Tunnetko aamulla olevasi valmis työpäivään? Se kertoo palautumisesta

Työstä palautumisesta tiedetään tutkimusten perusteella esimerkiksi se, että kahden työpäivän väliin tarvitaan vähintään 11 tunnin lepoaika.

Marja Sarkkinen

Työstä palautuminen tarkoittaa lepoa, voimavarojen täydentymistä ja sitä, että myös ajatukset irrottautuvat työasioista. Palautuminen pysäyttää työpäivän aikana tapahtuvan kuormittumisen.

1. Miten palautuminen liittyy terveyteen ja työssä pärjäämiseen, vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta?

Hyvä palautuminen ylläpitää terveyttä, sillä se vähentää terveyshaittoja, kuten stressiä, väsymistä ja uupumusta. Siten hyvä palautuminen voi myös vähentää sairauspoissaoloja. Palautuminen tukee vireyttä, jaksamista, keskittymiskykyä ja jopa muistia, mikä auttaa pärjäämään työssä.

2. Mistä ihminen itse tietää, että hänen palautumisensa on riittävää?

Helppo tapa arvioida palautumista on kysyä itseltään, kokeeko olevansa levännyt ja virkeä aamulla yöunien jälkeen. Jos tuntee olevansa valmis päivään ja työhön, on palautunut riittävästi.

3. Miksi palautuminen on noussut keskusteluihin juuri nyt?

Yksi syy on teknologian kehittyminen. Käytämme vapaa-ajalla viihteeksi ja välillä myös työn hoitamiseen älypuhelimia, tabletteja ja muuta teknologiaa. Ne tarjoavat meille virikkeitä ja sinivaloa, joiden arvioidaan heikentävän esimerkiksi yöunen laatua.

Toisaalta työelämän jatkuva muutos ja elämänrytmin kiihtyminen tuovat meille haasteita ja henkistä kuormitusta, joka voi vaikeuttaa palautumista. Työ vaatii keskittymistä, useiden asioiden hallintaa ja huomioimista. Siihen tarvitaan hyvää toimintakykyä, jonka voi saavuttaa vain, jos palautuu.

4. Millaista osviittaa tutkimustieto palautumisesta antaa työaikojen suunnitteluun?

Monet asiantuntijat voivat tehdä ainakin osittain ajasta ja paikasta riippumatonta työtä. Silloin vaarana on, että työn ja vapaa-ajan raja hälvenee. Kesken jääneitä tehtäviä voidaan jatkaa illalla. Toisaalta joustava työ voi mahdollistaa sen, että käy keskellä päivää harrastamassa liikuntaa tai hoitamassa omia asioitaan.

Tämä vaatii työntekijöiltä itsensä johtamista ja esimiehiltä yhteisten pelisääntöjen laatimista esimerkiksi siihen, milloin pitää olla tavoitettavissa.

Meitä kaikkia koskeva ohje on, että kahden työpäivän väliin pitäisi jäädä vähintään 11 tunnin lepoaika. Työhön käytettävä aika ei myöskään saisi viikon aikana nousta toistuvasti hyvin korkeaksi eli yli 48 tuntiin.

Lisäksi olisi hyvä tunnistaa kiireiset ajanjaksot, jotka mahdollisesti vaativat pidempien päivien tekemistä. Tällöin esimerkiksi kuukauden sisällä olisi hyvä olla myös kevyempiä jaksoja, jolloin työpäivät ja viikkotyöaika voisivat olla lyhyempiä.

5. Mitä palautumiseen liittyvää ei vielä tiedetä?

Nykyteknologioiden sekä vapaa- ja työajan sekoittumisen vaikutuksia ei vielä täysin tunneta.

Johdan Työterveyslaitoksessa tutkimusta, jossa pyritään saamaan käsitys asiantuntijatyötä tekevien ajankäytöstä. Kokoamme tietoa kahdelta viikolta 24/7.

Tutkimuksemme tuottaa uutta tietoa siitä, milloin ja kuinka paljon asiantuntijat tekevät työtä, miten he nukkuvat ja palautuvat ja pystyvätkö he itse vaikuttamaan ajankäyttöönsä.

6. Miten työntekijä voi edistää palautumistaan?

Ensinnäkin asiantuntijatyössä on tärkeää tunnistaa omat tapansa tehdä työtä:

Sopiiko omaan rytmiin tai elämäntilanteeseen selkeä kahdeksasta neljään -työpäivä, jolloin ilta jää selkeästi muulle? Tai jos elämäntilanne mahdollistaa, niin kokeeko mielekkääksi työskennellä useammassa pätkässä ja käydä esimerkiksi päivällä liikuntaharrastuksissa?

Toiseksi voi suositella, että vapaa-ajalla olisi jotain sellaista, josta pitää ja joka irrottaa ajatukset työstä ja antaa sille vastapainoa.

Kolmanneksi kannattaa pyrkiä riittävään uneen, jotta voimavarat ja energiavarastot ehtivät täydentyä.

 

Jaa sisältö somessa!