Tulevaisuuden vaeltavat ammattilaiset tekevät keikkaa verkossa

Osallistu

Digitaaliset sovellukset antavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä ilman perinteistä työsuhdetta. Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään jo nyt.

Digitaaliset sovellukset ja alustat antavat tulevaisuudessa yhä enemmän mahdollisuuksia tarjota ja löytää työtä. Nämä tilanteet eivät muistuta enää perinteistä työsuhdetta.

Työtä tarjotaan ja otetaan vastaan usein keikkaluonteisesti, lyhyellä varoitusajalla ja ilman pitkiä rekrytointiprosesseja. Työntekijällä saattaa olla useita samanaikaisia keikkoja, samoin kuin työnantajalla useita keikkatyöntekijöitä. Työ myös usein tehdään verkossa.

Tämän onnistumiseen tarvitaan jonkinlainen sähköinen sovellus, johon rekisteröitymällä työn hakijat ja tekijät voivat kohdata nopeasti ja vaivattomasti. Sovelluksien avulla pyritään helpottamaan myös työsuhteisiin liittyvää byrokratiaa.

Työelämä silppuuntuu

Tällä tavoin joukkoistettua työtä tehdään paljon jo nyt ja sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Epätyypilliseksi kutsutusta silppu- tai pätkätyöstä voi tulla tyypillistä työtä. Tästä niin sanotusta alustataloudesta, sen leviämisestä ja vaikutuksista työhön tiedetään kuitenkin vasta vähän.

Ilmiön eri näkökohtia pohdittiin Vaeltavat ammattilaiset -seminaarissa Helsingissä toukokuussa 2016. Seminaarin kahdessa paneelikeskusteluissa uudenlaisen työn teettäjät, tekijät ja tutkijat pohtivat yleisön kanssa joukkoistetun työn mahdollisuuksia ja haasteita.

Ensimmäisessä paneelissa kuultiin näkemyksiä digitaalisesta työn jakamisesta Suomessa tällä hetkellä. Panelistit, jotka teettävät tavalla tai toisella joukkoistettua työtä, uskoivat sen voimakkaaseen lisääntymiseen lähivuosikymmeninä myös Suomessa. Maailmalla tällä tavalla työskennellään jo nyt paljon laajemmin.

Keskustelussa nousi esiin, että perinteisiä työpaikkoja, joihin mennään tiettyyn aikaan ja joista tullaan työpäivän jälkeen pois, on tulevaisuudessa yhä vähemmän. Sitä pidettiin enimmäkseen mahdollisuuksia luovana vaihtoehtona.

”Meidän lapsenlapsemme kysyvät meiltä silmät pyöreinä, että vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa”, tiivisti tulevaisuudenkuvan sarjayrittäjä, Microtask Oy:n toimitusjohtaja Ville Miettinen.

Työyhteisölle virtuaalinen vastine?

Joukkoistettu työn teettämisen tapa voi olla uhka monelle perinteiselle yritykselle ja niiden työntekijöille. Toisaalta se voi myös synnyttää uusia kasvuyrityksiä, uusia työpaikkoja ja uudenlaista työkulttuuria.

Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa pohdittiin joukkoistetun työn ja alustatalouden tulevaisuutta. Keskustelemassa oli tutkijoita, yrittäjiä ja joukkoistetun työn tekijöitä.

Keskeiseksi haasteeksi tämän tyyppisen työn tekemisessä nähtiin työhyvinvoinnin turvaaminen. Kun pysyvää työyhteisöä ei ole, sosiaalinen kanssakäyminen ja kollegoiden tuki voivat jäädä vähiin. Tulevaisuudessa työyhteisölle onkin löydyttävä jonkinlainen virtuaalinen vastine. Yhteisölliset työtilat ovat yksi kasvava trendi itsensä työllistäjillä.

Panelistien mielestä reiluus, työtä vastaava palkka, läpinäkyvyys ja sen myötä turvallisuus ovat alustatyössä keskeisiä pelisääntöjä. On tiedettävä, kenelle töitä tekee. Työn on oltava sitä, mitä luvataan ja samasta työstä on kohtuullista maksaa kaikille tekijöille sama palkka.

Työnantajien ja työntekijöiden pitää olla mahdollista antaa kaikille palvelun käyttäjille näkyvä arvio toisistaan keikan jälkeen. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mervi Hasu muistutti, että pahimmillaan työtä voisi tietämättään tehdä vaikka terroristille, jos eettiset lähtökohdat eivät ole kunnossa.

Eroon liiallisesta sääntelystä

”Vaeltavaan ammattilaisuuteen tarvitaan tukirakenteita, joita on hyvä luoda harkiten ja analyyttisesti”, totesi seminaariin tervehdyksensä tuonut oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

”Digitaaliseen työympäristöön liittyvät monet juridiset kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Tässä vaiheessa ei tarvitse olla hämillään. Jakamistalouden, joukkoistamisen ja alustatalouden ilmiöt ovat niin voimakkaassa kasvussa, ettei niitä kukaan vielä täysin hallitse”, Lindström sanoi.

"Vaari, menittekö te tosiaan töihin johonkin erilliseen paikkaan – joka päivä kahdeksaksi tunniksi niiden samojen ihmisten kanssa"

Paneelien keskustelijat viittasivat usein ”byroslaviaan” eli liian sääntelyn aiheuttamiin hankaluuksiin työelämän kehittymisessä. Perinteisen työnhaun kautta työn saaminen on yhä vaikeampaa eivätkä työt ja niiden tekijät kohtaa. Tähän alustatalous nähtiin suurena helpotuksena.

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan”, muistutti yrittäjä Martti Kouhi Solventor Oy:stä.

Kouhin mukaan alustatalous voi joustavuudellaan räjäyttää vanhan ”korporaatiomaailman”. Hänestä pitäisi välttää kahlitsemista liiallisella sääntelyllä, koska sääntelyn myötä kotimaistakin alkuperää olevat alustat valuvat Suomesta ulkomaiseen omistukseen.

Myös tutkija Mervi Hasu heitti haasteen ministeriöille ja ammattijärjestöille: ”Alustatalouden tulo on ajateltava uutena tulevaisuuden rakenneinnovaationa.”

 

Vaeltavat ammattilaiset -seminaari 19.5.2016 oli osa Työelämä 2020 -hankkeen järjestämien WorkUp-tapahtumien sarjaa. Tapahtuman yhteistyökumppanit olivat Tekes ja Työterveyslaitos. WorkUp on foorumi, jossa keskustellaan uusista tavoista tehdä ja teettää työtä. WorkUp-keskustelu jatkuu syksyllä, jolloin teemana ovat yhteisölliset työtilat.

 

”Huonointa työelämä on silloin, kun ei ole työtä ollenkaan.”

Sipriina Ritaranta SipriinaR

Toimituksemme suosittelee

Työterveyslaitoksen sisältöä
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Vuoden 2020 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä käsittelee psykologista palautumista työstä. Jutussa tutkija, psykologi Anniina Virtanen esittelee kuusi palautumisen kokemusta, jotka edistävät hyvinvointia.

”Oleellista on, että jaksaa myös vapaa-ajalla tehdä itselleen mieluisia ja tärkeitä asioita. Kaikki vapaa-aika ei saisi mennä työstä toipumiseen”, Virtanen sanoo haastattelussa.

Kymmenen luetuimman jutun listalla on myös johtamiseen, viisikymppisten vahvuuksiin, etätyöhön ja mielenterveyteen liittyviä aiheita.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

  1. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä
  2. Näin esimies on läsnä työntekijöilleen
  3. Nämä 10 vahvuutta sinullakin on työelämässä viisikymppisenä
  4. Torju etätyöapatia, tuunaa työtäsi paremmaksi
  5. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja
  6. Ahdistus sallittu – huolien käsittely vapauttaa energiaa työn tekemiseen
  7. Empatia ja digitaidot auttavat etäjohtajaa onnistumaan
  8. Kriisi tekee hyvästä johtamisesta entistäkin tärkeämpää
  9. Näin esimies vahvistaa työntekijän uskoa onnistumiseen
  10. Työpaikan kirjoittamattomat säännöt hämmentävät: ”Maanantaina sähköpostissa odottaa viestiketju”

Salliva suhtautuminen epäonnistumisiin on yksi merkki siitä, että työyhteisö on psykologisesti turvallinen. Siellä saa siis olla turvallisin mielin oma itsensä, tuoda esiin mielipiteensä ja ajatuksensa.

”Perinteinen tapa suhtautua virheisiin on se, että niitä pitää välttää. Mokaaminen hävettää, mikä johtaa virheen peittelyyn”, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Yli-Kaitalan mielestä epäonnistumisissa on kuitenkin iso mahdollisuus oppimiseen. Se jää hyödyntämättä, jos virheistä ei puhuta. Voidaanko seuraavalla kerralla onnistua paremmin, jos saatua kokemusta ei jaeta eikä pohdita?

Psykologinen turvallisuus on esillä Työterveyslaitoksen Yhteensattumia-hankkeessa, jossa tunnistetaan sattuman tuomia mahdollisuuksia asiantuntijatyöpaikoilla. Sen tuotoksena on syntynyt digiopas Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä.

Kaikenlaisia virheitä ei pidä hyväksyä

Pelon ilmapiiri johtaa vaikenemiseen. Hiljaisuuden taustalla voi olla ajatus siitä, että virhettä käytetään työyhteisössä tekijäänsä vastaan.

Virheistä puhuttaessa pitää toki muistaa, että niiden seuraukset vaihtelevat eri aloilla ja erilaisissa töissä. Esimerkiksi sairaalassa tehty virhe voi pahimmillaan vaarantaa potilaan hengen. Kokeilevaan ja uutta luovaan työhön epäonnistumiset kuuluvat väistämättä.

Psykologisen turvallisuuden tiedetään vahvistavan muun muassa oppimisen kulttuuria ja työhyvinvointia. Kaikkiin virheisiin ei silti pidä suhtautua hyväksyvästi:

”Jos joku on rikkonut työpaikan sääntöjä tai tehnyt jotain eettisesti arveluttavaa, asiaan pitää tietysti puuttua. Kun kaikki tietävät sallitun käyttäytymisen rajat, rikkomuksiin puuttuminen ei heikennä psykologista turvallisuutta”, Kirsi Yli-Kaitala korostaa.

Yllättävät käänteet kuuluvat työhön

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä on helppo hengittää ja tehdä töitä. Sellaista ilmapiiriä ei voi kehittää irrallaan organisaation muusta toiminnasta. Työyhteisössäkin se vaatii aikaa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja omien motiivien ymmärtämistä.

Esihenkilö voi luoda virheistä oppimisen ilmapiiriä esimerkiksi näin:

  1. Tuo esiin omia puutteitasi.
  2. Kysy tarvittaessa neuvoa ja pyydä apua.
  3. Ota vastuu tekemistäsi virheistä.
  4. Osoita, että haluat kaikkien äänen kuuluviin työyhteisössä.
  5. Tunnista tilanteita, joihin liittyy pelkoa.
  6. Sano ääneen, että virheet ja yllättävät käänteet kuuluvat työhön.
  7. Rohkaise kokeilemaan uutta ja kohtaamaan vastoinkäymisiä.
  8. Kannusta jakamaan epäonnistumisia ja oppimaan niistä yhdessä.
  9. Kiitä hyvästä yrityksestä ja ponnisteluista.

Virhe ei vie ihmisen kyvykkyyttä

Työyhteisön jokainen jäsen on osaltaan luomassa joko turvallista tai pelon ilmapiiriä. Pienilläkin ilmeillä, eleillä ja sanoilla on merkitystä. Kirsi Yli-Kaitala ehdottaa ajattelutavan muuttamista tähän suuntaan:

Hyväksyn sen, että epäonnistun välillä. Se ei vähennä ammatillista osaamistani eikä kerro siitä, mihin pystyn. Suhtaudun ymmärtäväisesti myös työkavereiden mokiin. Niissäkin on usein kyse ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja asioista, joita on vaikea ennakoida.

Jos epäonnistumisista puhuminen tuntuu vieraalta, sitä voi kokeilla Ruusu, nuppu & piikki -menetelmällä:

  • Jokainen kertoo vuorollaan kolme asiaa esimerkiksi työviikostaan tai -kuukaudestaan.
  • Ruusu on asia, joka sujui hyvin.
  • Nuppu on asia, joka herättää toivoa tai innostaa.
  • Piikki on asia, joka ei mennyt kovin hyvin tai epäonnistui.

Tällaiseen kolmen kokonaisuuteen yksi epäonnistuminen sujahtaa helposti eikä korostu liikaa.

”Kun joku avautuu omista epävarmuuksistaan ja puutteistaan, se saa muutkin avautumaan omistaan. Jo tämän mekanismin tiedostaminen voi saada työyhteisössä jotain hyvää liikkeelle”, Yli-Kaitala sanoo.

Joka kahdeksas suomalainen palkansaaja kärsii kroonisesta väsymyksestä usein tai jatkuvasti. Tieto on peräisin vuoden 2019 työolobarometrista. Väsymys voi liittyä esimerkiksi stressiin tai työuupumukseen, mutta myös elintavoissa saattaa olla parantamisen varaa: syödään väärällä tavalla ja nukutaan liian vähän.

Johtava asiantuntija, ravitsemusterapeutti Jaana Laitinen puhui Työterveyslaitoksen Facebook Live -lähetyksessä terveellisestä ravitsemuksesta, unesta ja palautumisesta poikkeusaikana.

”Jatkuvaan etätyöhön siirtyneen ihmisen elämänpiiri voi kaventua niin, että hän liikkuu vain ruokapöydän, työpöydän, sohvapöydän ja yöpöydän välillä.”

Laitinen antoi neuvoja muun muassa siihen, miten napostelua saisi vähennettyä. Napostelu on esimerkiksi jatkuvaa mussutusta, joka korvaa terveellistä perusruokaa ja syrjäyttää säännöllisen ruokarytmin. ”Koneen” pitäminen käynnissä herkkujen voimalla voi tulla tavaksi.

Kokeile näitä vinkkejä:

1. Tarkkaile, tuleeko sinun naposteltua

Jos sinulla on tapana napostella, sen tunnistaminen on hieno juttu. Muuten syöt itseltäsi salaa. Kun sitten jonain päivänä vaihdat venyvät verkkarit työvaatteisiin, ne saattavat tuntua yllättävän tiukoilta.

2. Mieti, miksi napostelet

Onko kyse siitä, ettet syö riittävästi kunnon ruokaa ja olet nälkäinen? Yritätkö parantaa napostelulla keskittymistäsi työhön? Vai syötkö lievittääksesi stressiä? Silloin mielesi tekee varsinkin rasvaisia ja suolaisia ruokia.

Napostelu voi liittyä myös väsymykseen. Liian vähän tai huonosti nukkuneena ruokahalua lisäävien hormonien eritys lisääntyy.

3. Pidä ruokarytmi säännöllisenä

Huolehdi siitä, että syöt säännöllisesti. Aivot ja lihakset tarvitsevat polttoainetta suunnilleen 3–4 tunnin välein.

Jos ruokailut ja kahvitauot meinaavat jäädä väliin, hyödynnä puhelimen hälytyksiä tai sähköisiä kalenterivarauksia.

4. Jätä epäterveelliset herkut kauppaan

Ruokatottumusten muuttaminen alkaa ostoslistan laatimisesta. Kirjaa listalle terveellisiä vaihtoehtoja ja noudata listaa, kun olet ruokakaupassa.

5. Napostele aiempaa terveellisemmin

Vähennä naposteltavan ruoan määrää ja paranna sen laatua. Rouskuttele vaikka porkkanaa suklaan sijasta ja juo vettä sokerisen limsan asemasta.

6. Päätä, milloin herkuttelet

Tee itsesi kanssa sopimus siitä, minä päivinä herkuttelet esimerkiksi lounaan jälkeen. Päätä etukäteen sekin, mitä jälkiruokaa syöt.

Kun sitten olet haukkaamassa herkkua, pysähdy, hengitä rauhallisesti ja nauti hyvästä mausta. Ruoasta, myös herkuista, saa nauttia ja kokea mielihyvää. Tietoinen syöminen voi auttaa pitäytymään kohtuullisessa määrässä.

Jos sinulla on perhettä, niin sopikaa yhteisestä karkkipäivästä. Pysykää silloinkin kohtuudessa. Noin 100 grammaa karkkia per nuppi on ihan riittävästi.

7. Tiedosta napostelun seuraukset

Mieti, mitä napostelu tekee hampaille ja vyötärölle. Paljonko rahaa herkkuihin kuluu? Mitä muuta voisit rahoilla tehdä kuin istua hammaslääkärin vastaanotolla suu ammollaan, poran vihloessa hampaita?

Mielikuvat siitä, mitä huonoa tai hyvää erilaisista ruokatottumuksista seuraa, voivat motivoida muutokseen.

8. Huolehdi riittävästä palautumisesta

Pidä elvyttäviä taukoja työpäivän aikana. Anna itsesi palautua työn rasituksista, kun olet vapaalla.

Pura stressiä terveellisillä keinoilla, kuten ulkoilemalla, saunomalla, musiikkia kuuntelemalla tai perheen ja ystävien kanssa lautapelejä pelaten.

9. Suhtaudu itseesi lempeästi

Ole itseäsi kohtaan myötätuntoinen ja ymmärtäväinen. Elämme parhaillaan rankkaa ajanjaksoa, joka herättää monenlaista huolta ja poikkeaa kaikista aiemmista.

Se, että moitit itseäsi repsahduksista, ei edistä muutoksen tekemistä. Neutraali tai kannustava suhtautumistapa toimii paremmin. Ajattele, että olet nyt harjoittelemassa uuttaa toimintatapaa. Kiitä itseäsi onnistumisesta!