Tulevaisuuden vaeltavat ammattilaiset tekevät keikkaa verkossa

Osallistu

Digitaaliset sovellukset antavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä ilman perinteistä työsuhdetta. Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään jo nyt.

Digitaaliset sovellukset ja alustat antavat tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä. Nämä tilanteet eivät muistuta enää perinteistä työsuhdetta.

Työtä tarjotaan ja otetaan vastaan usein keikkaluonteisesti, lyhyellä varoitusajalla ja ilman pitkiä rekrytointiprosesseja. Työntekijällä saattaa olla useita samanaikaisia keikkoja, samoin kuin työnantajalla useita keikkatyöntekijöitä. Työ myös usein tehdään verkossa.

Tämän onnistumiseen tarvitaan jonkinlainen sähköinen sovellus, johon rekisteröitymällä työn hakijat ja tekijät voivat kohdata nopeasti ja vaivattomasti. Sovelluksien avulla pyritään helpottamaan myös työsuhteisiin liittyvää byrokratiaa.

Työelämä silppuuntuu

Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään paljon jo nyt ja sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Epätyypilliseksi kutsutusta silppu- tai pätkätyöstä voi tulla tyypillistä työtä. Tästä niin sanotusta alustataloudesta, sen leviämisestä ja vaikutuksista työhön tiedetään kuitenkin vasta vähän.

Ilmiön eri näkökohtia pohdittiin Vaeltavat ammattilaiset -seminaarissa Helsingissä toukokuussa 2016. Seminaarin kahdessa paneelikeskusteluissa uudenlaisen työn teettäjät, tekijät ja tutkijat pohtivat yleisön kanssa joukkoistetun työn mahdollisuuksia ja haasteita.

Ensimmäisessä paneelissa kuultiin näkemyksiä digitaalisesta työn jakamisesta Suomessa tällä hetkellä. Panelistit, jotka teettävät tavalla tai toisella joukkoistettua työtä, uskoivat sen voimakkaaseen lisääntymiseen lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Maailmalla tällä tavalla työskennellään jo nyt paljon laajemmin.

Keskustelussa nousi esiin, että perinteisiä työpaikkoja, joihin mennään tiettyyn aikaan ja joista tullaan työpäivän jälkeen pois, on tulevaisuudessa yhä vähemmän. Sitä pidettiin enimmäkseen mahdollisuuksia luovana vaihtoehtona.

”Meidän lapsenlapsemme kysyvät meiltä silmät pyöreinä, että vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa”, tiivisti tulevaisuudenkuvan sarjayrittäjä, Microtask Oy:n toimitusjohtaja Ville Miettinen.

Työyhteisölle virtuaalinen vastine?

Joukkoistettu työn teettämisen tapa voi olla uhka monelle perinteiselle yritykselle ja niiden työntekijöille. Toisaalta se voi myös synnyttää uusia kasvuyrityksiä, uusia työpaikkoja ja uudenlaista työkulttuuria.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin joukkoistetun työn ja alustatalouden tulevaisuutta. Keskustelemassa oli tutkijoita, yrittäjiä ja joukkoistetun työn tekijöitä.

Keskeiseksi haasteeksi tämän tyyppisen työn tekemisessä nähtiin työhyvinvoinnin turvaaminen. Kun pysyvää työyhteisöä ei ole, sosiaalinen kanssakäyminen ja kollegoiden tuki voivat jäädä vähiin. Tulevaisuudessa työyhteisölle onkin löydyttävä jonkinlainen virtuaalinen vastine. Yhteisölliset työtilat ovat yksi kasvava trendi itsensä työllistäjillä.

Panelistien mielestä reiluus, työtä vastaava palkka, läpinäkyvyys ja sen myötä turvallisuus ovat alustatyössä keskeisiä pelisääntöjä. On tiedettävä, kenelle töitä tekee. Työn on oltava sitä, mitä luvataan ja samasta työstä on kohtuullista maksaa kaikille tekijöille sama palkka.

Työnantajien ja työntekijöiden pitää olla mahdollista antaa kaikille palvelun käyttäjille näkyvä arvio toisistaan keikan jälkeen. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu muistutti, että pahimmillaan työtä voisi tietämättään tehdä vaikka terroristille, jos eettiset lähtökohdat eivät ole kunnossa.

Eroon liiallisesta sääntelystä

”Vaeltavaan ammattilaisuuteen tarvitaan tukirakenteita, joita on hyvä luoda harkiten ja analyyttisesti”, totesi seminaariin tervehdyksensä tuonut oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

”Digitaaliseen työympäristöön liittyvät monet juridiset kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla hämillään. Jakamistalouden, joukkoistamisen ja alustatalouden ilmiöt ovat niin voimakkaassa kasvussa, ettei niitä kukaan vielä täysin hallitse”, Lindström sanoi.

"Vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa"

Paneelien keskustelijat viittasivat usein ”byroslaviaan” eli liian sääntelyn aiheuttamiin hankaluuksiin työelämän kehittymisessä. Perinteisen työnhaun kautta työn saaminen on yhä vaikeampaa eivätkä työt ja niiden tekijät kohtaa. Tähän alustatalous nähtiin suurena helpotuksena.

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan”, muistutti yrittäjä Martti Kouhi Solventor Oy:stä.

Kouhin mukaan alustatalous voi joustavuudellaan räjäyttää vanhan ”korporaatiomaailman”. Hänestä pitäisi välttää kahlitsemista liiallisella sääntelyllä, koska sääntelyn myötä kotimaistakin alkuperää olevat alustat valuvat Suomesta ulkomaiseen omistukseen.

Myös tutkija Mervi Hasu heitti haasteen ministeriöille ja ammattijärjestöille: ”Alustatalouden tulo on ajateltava uutena tulevaisuuden rakenneinnovaationa.”

 

Vaeltavat ammattilaiset -seminaari 19.5.2016 oli osa Työelämä 2020 -hankkeen järjestämien WorkUp-tapahtumien sarjaa. Tapahtuman yhteistyökumppanit olivat Tekes ja Työterveyslaitos. WorkUp on foorumi, jossa keskustellaan uusista tavoista tehdä ja teettää työtä. WorkUp-keskustelu jatkuu syksyllä, jolloin teemana ovat yhteisölliset työtilat.

 

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan.”

Sipriina Ritaranta SipriinaR

Toimituksemme suosittelee

Työterveyslaitoksen sisältöä
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Työyhteisön ei tarvitse olla täydellinen. Hyvä tavoite on, että se on riittävän terve. Riittävän terveeseen työyhteisöön on pääsääntöisesti mukava tulla aamulla töihin.

Näin toteaa työterveyspsykologi Antti Aro kirjassaan Työilmapiiri kuntoon (Alma Talent, 2018). Kirja käsittelee sitä, miten työilmapiiriin voi ja kannattaa vaikuttaa.

Riittävän terveen työyhteisön tunnusmerkkejä ovat nämä:

  1. Työyhteisö on suuntautunut työhön, organisaation perustehtävään. Tavoitteita pyritään jatkuvasti kirkastamaan. Ne ovat realistisia, joten niiden saavuttaminen on mahdollista.
  2. Työyhteisössä vallitsee työrauha. Työntekoa edistävät tekijät on maksimoitu ja sitä häiritsevät asiat minimoitu.
  3. Työyhteisö suuntautuu tulevaisuuteen, mutta on tietoinen myös historiastaan. Toimintaympäristön muutokseen vastataan jatkuvalla parantamisella ja oppimisella.
  4. Johtaminen palvelee työntekoa. Se on tasapuolista, johdonmukaista ja oikeudenmukaista. Asianäkökulma painottuu – tärkeämpää on, mitä sanotaan, kuin se, kuka puhuu.
  5. Työntekijöillä on selkeä käsitys omasta työroolistaan. He tuntevat riittävän hyvin myös työkaveriensa työroolit.
  6. Sosiaalista tukea on tarjolla. Apua saa esimiehiltä, kollegoilta ja alaisilta, ja sitä voi pyytää turvallisin mielin.
  7. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhdessä. Onnistumisia juhlitaan ja virheistä opitaan. Kaikkien työyhteisön jäsenten panos tunnustetaan – kiitoksia eivät saa pelkästään työyhteisön ”tähtipelaajat”.
  8. Ongelmia ratkaistaan eikä niitä lakaista maton alle. Asioista puhutaan suoraan ja niiden ihmisten kanssa, joita ne koskevat.
  9. Yhteiset pelisäännöt ovat selkeitä ja reiluja. Ne koskevat kaikkia, mutta eivät ole jäykkiä. Terveen järjen käyttö on sallittua.
  10. Työyhteisö huolehtii työhyvinvoinnistaan. Stressiä ja kiirettä ei ihannoida. Erityistä huomiota kiinnitetään työstä palautumiseen.

Vierailijatyötiloissa nopeat syövät hitaat. Jäljelle jääneiden kalusteiden säädöt eivät välttämättä ole omien mittojen mukaisia.

Vaikka vaihtuvan työpisteen säätäminen itselle sopivaksi lähes päivittäin kuulostaa vaivalloiselta, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg vakuuttaa sen käyvän nopeasti.

”Kun työpisteen säätämisen ottaa tavaksi, siinä ei loppupeleissä kovin kauan mene. Hyvän työasennon mitat ja säädöt kannattaa ottaa ylös seuraavaa kertaa varten.”

Mittaa kyynärkorkeus, tarkista katselukulma

Mika Nyberg antaa liikkuville toimistotyöntekijöille nämä suositukset hyvän istumatyöasennon lähtökohdista:

  1. Työtuoli kannattaa säätää ensimmäiseksi. Istuessa jalkojen tulisi yltää tukevasti maahan. Vartalon ja reiden kulman on hyvä olla aavistuksen yli 90 astetta. Tuolin istuinosan etureunan ja polvitaipeen väliin saa jäädä noin pari senttiä.
  2. Työpöytä on kätevä säätää, kun hyvä istuma-asento on löytynyt. Mittaa kyynärkorkeus. Pidä käsiä istuessa vartalon sivuilla. Mittaa nyt korkeus kyynärpäästä lattiaan. Pöydän tulisi olla 0–2 senttiä korkeammalla kuin mitattu kyynärkorkeus. Kun nyt asetat käsivarret työpöydälle, hartioiden pitäisi tuntua rennoilta.
  3. Näyttö säädetään, jos mahdollista. Katselukulma on optimaalinen, kun nenä on näytön yläreunan korkeudella. Hyvä katseluetäisyys erillisestä näytöstä on helppo mitata ojentamalla käsivarsi näyttöä kohti. Kun näyttö on suunnilleen käsivarren mitan päässä, katseluetäisyys on sopiva.
  4. Näppäimistö kannattaa viedä pöydän keskelle. Näppäimistön paikka on noin kyynärvarren mitan päässä pöydän reunasta. Käsien tulisi ylettyä näppäimistölle, kun kyynärvarret on asetettu pöydälle näppäimistöä kohti.
  5. Hiirtä tulee käyttää vapaasti koko kyynärvarrella. Pyri välttämään hiiren käyttöä pelkällä ranteella. Esimerkiksi paksu rannetuki yleensä sitoo ranteen paikalleen, jolloin liike on yksipuolista ja kuormittavaa.
  6. Seisoma-asennossa kannattaa huolehtia, että paino jakaantuu tukevasti molemmille jaloille. Istuma- ja seisoma-asennon välillä kannattaa vaihdella työpäivän aikana, jos mahdollista.

Hyvä asento löytyy kokeilemalla

Työpisteen säätöohjeet antavat suuntaa sopivan työasennon löytymiseen. Mika Nyberg painottaa, että säädöt ovat aina yksilöllisiä ja hyvä asento löytyy lopulta kokeilemalla.

”Tietokonetyössä ei ole olemassa selkeitä ratkaisuja, jotka sopisivat kaikille. Työtehtävä ja työntekijän erityisvaatimukset määrittävät pitkälti, millainen työasento kullekin sopii.”

Ja vaikka kalusteiden säädöt olisivat kunnossa, ei paikalleen kannata jämähtää. Liian jäykkä ja kulmikas asento ei pidemmän päälle ole hyväksi. Työasennon vaihtelu ja aktiivinen tauotus ovat tarpeen.

”Työasennon on hyvä tuntua rennolta. Kukaan ei kiellä välillä lukemasta materiaaleja vaikka sohvalla tai pitämästä lyhyttä palaveria seisten”, Nyberg huomauttaa.

Kalustus kannattaa pitää simppelinä

Jotta työntekijän asettuminen työtilaan sujuisi kätevästi, työnantajan kannattaa huomioida vierailijatyöpisteiden suunnittelussa erilaiset käyttäjät.

Mika Nyberg neuvoo valitsemaan vierailijatyöalueelle kalusteet, jotka ovat mahdollisimman helposti säädettävissä erikokoisille työntekijöille.

”Yksinkertainen kalustus, jota on helppo liikutella ja säätää esimerkiksi sähköisesti, on tärkeintä.”

Esimerkkinä Nyberg mainitsee työpöydän: Sen tulisi olla helposti säädettävissä mahdollisimman ylös ja alas. Näin pöytä sopii eripituisille ihmisille ja pöydän ääressä voi halutessaan tehdä töitä myös seisten.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 24.8.2017.

Tutkimuksista tiedämme, että yksi keskeisistä asioista luottamuksen rakentumisen ja myönteisten odotusten kannalta on oikeudenmukainen eli reilu johtaminen.

Erityisesti epävarmoina aikoina, joihin fuusioitumiset tyypillisesti lukeutuvat, on tärkeää, että emme koe olevamme mielivaltaisen kohtelun alaisia ja että päätöksenteon prosessit noudattelevat oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Näitä periaatteita ovat:

  1. Ole johdonmukainen. Käytäntöjen ja sääntöjen ei tulisi vaihdella ihmisten tai ajankohtien välillä.
  2. Mahdollista kuulluksi tuleminen niille, joita päätös koskee.
  3. Perusta päätöksesi mahdollisimman tarkkaan tietoon.
  4. Luo käytäntöjä, joiden perusteella tehtyjen päätösten vaikutusta voidaan seurata ja vääriksi osoittautuneita päätöksiä muuttaa.
  5. Tee päätöksiä, mutta älä hätiköiden.
  6. Kohtele toisia kunnioittavasti.

Toki työpaikkojen realiteetit, kuten esimerkiksi tarpeet viedä muutoksia läpi ripeästikin, eivät aina tee tätä tehtävää helpoksi esimiehille. Miten isossa organisaatiossa esimerkiksi toteutetaan laaja kuuleminen? Entä jos sama prosessi tuntuu toisista hätäiseltä ja toisista maleksimiselta?

Vaikka joskus voi olla haasteitakin, niin kuitenkin kannustan pyrkimään näiden periaatteiden mukaiseen toimintaan. Niitä kannattaa soveltaa muutosten johtamiseen niin hyvin kuin mahdollista, erityisesti jos tähtäimessä on luottamuksen rakentaminen ja toive, että muutos näyttäytyisi työntekijöille (myös) myönteisenä mahdollisuutena. Myönteisten odotusten tiedetään edistävän sopeutumista ja hyvinvointia.

Nämä reiluun prosessiin liittyvät periaatteet olisikin tärkeää huomioida jo muutosprosessia suunniteltaessa, jotta asioille varattaisiin riittävästi resursseja ja aikaa – vaikkakin pääsääntöisesti näiden periaatteiden noudattaminen ei maksa mitään.

Toisena teemana nostan esille työn imun, jolla tarkoitetaan työssä koettua myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jota luonnehtivat uppoutuminen, tarmokkuus ja omistautuminen työssä.

Työn imun on havaittu edistävän myönteisiä odotuksia tulevaisuutta kohtaan, kuten merkittävän organisaatiomuutoksen näkemistä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana.

Tämän perusteella voidaan odottaa, että työpaikat, joissa työntekijät kokevat työn imua jo ennen muutosta, pärjäävät muutoksissa paremmin. Se korostaa työn imusta huolehtimisen tärkeyttä myös muutosten näkökulmasta.