Tulevaisuuden vaeltavat ammattilaiset tekevät keikkaa verkossa

Osallistu

Digitaaliset sovellukset antavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä ilman perinteistä työsuhdetta. Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään jo nyt.

Digitaaliset sovellukset ja alustat antavat tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä. Nämä tilanteet eivät muistuta enää perinteistä työsuhdetta.

Työtä tarjotaan ja otetaan vastaan usein keikkaluonteisesti, lyhyellä varoitusajalla ja ilman pitkiä rekrytointiprosesseja. Työntekijällä saattaa olla useita samanaikaisia keikkoja, samoin kuin työnantajalla useita keikkatyöntekijöitä. Työ myös usein tehdään verkossa.

Tämän onnistumiseen tarvitaan jonkinlainen sähköinen sovellus, johon rekisteröitymällä työn hakijat ja tekijät voivat kohdata nopeasti ja vaivattomasti. Sovelluksien avulla pyritään helpottamaan myös työsuhteisiin liittyvää byrokratiaa.

Työelämä silppuuntuu

Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään paljon jo nyt ja sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Epätyypilliseksi kutsutusta silppu- tai pätkätyöstä voi tulla tyypillistä työtä. Tästä niin sanotusta alustataloudesta, sen leviämisestä ja vaikutuksista työhön tiedetään kuitenkin vasta vähän.

Ilmiön eri näkökohtia pohdittiin Vaeltavat ammattilaiset -seminaarissa Helsingissä toukokuussa 2016. Seminaarin kahdessa paneelikeskusteluissa uudenlaisen työn teettäjät, tekijät ja tutkijat pohtivat yleisön kanssa joukkoistetun työn mahdollisuuksia ja haasteita.

Ensimmäisessä paneelissa kuultiin näkemyksiä digitaalisesta työn jakamisesta Suomessa tällä hetkellä. Panelistit, jotka teettävät tavalla tai toisella joukkoistettua työtä, uskoivat sen voimakkaaseen lisääntymiseen lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Maailmalla tällä tavalla työskennellään jo nyt paljon laajemmin.

Keskustelussa nousi esiin, että perinteisiä työpaikkoja, joihin mennään tiettyyn aikaan ja joista tullaan työpäivän jälkeen pois, on tulevaisuudessa yhä vähemmän. Sitä pidettiin enimmäkseen mahdollisuuksia luovana vaihtoehtona.

”Meidän lapsenlapsemme kysyvät meiltä silmät pyöreinä, että vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa”, tiivisti tulevaisuudenkuvan sarjayrittäjä, Microtask Oy:n toimitusjohtaja Ville Miettinen.

Työyhteisölle virtuaalinen vastine?

Joukkoistettu työn teettämisen tapa voi olla uhka monelle perinteiselle yritykselle ja niiden työntekijöille. Toisaalta se voi myös synnyttää uusia kasvuyrityksiä, uusia työpaikkoja ja uudenlaista työkulttuuria.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin joukkoistetun työn ja alustatalouden tulevaisuutta. Keskustelemassa oli tutkijoita, yrittäjiä ja joukkoistetun työn tekijöitä.

Keskeiseksi haasteeksi tämän tyyppisen työn tekemisessä nähtiin työhyvinvoinnin turvaaminen. Kun pysyvää työyhteisöä ei ole, sosiaalinen kanssakäyminen ja kollegoiden tuki voivat jäädä vähiin. Tulevaisuudessa työyhteisölle onkin löydyttävä jonkinlainen virtuaalinen vastine. Yhteisölliset työtilat ovat yksi kasvava trendi itsensä työllistäjillä.

Panelistien mielestä reiluus, työtä vastaava palkka, läpinäkyvyys ja sen myötä turvallisuus ovat alustatyössä keskeisiä pelisääntöjä. On tiedettävä, kenelle töitä tekee. Työn on oltava sitä, mitä luvataan ja samasta työstä on kohtuullista maksaa kaikille tekijöille sama palkka.

Työnantajien ja työntekijöiden pitää olla mahdollista antaa kaikille palvelun käyttäjille näkyvä arvio toisistaan keikan jälkeen. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu muistutti, että pahimmillaan työtä voisi tietämättään tehdä vaikka terroristille, jos eettiset lähtökohdat eivät ole kunnossa.

Eroon liiallisesta sääntelystä

”Vaeltavaan ammattilaisuuteen tarvitaan tukirakenteita, joita on hyvä luoda harkiten ja analyyttisesti”, totesi seminaariin tervehdyksensä tuonut oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

”Digitaaliseen työympäristöön liittyvät monet juridiset kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla hämillään. Jakamistalouden, joukkoistamisen ja alustatalouden ilmiöt ovat niin voimakkaassa kasvussa, ettei niitä kukaan vielä täysin hallitse”, Lindström sanoi.

"Vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa"

Paneelien keskustelijat viittasivat usein ”byroslaviaan” eli liian sääntelyn aiheuttamiin hankaluuksiin työelämän kehittymisessä. Perinteisen työnhaun kautta työn saaminen on yhä vaikeampaa eivätkä työt ja niiden tekijät kohtaa. Tähän alustatalous nähtiin suurena helpotuksena.

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan”, muistutti yrittäjä Martti Kouhi Solventor Oy:stä.

Kouhin mukaan alustatalous voi joustavuudellaan räjäyttää vanhan ”korporaatiomaailman”. Hänestä pitäisi välttää kahlitsemista liiallisella sääntelyllä, koska sääntelyn myötä kotimaistakin alkuperää olevat alustat valuvat Suomesta ulkomaiseen omistukseen.

Myös tutkija Mervi Hasu heitti haasteen ministeriöille ja ammattijärjestöille: ”Alustatalouden tulo on ajateltava uutena tulevaisuuden rakenneinnovaationa.”

 

Vaeltavat ammattilaiset -seminaari 19.5.2016 oli osa Työelämä 2020 -hankkeen järjestämien WorkUp-tapahtumien sarjaa. Tapahtuman yhteistyökumppanit olivat Tekes ja Työterveyslaitos. WorkUp on foorumi, jossa keskustellaan uusista tavoista tehdä ja teettää työtä. WorkUp-keskustelu jatkuu syksyllä, jolloin teemana ovat yhteisölliset työtilat.

 

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan.”

Sipriina Ritaranta SipriinaR

Toimituksemme suosittelee

Työterveyslaitoksen sisältöä
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava:

  1. Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun.
  2. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat.
  3. Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset.
  4. Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 28.5.2015. Vinkit antoi aivotutkija Minna Huotilainen.

Tällä hetkellä palvelut ja etuusjärjestelmät ovat erillisiä ratkaisuja yksittäisiin haasteisiin. Kokonaisuuden hallinta on sattumanvaraista, toteaa johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tietoa erilaisten palvelu- ja toimeentulovaihtoehtojen yhteensovittamisesta tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät.

Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitäisi lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on.

”Ihmiset jäävät järjestelmien väliin, mikä on heille hämmentävää ja epämotivoivaa.”

Uusi duunari tavoittelee työsuhdetta

Pirjo Juvonen-Posti vetää hanketta, jossa on luotu kolme tulevaisuuskuvaa työelämäpalveluista: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Uusi duunari -mallissa työsuhteinen palkkatyö on säilynyt tavoiteltavana ydinmallina. Samalla kun joustavuus työelämässä on lisääntynyt, työn ulkopuolelle jättäytymisestä sanktioidaan.

”Työllistymisen palvelujärjestelmä on purkanut byrokratiaansa ja panostaa yhteispalvelun avulla aktiivisiin ja räätälöitävissä oleviin palveluihin. Tavoitteena on saada ihmisiä nopeasti töihin”, Juvonen-Posti visioi.

Työelämän monitaituri saa palvelut yhdellä hakemuksella

Työelämän monitaituri kuvaa toimintaympäristöä, jossa työurat ovat pirstaleisia ja työelämään osallistutaan monin tavoin. Kokopäiväinen palkkatyö, yrittäjyys, uranvaihto, osa-aikaisuus ja alustatyö ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Työansiot ja sosiaalietuudet voi sovittaa yhteen joustavasti. Asiakkaat voivat hakea vaihtoehtoja ja seurata prosessinsa etenemistä omasta sähköisestä portaalistaan.

”Ihannetilanteessa sosiaaliturvajärjestelmään on yksi hakemus, jonka perusteella ihminen saa ehdotuksen tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista.”

Elinikäinen osallistuja osallistuu yhteiskuntaan monin tavoin

Elinikäinen osallistuja elää yhteiskunnassa, joka vaalii ihmisten osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Palvelut auttavat löytämään sopivaa aktiviteettia oli se sitten palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, lähimmäisen auttamista, opiskelua tai niiden yhdistelmiä.

”Yhteiskunnan tavoite on pitää kaikki toimeliaina. Toimeentuloa turvaavat etuudet ovat tässäkin vaihtoehdossa vastikkeellisia, mutta aktiivisuutta voi osoittaa monin tavoin”, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Toimintaan ja asenteisiin kaivataan muutosta

Mikä monialaisten työelämäpalveluiden tulevaisuuskuvista toteutuu tai toteutuuko mikään sellaisenaan, ei vielä tiedetä. Selvää on, että muutosta tarvitaan.

”Usein kun tehdään uudistuksia, keskitytään yksittäisiin tavoitteisiin eikä kokonaisuus hahmotu. Skenaariotyö on yksi keino hahmottaa, miten koko systeemin tulisi muuttua. Skenaarioiden tuottaman ymmärryksen pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.”

Pirjo Juvonen-Postilla on tulevaisuuden suhteen selkeä näkemys.

”On tärkeää, että palveluja kehitetään ihmislähtöisesti niin, että ne pystyvät yhä tarjoamaan tukea ja ohjausta. Jotta tähän päästään, tarvitaan toiminnan ja ohjauksen sekä asenteiden muutosta.”

Koronapandemia on ollut haastavien tilanteiden korkeakoulu, ja sote-organisaatiot ovat selvinneet siitä hyvin arvosanoin. On löytynyt joustavuutta, soveltamista, ennakointia ja monenlaista uuden oppimista yhdessä, sanoo erikoistutkija Eija Haukka Työterveyslaitoksesta.

Haukka johtaa kehittämishanketta Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Hankkeessa levitetään työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä tuetaan sote-muutoksen johtamista. Mukana on viisi organisaatiota eri puolilta Suomea.

Keväällä 2020 hankkeen asiantuntijat haastattelivat organisaatioiden yhteyshenkilöitä siitä, millaiset käytännöt – uudet tai vanhat – ovat osoittautuneet hyviksi poikkeusolojen aikana. Aiheesta järjestettiin myös webinaari, jossa kokemuksia ja oppeja jaettiin.

Tässä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä:

1. Tehokas viestintä henkilöstön kanssa

  • HR-radioksi kutsuttu tunnin Skype-palaveri pidetään pari kolme kertaa viikossa. Siinä jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Chat-kentässä saa esittää kysymyksiä, joihin vastataan tilaisuuden aikana.
  • Intraan on tehty eri ammattiryhmille napakat ohjeet poikkeustilanteeseen. Ne löytyvät helposti etusivulla olevan kuvakkeen alta.
  • Intraan on perustettu palsta, jossa työntekijöiden kysymyksiin vastataan päivittäin.
  • Viikoittain pidetään esimiesaamuja, jolloin saa kysyä epäselvistä asioista.

2. Tartuntariskin vähentäminen

  • Jos samaan tilaan pitää kokoontua isommalla porukalla, ryhmät pidetään mahdollisimman pieninä ja turvaetäisyyksistä huolehditaan.
  • Työparina työskentelevien sairastumista samaan aikaan ehkäistään niin, että he tekevät työtä fyysisesti eri paikassa – jos se vain on mahdollista.
  • Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin malli työntekijöiden tartuntariskin arvioimiseen. Myös henkilöstön riskiryhmät arvioitiin.
  • Koronaepidemian vaikutukset otetaan huomioon, kun selvitetään työturvallisuusriskejä. Järjestelmiin kirjataan esimerkiksi suojautumiskeinot, perehdytys ja muutokset toimintatavoissa.
  • Työterveyshuolto on aloittanut lääkärien, psykologien ja hoitajien etävastaanotot ja tarjoaa etäohjausta myös fysioterapiassa.

3. Työntekijöiden henkinen tuki

  • Sairaalapastorit tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksittäisille työntekijöille sekä mahdollisuuden jälkipuintiin työyhteisöille.
  • Digitaalinen olohuone on keskustelupaikka nuorille ja uusille työntekijöille. Sille tuli tarve, kun opiskelijoita rekrytoitiin töihin. Foorumia vetävät työsuojeluvaltuutetut ja opiskelijoiden perehdytyksestä vastaavat opetuskoordinaattorit. Opetuskoordinaattoreilta vapautui aikaa tähän tehtävään, koska opiskelijoita ei ole normaaleilla harjoittelujaksoilla.
  • Työterveyshoitajalla on päivystävä puhelin, ”kuuma linja”, josta saa keskusteluapua tiettyinä aikoina.
  • Suunniteltiin defusing-toimintamalli, jota käytetään psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkamisessa. Mallia valmisteltaessa selvitettiin, ketkä ovat oman organisaation defusing-osaajat.
  • Lääkäreille suunniteltiin oma hyvinvointiryhmänsä. Vaikka lääkärit pelkäisivät, heidän ammattiryhmänsä ei helposti hae ja käytä tarjottua tukea.
  • Työterveyshuolto on tehnyt työkyvyn tueksi videosarjan, jonka yhtenä sisältönä on ”kuinka auttaja auttaa itseään”.

4. Huomiota johtamiseen, tukea esimiehille

  • Työkykyjohtamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota: välitetään varhain, kuunnellaan ja keskustellaan.
  • Esimiehiä on muistutettu siitä, että hyvä lähijohtaminen auttaa työntekijöitä selviytymään kriisissä.
  • Johtajille on nimetty sijaiset, jotta hekin saavat levätä välillä.
  • Työterveyspsykologi tai -hoitaja tarjoaa esimiehille apua esimiestyön ongelmatilanteisiin.

5. Yhteistyön lisääminen

  • HR ja työterveyshuolto pitävät kerran viikossa Teams-palaverin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä auttaa osaltaan työterveyshuoltoa tuottamaan juuri nyt tarpeellisia palveluita.
  • HR ja työsuojeluvaltuutetut ovat tiivistäneet yhteistyötään. Esimerkiksi kaikille esimiehille on soitettu ja kysytty työyhteisöjen kuulumisia ja sitä, mihin työhyvinvointityössä pitäisi nyt keskittyä.
  • Ennestään hyvä yhteistyö on jatkunut työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Koronatilanteen aikana he ovat toimineet muun muassa henkilöstön huolipuhelimessa päivystäjinä.