Tutkijakaksikko haluaa vahvistaa sitä, mikä meitä kannattelee töissä

Osallistu
Tutkimusprofessori Jari Hakanen ja erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta

Hyvän työkaverin kanssa voi pallotella ideoita ja jakaa työkuormaa. Työhyvinvoinnin tutkijat Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen sanovat, että heistä kumpikin tuo yhteistyöhön jotain ainutlaatuista.

Halu paneutua uusiin, kiehtoviin ilmiöihin sai Janne Kaltiaisen lähtemään tutkijan uralle. Hän olisi myös voinut jäädä henkilöstöalan tehtäviin. Vakituinen paikka oli järjestynyt jo ennen valmistumista Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineesta.

”Gradua tehdessäni huomasin nauttivani tutkimusanalyysien ja päätelmien tekemisestä. Kun sitten tarjoutui mahdollisuus ryhtyä väitöskirjatutkijaksi, päätin, että tämä kortti pitää katsoa.”

Nykyisin Kaltiainen toimii erikoistutkijana Työterveyslaitoksessa tutkimusprofessori Jari Hakasen tiimissä. Hakanen on työskennellyt yli 20 vuotta työhyvinvoinnin tutkimuksen parissa. Hän on tutkinut sekä työuupumusta että niitä myönteisiä asioita, jotka kannattelevat meitä töissä. Työn imu -käsite on hänen luomansa.

”Tutkijan työssä ei ole koskaan valmis. Koskaan ei voi kuvitella tietävänsä ja osaavansa kaikkea. Aina löytyy tutkittavaa, joka on merkityksellistä sekä itselle että työelämän kehittämiselle”, Hakanen sanoo.

Yhteinen ideointi ja sparraus innostavat

Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen ovat olleet työkavereita syksystä 2018 lähtien. Heistä on tullut työpari, joka tekee tiivistä yhteistyötä.

Ensimmäinen yhteinen projekti liittyi hammaslääkärien työhyvinvointiin. Koronakeväänä 2020 aloitetussa Miten Suomi voi? -hankkeessa he tarkastelevat pandemian vaikutuksia työntekijöihin. Meneillään on myös Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -tutkimus.

”Se tutkimus on yksi iso ammatillinen unelma. Määrittelemme ensimmäistä kertaa aitoja työuupumuskokemuksia vasten raja-arvot sille, mitä lievä ja vakava työuupumus tarkoittavat. Tavoitteena on parantaa työuupumuksen tunnistamista ja ehkäisyä”, Hakanen sanoo.

Senioritutkijana ja tutkimusprofessorina hän vastaa tutkimusprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä rahoituksen hankkimisesta. Kaltiainen on kuitenkin ollut alusta asti suunnittelemassa yhteisiä hankkeita.

”On hienoa, että voimme ideoida yhdessä ja kommentoida toistemme ajatuksia”, Hakanen sanoo.

Arvostus näkyy omassa työyhteisössä

Tutkijakaksikon mielestä heistä kumpikin tuo yhteistyöhön jotain ainutlaatuista. Vaikka molemmat ovat sosiaalipsykologeja, he ovat opiskeluaikoinaan omaksuneet erilaiset tutkimusmenetelmät.

Tutkimustyön lisäksi he ovat mukana Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksessa ja jakavat muutenkin ”koko paletin” eli luentokeikat, koulutustehtävät ja median yhteydenotot. Jari Hakaselle erilaisia yhteydenottoja tulee niin paljon, että itse ydintyöhön on vaikea löytää rauhallista aikaa.

Hakanen kuvailee Janne Kaltiaista tutkijana huolelliseksi, tunnolliseksi ja silti hämmästyttävän nopeaksi.

”Jannella on hyvä työmoraali, ja hän tekee ikäviäkin hommia. Ensitöikseen hän ehosti tylsät esitysslaidini, mitä arvostan suuresti. Meillä näkyy se klisee, että kun vanhempi tuskailee tietojärjestelmien kanssa, niin nuorempi sujuvasti suhaa niissäkin.”

”Työkaverina Janne on upea. Odotan innolla meidän ensimmäistä konfliktiamme.”

Kaltiainen arvostaa Hakasen vahvaa kokemusta työhyvinvointitutkijana ja sitä, miten tämä kohtaa ihmiset omalla työpaikallaan. Ystävällisyys, vilpittömyys, arvostuksen ja luottamuksen osoittaminen nousevat myös tutkimuksissa esiin työhyvinvointia tukevina asioina.

”Mistähän vielä voisin valittaa?”

Tutkimustyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Matka tutkimusideasta valmiiseen tuotokseen kestää yleensä 1–4 vuotta. Aikaa kuluu esimerkiksi niin sanottuihin revisiokierroksiin:

Tutkija kirjoittaa artikkelin kansainvälistä tieteellistä julkaisua varten. Aikanaan hän saa artikkelin arvioijilta kommentteja, kritiikkiä ja ehdotuksia. Tutkija laatii vastauksen, jossa hän antaa lisätietoja ja perustelee ratkaisujaan.

Kierroksia voi tulla useitakin, ja joskus artikkeli hylätään. Prosessi saattaa tuntua raskaalta, mutta sen tarkoitus on parantaa tutkimuksen laatua.

”Siinä pääsee todella käyttämään perustelukykyään ja kaikkea osaamistaan”, Janne Kaltiainen sanoo.

”Kunhan kommentointi on reilua eikä ilkeää toisen tutkimuksen alas ampumista”, Jari Hakanen huomauttaa.

Kerran Hakanen sai artikkelistaan pitkän ja ihan rakentavan arvion. Häntä nauratti, kun arvioija muutaman sivun jälkeen pohti ”and what else could I nag about” – eli mistä vielä voisin valittaa. Se kuvaa hyvin periaatetta, että jokainen kivi käännetään.

Työpaikoille on läheiset yhteydet

Molemmat tutkijat tunnistavat itsessään uteliaan mielenlaadun ja vähän maailmanparantajaa. Jari Hakanen sanoo, että tutkimustyö on auttanut häntä keskittymään:

”Minulla on taipumusta kiinnostua kaikista mahdollisista asioista maailmassa ja lähteä leijumaan. Tutkijana on ollut pakko asettua ja uppoutua tiettyyn aiheeseen. Se on ollut minulle myönteisessä mielessä pallo jalassa.”

Hakanen ja Kaltiainen haluavat parantaa työelämää niin, että se entistä paremmin tukisi työntekijöiden hyvinvointia ja innostusta sekä työpaikkojen menestystä.

”Halusin Työterveyslaitokseen juuri siksi, että täältä käsin pystyy vaikuttamaan suoraan työelämän kehittämiseen. Työpaikoille on läheiset yhteydet”, Kaltiainen sanoo.

Hän on huomannut, että talon tunnettuus ja hyvä maine auttavat myös löytämään tutkimuksiin hankekumppaneita.

Uudet aiheet kypsyvät mielessä

Nykyiset tutkimuskohteet tuntuvat merkityksellisiltä, mutta tutkijoiden mielessä kuplii koko ajan uusia aiheita. Janne Kaltiaista kiinnostaa esimerkiksi etätyö, varsinkin siihen liittyvän yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentaminen.

Jari Hakanen haaveilee sadoilla työpaikoilla tehtävästä tutkimuksesta, jossa pääsisi selvittämään organisaation kulttuurin merkitystä työhyvinvoinnille ja työpaikan elinvoimaisuudelle. Ovathan organisaatiossa vallitsevat uskomukset, asenteet ja näkemykset sitä ilmaa, jota työntekijät hengittävät.

”Miltä tahansa alalta löytyy hyvinvoivia, loistavasti yhdessä työskenteleviä työporukoita. Toisaalta taloudellisesti menestyvienkin alojen työpaikoilla on pahoinvointia. Olisi mahtavaa päästä vielä paremmin käsiksi siihen, millaisia ilmiöitä työpaikoilla on”, Hakanen sanoo.

Kuva: Sirpa Levonperä

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Aiheesta lisää:

Lue juttusarjamme muut osat:

Työ tekee hyvää, vaikka työkyky ei olisi täydellinen (Kirsi Unkilan ja Minna Savinaisen haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)

Työelämän uudet ilmiöt innostavat – tutkimustieto jalostuu kaikille ymmärrettäväksi (Kirsi Yli-Kaitalan ja Minna Toivasen haastattelu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä)

Työterveyslaitoksen sisältöä
Kommentointi (1)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (1)

olio |

Jos tosiaan joskus keskityttäisiin vahvuuksiin eikä jatkuvalla syötöllä kaiveltaisi ja analysoitaisi heikkouksia ja sitten pidettäisi yllä viheliäistä "jatkuvan parantamisen" kehää, jossa mikään ei riitä, ikinä. Ja syylliset on tietysti löydettävä ja heitä rangaistava esimerkiksi jatkuvan parantamisen kursseilla. Että menisi se oikea työ entistäkin huonommin, kun ei ole aikaa enää tehdä sitä kaiken kaivelun ja märehtimisen keskellä. Nykytilanne ei oikein ole isona kuvana katseltuna terve vaan aika vino. Seuraavaa muoti-ilmiötä odotellessa.

Tuoreimmat jutut

Työyhteisön kannattaa varata aikaa ja pysähtyä miettimään, mikä omassa työssä kuormittaa aivoja. Helposti vain paahdetaan eteenpäin niin, ettei työtä tarkastella yhdessä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Tuovi Pasma.

Hän on yksi aivotyöagenteista työpaikallaan Koulutuskuntayhtymä OSAOssa, joka järjestää ammatillista koulutusta. Koulutusyksiköt sijaitsevat Oulussa, Kempeleessä, Limingassa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.

Pasma osallistui aivotyöagenttien valmennukseen Työterveyslaitoksen ja OSAOn kehittämishankkeessa ”Askeleet sujuvaan aivotyöhön”.

”Kun aivotyötä lähdetään kehittämään, arjen pienet teot ja yhteiset päätökset ratkaisevat”, Pasma sanoo.

Aivotyöagentti edistää sujuvaa aivotyötä

Erityisasiantuntija Kirsi Luokkala Työterveyslaitoksen aivotyöpalveluista on kouluttanut kymmeniä aivotyöagentteja. He edistävät työpaikoillaan sujuvaa aivotyötä ja hyvää kognitiivista ergonomiaa.

”Aivotyöagentti toimii esihenkilön ja työntekijöiden tukena. Hänellä on työkalut aivotyön yhteiseen kehittämiseen”, Luokkala sanoo.

Aivotyöagentit itse ovat kuvailleet rooliaan näin: tarkkailija, selvittäjä, hyvien käytäntöjen jakaja, viestin välittäjä, muutoksen tukija, muistuttaja, näkyväksi tekijä, tulkki, toimeenpanija.

Työsuojeluvaltuutettu Tuovi Pasma sanoo, että myös aivotyöagenttina hän on jokaisen työyhteisön käytettävissä. Hän auttaa, tukee, sparraa ja on mukana viemässä hyvän aivotyön käytäntöjä arkeen.

Miten turvaamme keskittymisrauhan?

Ammatillisessa koulutuksessa on ollut viime vuosina isoja muutoksia, jotka ovat kuormittaneet myös OSAOn henkilöstöä. Päivittäisessä työssä aivokuormaa kasvattavat varsinkin keskeytykset, häiriöt ja tietoon liittyvät haasteet – niin tietotulva kuin tiedon puutekin.

Sujuvan työn käytäntöjä luodaan niin sanotuissa aivotyöpajoissa. Työyhteisön kesken sovitaan esimerkiksi, miten kokouskäytäntöjä parannetaan, mitä viestintäkanavaa käytetään missäkin tilanteessa ja miten turvataan keskittymisrauha.

Tuovi Pasma tuo kognitiivisen hyvinvoinnin näkökulmaa myös lounas- ja kahvitaukokeskusteluihin – jos se tuntuu luontevalta.

”Puhun mielelläni esimerkiksi taukojen merkityksestä. Muistuttelen aivojen virkistämisestä, happihyppelyistä ja luonnon voimaannuttavasta vaikutuksesta.”

Työsuojeluvaltuutettu sopii aivotyöagentiksi

Tuovi Pasman organisaatiossa toimii parikymmentä aivotyöagenttia – henkilöstömääräkin on noin 900. Agenttien joukossa on muun muassa työsuojeluihmisiä, koulutuspäälliköitä, rehtori ja henkilöstöjohtaja.

”Jaamme kokemuksia, ideoimme ja mietimme, miten viestisimme aivotyön asioista muille.”

Aivotyöagentin rooli sopii hyvin työsuojeluvaltuutetulle. Jos Pasma ei itse olisi aivotyöagentti, hän tekisi yhteistyötä agenttien kanssa.

Nimikkeeseen ”aivotyöagentti” on työpaikalla suhtauduttu ihan myönteisesti:

”Ehkä se on herättänyt hieman hilpeyttä ja hyväntuulisuutta”, Pasma sanoo.

Siinä olisi työyhteisö, jossa voisit viihtyä. Tämä vinkki sai Pauliina Mattila-Holapan hakeutumaan Työterveyslaitokseen jo opiskeluaikana. Hän opiskeli psykologiaa ja sai vinkin harjoittelun ohjaajalta yliopistossa.

”Minulla oli tapana paneutua perusteellisesti kaikenlaisiin ilmiöihin. Ehkä siksi tutkimustyön nähtiin sopivan minulle.”

Ohjaaja oli oikeassa. Vanhempi asiantuntija Mattila-Holappa on viihtynyt työpaikassaan yhteensä 15 vuotta, eri jaksoissa. Hänelle on ominaista jäsentää monimutkaisia, vaikeaselkoisia ilmiöitä, jotka liittyvät työelämään ja mielenterveyteen.

Tavoitteena on tarjota työpaikoille keinoja, jotka edistävät sekä mielen hyvinvointia että työn sujumista. Sitä työtä hän tekee usein psykologi Elisa Valtasen kanssa.

Yhteistyö alkoi työn muokkaus -oppaasta

Ensimmäisenä opiskeluvuotena kauppakorkeakoulussa Elisa Valtaselle kirkastui, mikä häntä kiinnostaa: työhyvinvointi ja hyvä johtaminen. Hän opiskeli sekä kauppatieteiden maisteriksi että psykologiksi.

Työterveyslaitoksessa hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa konsultointia, koulutusta, sparrausta ja valmennusta.

Työparin yhteistyö alkoi hankkeesta, jossa tehtiin opas työn muokkaukseen. Se keskittyy tilanteeseen, jossa mielenterveyden häiriö vaikuttaa työkykyyn. Nyt meneillään on neljäs yhteinen projekti.

Kaksikko on lähestynyt mielen hyvinvoinnin teemaa monesta näkökulmasta. Esimerkiksi Hyvän mielen työpaikka -verkkomateriaali antaa esihenkilöille keinoja mielenterveyden edistämiseen työpaikalla.

Työpariin voi luottaa kaikissa tilanteissa

Pauliina Mattila-Holapan toimipaikka on Helsingissä, Elisa Valtasen Turussa. He ovat myös eri yksiköistä. Kiinnostuksen kohteissa on paljon samaa, kuten esihenkilöiden ja työntekijöiden vuorovaikutus.

Työparin yhteistyö perustuu luottamukseen:

”Uusissakin tilanteissa voin luottaa siihen, että työskentelemme samaan suuntaan. Pauliina edustaa tutkijan näkökulmaa, minä olen enemmän kehittäjä. Täydennämme toisiamme.”

”Minulle tulee Elisan kanssa aina turvallinen olo. Hänellä on myönteistä energiaa ja taitoa viedä asioita käytäntöön.”

Mattila-Holappa toimii usein projektipäällikkönä. Työkaveri tuntee hänet siinäkin roolissa:

”Pauliinan tapa vetää projekteja on selkeä ja levollinen. Asiat edistyvät ilman turhaa hötkyilyä. Kaikki tietävät, missä mennään”, Valtanen kuvailee.

Voimistelu irrottaa ajatukset työstä

Työpari suhtautuu työhönsä tavoitteellisesti, mutta rennon luottavaisesti. Molemmat pystyvät elämään sen kanssa, että jokin asia on keskeneräinen, ennen kuin kokonaisuus hahmottuu. Haasteet virittävät, mutta onnistumisen pakkoa he eivät koe. Urheilutaustalla on osuutta asiaan.

Voimistelu on kuulunut Pauliina Mattila-Holapan elämään siitä lähtien, kun hän kolmevuotiaana meni satujumppaan. Se vaihtui ensin telinevoimisteluun ja sitten tanssilliseen voimisteluun.

”Nykyisin esiinnyn tanssillisen voimistelun näytöksissä. Joskus kilpailenkin ja osallistun voimistelun kansainvälisiin suurtapahtumiin. Olen mukana pitkän linjan voimistelijoiden ryhmässä.”

Harrastus auttaa häntä irrottautumaan työstä – niiden monimutkaisten ilmiöiden pohtimisesta. Siihen ei riittäisi pelkkä metsässä kävely.

”Voimistelumaailmassa minun ei tarvitse vastata kokonaisuudesta. Olen koreografin materiaalia ja saan eläytyä erilaisiin rooleihin.”

Juoksemiseen tuli fyysinen kaipuu

Elisa Valtanen harrasti lapsena ja nuorena pika- ja aitajuoksua. Yhdeksän vuotta sitten hän palasi lajien pariin, aikuisyleisurheilijaksi.

”Minulla oli pitkään sellainen olo, että pitäisi päästä juoksemaan kovaa. Siihen tuli oikein fyysinen kaipuu.”

Varsinkin aitajuoksu auttaa stressinhallinnassa. Laji vaatii täydellistä keskittymistä siihen, mitä on tekemässä. Urheilijoiden porukassa Valtanen nauttii liikunnan riemusta ja kehon haastamisesta.

”Toisia tsempataan ja myös pettymykset jaetaan. Kaikki treenaavat tosissaan, mutta se ei kuitenkaan ole liian vakavaa.”

Lisää työkaluja mielenterveyden tueksi

Syksyllä 2021 julkaistaan Mielenterveyden tuen työkalupakki, joka tarjoaa mielen hyvinvointia vahvistavia työkaluja työpaikoille ja työterveyshuolloille. Se on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa.

Työkaluja on yhdeksän. Elisa Valtanen on mukana niistä kahdessa: Hyvän mielen työpaikka -esihenkilövalmennuksessa sekä Liike ja mieli -osiossa. Vapaa-ajallaan hän toimii psyykkisenä valmentajana urheilijoille ja valmentajille.

”Liikunta ja mielenterveys ovat yksi asia, jota haluan työelämässä edistää”, Valtanen sanoo.

Pauliina Mattila-Holappa tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden häiriöistä johtuvaa nuorten aikuisten työkyvyttömyyttä. Nyt hän on mukana muun muassa tutkimushankkeessa Mitä jos mielen hyvinvointia rakennettaisiin uudestaan?. Sekin liittyy nuoriin aikuisiin.

”Minua kiinnostaa, miten pinnalle noussut keskustelu mielenterveydestä heijastuu työpaikolle ja esimerkiksi siihen, mitä esihenkilöiltä odotetaan.”

Kuva: Sirpa Levonperä

Tunnistatko oman ammattisi vaatimukset? Tiedätkö, mikä työssäsi kuormittaa? Otatko nämä tiedot huomioon? Toimitko terveyttä ja työkykyä vahvistavalla tavalla niin töissä kuin vapaalla?

Jos vastasit kysymyksiin ”kyllä”, sinulla on hyvä työkyvyn lukutaito.

Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen suhdetta työn vaatimuksiin. Työkyvyn lukutaito on uudempi käsite.

Muutama vuosi sitten Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen ehdotti, että työkyvyn lukutaito otettaisiin mukaan hänen tutkimusryhmänsä silloiseen hankkeeseen.

Lähtökohtana oli terveyden lukutaito -käsite, joka on kehitetty terveyden edistämiseen. Laitinen kollegoineen määritteli, että työkyvyn lukutaito on laajempi käsite. Se sisältää myös työn, ammatin, niiden vaatimukset työkyvylle, työolot ja ihmisen toiminnan työkykynsä ylläpitämiseksi.

Unen vaaliminen on työkykyteko

Mitä työkyvyn lukutaito käytännössä tarkoittaa vaikkapa asiantuntijan työssä?

Jaana Laitisen mukaan asiantuntijatyö vaatii esimerkiksi virkeyttä, hyvää keskittymiskykyä, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja uuden oppimista. Aikapaine, keskeytykset ja tietotulva kuormittavat ja stressaavat.

Aivot pysyvät virkeinä, kun nukkuu riittävästi. Stressi häiritsee unta. Jos ihminen jatkuvasti nukkuu huonosti, hänen luovuutensa ja toimintakykynsä eivät ole parhaimmillaan.

”Työkyvyn lukutaidon kannalta tärkein juttu asiantuntijalle voi olla se, että hän panostaa uneen – antaa sille aikaa, rentoutuu hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja rauhoittaa myös työpäiviään”, Laitinen sanoo.

Keinoja työpäivän rauhoittamiseen ovat taukojen pitäminen, yhden asian tekeminen kerrallaan ja se, että pyytää tarvittaessa apua työkavereilta.

Vahvista niitä lihaksia, joita työ vaatii

Fyysisesti raskaassa työssä työkyvyn lukutaito voi liittyä esimerkiksi siihen, millaista liikuntaa harrastaa.

”Tutkimusten mukaan fyysisesti raskaan työn tekijät hyötyvät eniten sellaisesta liikunnasta, joka on räätälöity heille työn ja ammatin vaatimusten mukaan. Kannattaa vahvistaa niitä lihaksia, joita kyseinen työ vaatii”, Jaana Laitinen kiteyttää.

Kätilö tarvitsee voimaa varsinkin yläraajoihin ja yläselkään. Siivoojan on hyvä vahvistaa lihaksia ja kestävyyskuntoa. Rakennustyöntekijä hyötyy tasapainon treenaamisesta ja käsivoimien vahvistamisesta.

Työkyvyn lukutaidossa ei ole kyse pelkästään elintavoista. Sosiaali- ja terveysalalla ja opettajan työssä on paljon psykososiaalista kuormitusta. Silloin ”lihaksien” vahvistaminen voi tarkoittaa, että käsittelee säännöllisesti tunteitaan.

Työn näkökulma terveystarkastuksiin

Jaana Laitinen korostaa työterveyshuollon roolia työkyvyn tukemisessa. Työterveyshuollon terveystarkastuksissa työn näkökulma saisi olla punaisena lankana.

”Ajatellaan vaikka ammattikuljettajaa, jonka verenpaine on koholla. Motivaatio painon pudottamiseen tai suolan käytön vähentämiseen voi tulla siitä, että korkea verenpaine on pahimmillaan liikenneturvallisuusriski”, Laitinen sanoo.

Työn kautta puhuminen auttaa sekä työterveyshoitajaa että vastaanotolla olevaa työntekijää keskittymään oleellisiin asioihin. ”Millaista työtä teet?” on hyvä aloitus keskustelulle.

Elintapa-asiat eivät ole vain kansanterveysongelmia, vaan ne vaikuttavat ihmisen päivittäiseen jaksamiseen ja työstä palautumiseen. Terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa.

Työkyvyn lukutaitoa tarvitsevat kaikki

Työkyvyn lukutaito on yhdistelmä tietoa, ymmärrystä, motivaatiota ja käytännön valintoja, joita teemme. Se on uudenlainen näkökulma työkyvyn edistämiseen.

”Työkyvyn lukutaitoa tarvitsevat kaikki, ammatista riippumatta”, Jaana Laitinen sanoo.

Hän uskoo, että ajattelutapa voi auttaa rajaamaan liiallista työntekoa. Parhaimmillaan oivallus on tämä:

Kun työskentelen kohtuullisesti ja huolehdin hyvästä palautumisesta, pystyn myös tekemään tärkeää työtäni paremmin, terveempänä ja pidempään.