtiin suurena helpotuksena.

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan”, muistutti yrittäjä Martti Kouhi Solventor Oy:stä.

Kouhin mukaan alustatalous voi joustavuudellaan räjäyttää vanhan ”korporaatiomaailman”. Hänestä pitäisi välttää kahlitsemista liiallisella sääntelyllä, koska sääntelyn myötä kotimaistakin alkuperää olevat alustat valuvat Suomesta ulkomaiseen omistukseen.

Myös tutkija Mervi Hasu heitti haasteen ministeriöille ja ammattijärjestöille: ”Alustatalouden tulo on ajateltava uutena tulevaisuuden rakenneinnovaationa.”

 

Vaeltavat ammattilaiset -seminaari 19.5.2016 oli osa Työelämä 2020 -hankkeen järjestämien WorkUp-tapahtumien sarjaa. Tapahtuman yhteistyökumppanit olivat Tekes ja Työterveyslaitos. WorkUp on foorumi, jossa keskustellaan uusista tavoista tehdä ja teettää työtä. WorkUp-keskustelu jatkuu syksyllä, jolloin teemana ovat yhteisölliset työtilat.

 

Jaa sisältö somessa!