Tutkijat mukaan arkipäivän keskusteluihin työelämästä

Osallistu
Tietojohtaja Pauli Forma Työterveyslaitoksesta

Työterveyslaitoksen tietojohtaja Pauli Forma haluaa koota hajallaan olevan työelämätiedon ja innostaa tutkijat arkipäivän keskusteluihin työelämästä.

Pauli Forma on aina työskennellyt organisaatioissa, joissa ollaan kiinnostuneita työelämän kehittämisestä: yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, eläkelaitoksessa. Näkövinkkeli vain on vaihtunut työpaikan mukaan. Lokakuussa hän aloitti Työterveyslaitoksen tietojohtajana.

”On hienoa tehdä työtä, joka parantaa työelämää ja kansalaisten hyvinvointia.”

Forman tehtävänä on rakentaa uudenlainen tietokanta, johon kootaan ja yhdistetään tietoa erilaisista työelämää, työterveyttä, työkykyä, työympäristöä, työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevista lähteistä.

Nykyisin tieto on hajallaan esimerkiksi eri viranomaisten, asiantuntijaorganisaatioiden ja sosiaaliturvan toimeenpanijoiden hallussa. Tuleva tietokanta auttaa muodostamaan työelämästä kokonaiskuvan, joka on kaikkien saatavilla ja yhdessä paikassa.

”Teknologian kehittyessä työelämän perusasiat menevät radikaalisti uusiksi. Esimerkiksi se muuttuu, millaisia töitä ja työsuhteita on ja millaista osaamista tarvitaan. Kokonaisvaltainen tieto helpottaa työhyvinvoinnin turvaamista tässä murroksessa.”

Työkykyasiat kuuluvat johdolle

Edellisessä työssään eläkevakuuttaja Kevan työelämäpalvelujen johtajana Pauli Forma sai seurata työhyvinvoinnin parantamista erityyppisissä organisaatioissa.

”Olen nähnyt hyviä kehityskaaria. Niitä yhdistää se, että ylin johto on ottanut työhyvinvointi- ja työkykyasiat osaksi johtamistaan. Ei riitä, että henkilöstöjohtaja tai työhyvinvointikoordinaattori yrittää yksin virittää liekkiä.”

Forma nostaa esiin myös työntekijän vastuun. Meistä jokainen voi – ainakin jonkin verran – vaikuttaa siihen, pitääkö osaamisensa ajan tasalla, kuinka valmis on mahdollisiin muutoksiin ja miten palautuu työstään.

Palautumista edistää esimerkiksi se, että työlle on jokin vastapaino. Se voi olla vaikkapa kulttuuriharrastus tai järjestötoiminta. Formalla vastapainona toimivat ruoanlaitto, lukeminen, kirjoittaminen ja varsinkin liikunta. Hän luonnehtii itseään aktiiviseksi kilpakuntoilijaksi.

”Olen vuosien varrella pelannut pesäpalloa, hiihtänyt, suunnistanut, juossut, pyöräillyt ja uinut. Jokin laji on aina ollut päällimmäisenä, ja nyt se on uusi harrastus triathlon.”

Junamatkat ryhdistävät ajankäyttöä

Parhaat ideat pulpahtavat Pauli Forman mieleen silloin, kun hän juoksee metsäautoteillä, poluilla ja pururadoilla kotiseudullaan Länsi-Uudellamaalla.

”Saan ideoita esimerkiksi siihen, mistä kirjoitan tai miten jokin asia jakautuu osa-alueisiin. Minua ei häiritse pätkääkään, jos toisinaan mietin työasioita juostessani. Mitä minun sitten pitäisi miettiä?”

Osa ideoista näkyy myöhemmin blogikirjoituksissa ja keskusteluissa, joita hän käy sosiaalisessa mediassa. Formalla on perhe, ja työpäivänsä jälkeen hän kuljettaa lapsia harrastuksiin. Miten ihmeessä hän löytää aikaa kaikkeen?

”En minä mielestäni niin hirveästi tee. Työpäiväni ja -viikkoni ovat suurin piirtein normaaleja, ja teen nykyään vain vähän töitä iltaisin ja viikonloppuisin.”

Ajankäyttöä ryhdistävät osaltaan ne kaksi tuntia, jotka Forma päivittäin istuu junassa. Hän on matkustanut Karjaan ja Helsingin väliä jo 15 vuotta.

”Lähden Karjaalta puoli seitsemältä tai puoli kahdeksalta, ja se ensimmäinen tunti on melkein tehokkainta työaikaa koko päivässä. Junassa on hyvä tehdä töitä: yhteydet toimivat ja on aika hiljaistakin.”

Takaisin palatessa työt jatkuvat tai hän saattaa nukkua pienet päiväunet. Kotimatka on selkeä siirtymä: työasiat jäävät useimmiten junaan.

Tutkijasta tulee tiedon tulkki

Yksi Pauli Forman lempiaiheista on asiantuntijatyön ja tutkijan roolin muutos: Uuden ajan tutkija ei pelkästään tee hyvää tutkimusta, vaan osaa ja haluaa myös kertoa siitä julkisesti. Hän esiintyy vakuuttavasti seminaareissa, on hyvä haastateltava, verkostoituu ja ottaa kantaa sosiaalisessa mediassa.

Forman mielestä tällaista osaamista tarvitaan, jotta tutkimustieto arkipäiväistyisi ja olisi yhä vaikuttavampaa. Hänen mukaansa työelämästä käydään sekä virallista että epävirallista keskustelua:

Viralliseen keskusteluun osallistuvat esimerkiksi työmarkkinaosapuolet ja puolueet. Epäviralliseen keskusteluun voi osallistua periaatteessa kuka tahansa, joka on käynyt töissä tai joka on vaikka lukenut jotain työelämään liittyvää.

”Esimerkiksi Twitterissä monilla työelämästä keskustelevilla on hyviä ajatuksia ja ideoita, mutta heillä ei välttämättä ole takanaan tutkimustietoa. Myös taloustieteilijät osallistuvat vilkkaasti keskusteluun. Mukaan mahtuisi kuitenkin enemmän niitä, joilla on vahva tutkimustausta työelämäkysymyksissä”, Forma sanoo.

Hänestä tutkijoilla olisi näihin keskusteluihin paljon annettavaa – enemmän kuin pelkkä kokemusasiantuntijuus. Parhaimmillaan he tulkitsevat, tekevät ymmärrettäväksi työelämää koskevaa tietoa.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Aiheesta lisää:

Kokonaiskuva työelämästä on tärkeä työn murroksen vuoksi (Pauli Forman blogikirjoitus)

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (3)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (3)

OssiAura |

Mahtava homma, että saadaan iso tietopankki aikaan! Menestystä tärkeään työhösi Pauli!
Mielenkiintoista olisi myös jollain tavalla blokata Suomeen sopimaton kv. tieto (jopa tutkimustieto), se ei toki ole Paulin vastuulla. Edelleen (ja se voisi kuulua Paulillekin) olisi hyvä jaotella tieto loogisesti niin, että tutkimuksen kannalta amatööritkin sen löytävät.

"Jotain on unohdettu" |

Kommentoisin työelämän innokasta tutkintaa ja nimenomaan yritysten ulkopuolisten toimesta. Tällainen tutkiminen tutkijoiden omien intressien, tavotteiden ja viitekehyksen (käyttöteorian) näkökulmasta (?) saattaa aiheuttaa omanlaisensa turbulenssin työhön ja työelämään liittyvissä kysymyksissä. Mitenkä olisi työpaikalla tapahtuvan työn ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkiminen työpaikan itsensä toteuttamana ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avustamana? Jokainen yritys, työpaikka, työ ja tehtävä ovat omanlaisensa ja se millaiseksi työt, työympäristö ja asetetut tavoitteet muodostuvat on hyvinkin kompleksinen systeemi. Ei ole yhtä asiaa jolla kokonaisuus ""saadaan kuntoon" jatkuvassa muutoksessa. Syteeminen lähestymistapa tulisi olla kaikilla ketkä pyrkivät vaikuttamaan työhön ja työympäristöön. Rohkenisin jopa heittää, lähdetäänkö kaikissa asioissa niin vahvasti tunteilla liikkeelle, että realiteetit jäävät taka-alalle?

Sanataika |

Omaa työsarkaani on kirjoitetun kielen muokkaaminen selkeämmäksi ja usein myös yleistajuisemmaksi. Tutkimusten joskus hyvin vaikeaselkoistakin kieltä saa usein muokattua aika kevyin keinoin helpommin luettavaan ja ymmärrettävään muotoon. Tämäkin voi olla tärkeä osa siinä, että tutkijoiden hyvä tieto saadaan tavallisten ihmisten käyttöön.

Tuoreimmat jutut

Työterveysneuvottelu järjestetään, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu työssä jatkamiseen. Jos työntekijä on sairauslomalla, neuvottelussa sovitaan keinoista tukea työhönpaluuta.

Työterveysneuvotteluun osallistuvat tavallisesti työntekijä, työterveyshuollon edustaja, lähiesimies ja tarvittaessa hänen esimiehensä tai edustaja henkilöstöhallinnosta. Työntekijä voi kutsua mukaan myös valitsemansa tukihenkilön.

”Jos esimiehellä ei ole aiempaa kokemusta työterveysneuvotteluista, hänen voi olla vaikea hahmottaa omaa rooliaan keskustelussa”, sanoo vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Esimiehille ja kaikille muillekin neuvottelun osapuolille on nyt tarjolla kättä pidempää. Työterveyslaitos on julkaissut maksuttoman oppimisohjelman Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön. Sen tarkoitus on tukea ja kehittää neuvottelun vuorovaikutusta.

Vakioratkaisua ei ole

Pirjo Juvonen-Postilta kysytään usein, miksi esimiehen pitäisi olla mukana työterveysneuvottelussa. Mitä hyötyä siitä on?

”Työhönpaluuseen ei ole olemassa vakioratkaisuja. Jokaisen työntekijän tapauksessa pitää erikseen miettiä, miten työhönpaluu toteutetaan. Työn ja työolojen muutoksia ei voi tehdä työpaikan ulkopuolelta, ja siksi esimiestä tarvitaan näissä keskusteluissa.”

Esimiehen ei tarvitse heittäytyä hoidon tai kuntoutuksen ammattilaiseksi. Ne ovat muiden heiniä. Esimies saa tulla neuvotteluun omassa esimiehen roolissaan – keskustelemaan työhön liittyvistä ratkaisuista.

Juvonen-Posti muistuttaa, että hyvin suunniteltu ja asteittainen työhönpaluu on sijoitus työkykyyn. Pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin esimerkiksi poissaolokustannusten vähenemisenä. Suurin hyöty on, että työntekijän työpanos saadaan käyttöön.

Valmistaudu hyvin

Erikoistutkija Elina Weiste Työterveyslaitoksesta on erikoistunut vuorovaikutukseen. Hänen mukaansa työterveysneuvotteluun liittyy monenlaisia jännitteitä: työntekijä voi pelätä potkuja ja esimies sitä, että hänen esimiestyötään kritisoidaan.

”Kaikkien osapuolten pitää valmistautua tapaamiseen. Jos asiaa ei ole etukäteen työstetty, neuvottelutilanteessa ei päästä keskustelemaan mahdollisista ratkaisuista”, Weiste sanoo.

Esimiehen kannattaa valmistautua näin:

  1. Kuuntele työntekijää. Teidän on hyvä jutella jo ennen neuvottelua. Näin asiat eivät tule kummallekaan yllätyksinä.
  2. Selvitä, millaisia mahdollisuuksia teidän työpaikallanne on muokata työtä. Mieti omia ratkaisuehdotuksiasi työkyvyn tueksi. Mitkä ovat sinun valtuutesi ja missä asioissa sinun pitää ottaa yhteyttä omaan esimieheesi?
  3. Selvitä, mitä työpaikkanne työkyvyn tuen mallissa on sovittu työterveysneuvottelusta.
  4. Sovi työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, keitä neuvotteluun kutsutaan ja kuka kutsuu.
  5. Työterveysneuvottelun koollekutsujana voi toimia esimies tai työterveyshuolto. Jos sinä olet koollekutsuja, kutsu osallistujat ajoissa ja kerro työterveysneuvottelun tarve ja tarkoitus.
  6. Sopikaa, kuka toimii puheenjohtajana ja muistion tekijänä.
  7. Järjestä neuvottelulle rauhallinen paikka ja varaa riittävästi aikaa. Yleensä tunti riittää.

Oppimisohjelma tuli tarpeeseen

Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelma perustuu tutkimukseen, jonka aineistona oli 14 videoitua, oikeasti käytyä ja tarpeellista työterveysneuvottelua. Tyypillinen palaute tekijöille on ollut, että ”tällaista on odotettukin”.

Oppimisohjelmaa saa vapaasti linkittää esimerkiksi verkkosivuille, työpaikan intranetiin ja työkyvyn tuen ohjeisiin. Sitä voi hyödyntää myös esimiesten koulutuksissa.

”Jos esimiehellä on vain pari minuuttia aikaa valmistautua työterveysneuvotteluun, hänen kannattaa lukea ainakin pikaopas. Siitä saa nopeasti kuvan, keitä neuvotteluun tulee, mitä esimieheltä odotetaan ja mitä muut tekevät”, Pirjo Juvonen-Posti vinkkaa.

Johtamisen tutkimuksessa on jo pitkään tiedetty, että positiivinen puhe ja palaute ovat yhteydessä tiimien hyvään suoriutumiseen ja tehokkuuteen.

Muutostilanteissa ja tiukkoina aikoina pärjäävät parhaiten ne yritykset, joissa aidosti välitetään työntekijöistä ja arvostetaan kaikkien työtä. Arvostusta kokevat ihmiset nimittäin välittävät yrityksestään huonoinakin aikoina.

”Johtajilla on kuitenkin rajallisesti aikaa kannustaa työntekijöitä henkilökohtaisesti. Hyödyllisempää on pohtia käytäntöjä, jotka rakentavat arvostuksen ilmapiiriä. Sellaisessa ilmapiirissä hyvää ja kehittävää palautetta saa useasta eri suunnasta, sanoo tutkija Tiina Taipale Työterveyslaitoksesta.

Taipale on mukana Työterveyslaitoksen OsaavaPK-hankkeessa, jonka valmennusohjelmissa kehitetään pienten yritysten uudistumiskykyä.

Taipale antaa nämä vinkit johtajalle, joka haluaa vahvistaa arvostuksen kokemusta porukassaan:

1. Tunnista kaikkien työn arvo

Johtajana voit omalla esimerkilläsi vaikuttaa työntekijöiden kokemukseen heidän omasta työstään. Siksi kannattaa pysyä selvillä siitä, millaista työtä itse kukin tekee.

Esimerkki: Yrityksessäsi on 18 työntekijää, joista yksi on mahtava myyntitykki ja toinen alan ykkösasiantuntija, joka tuo eri medioissa mainetta yritykselle. Kaksi siis saa työlleen näkyvyyttä. Mutta mitä muut tekevät? Tuodaanko heidän osaamistaan esille? Saavatko he palautetta työstään?

Kun sinä näytät arvostavasi kaikkia, muidenkin on helpompi nähdä jokaisen työkaverin työn arvo.

2. Jaa tietoa ja vastuuta

Yrityksessä voidaan toivoa itseohjautuvuutta, mutta käytännössä työntekijöitä kontrolloidaan ja ohjaillaan.

Taustalla on usein pelko siitä, että ainakin osa työntekijöistä laiskottelee, tekee vääriä asioita tai kuvittelee osaamisestaan liikoja.

Luottamus kertoo arvostuksesta. Harjoittele työntekijöihin luottamista ja mieti, miten käsittelet ratkaisukeskeisesti virheitä tai ongelmatilanteita.

Esimerkki: Sinulla johtajana on visio siitä, mihin suuntaan yritystä tulisi viedä. Hallussasi on tuorein tieto asiakkuuksista ja myynnin kehittymisestä. Ajatteletko, että tieto kuuluu sinulle ja ehkä jollekulle avainhenkilölle?

Jos työntekijöillä ei ole vastaavaa kokonaisnäkymää yrityksen tilanteesta, heidän on vaikea tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Jaa aktiivisesti tietoa yrityksen asioista ja vahvista yhteistä suuntaa. Juhlista onnistumisia ja tee päätöksentekoprosesseista läpinäkyviä – tai jopa osallistavia.

Anna kaikille mahdollisuus kehittyä ja kehittää. Luo työntekijöiden kanssa keskustellen yhteisymmärrys päämäärästä. Anna sen jälkeen työntekijöille mahdollisuus pohtia, miten he voisivat päämäärän saavuttaa. Tarvittaessa tarjoa tukea ja sparrausta.

3. Pura siiloja ja innosta keskustelemaan

Työtehtävät, osastot tai työnkuvat voivat jakaa työntekijöitä leireihin, joiden välille syntyy jännitteitä tai kilpailua. Tällaiset rajat vaikeuttavat tiedonkulkua ja vähentävät toisen ryhmän työn arvostusta.

Miten voisit lisätä yhteistä keskustelua työstä? Auttaisivatko säännölliset tapaamiset? Työstä ja sen tekemisestä kannattaa keskustella mahdollisimman konkreettisesti: mitkä esimerkiksi ovat vahvuutenne ja haasteenne?

Tärkein palaute voi tulla johdon sijaan kollegoilta. Luo käytäntöjä, jotka rohkaisevat antamaan palautetta myös yli osasto- tai työnkuvarajojen.

4. Pohdi asennettasi ja kielenkäyttöäsi

Koetko, että yrityksessäsi on hankalia työntekijöitä tai työntekijäryhmiä? Käytkö toistuvasti keskusteluja siitä, että he käyttäytyvät ei-toivotulla tavalla?

Hankaluuksiin keskittyvä puhe voi olla merkki siitä, ettet täysin arvosta työntekijöitä tai luota heihin. Entä jos kyse on siitä, että työntekijät kokevat arvostuksen puutetta eivätkä enää arvosta johtoa?

Etsi tietoisesti asioita, joita teillä tehdään hyvin. Keskity puhumaan niistä. Puhu selän takana hyvää.

Keskustele hankaliksi kokemiesi ihmisten kanssa kahden kesken siitä, millaisia toiveita ja tavoitteita heillä on työnkuvansa suhteen.

5. Luokaa hyvän ilmapiirin pelisäännöt

Kannustava ja arvostava ilmapiiri kannattelee kaikkien työntekoa. Luokaa yhdessä hyvän ilmapiirin pelisäännöt. Voitte esimerkiksi pitää ideointipajan siitä, millainen olisi teidän unelmienne työpaikka.

Näytä esimerkkiä kiittämällä ja sparraamalla. Kiitä myös hyvästä asenteesta, muiden auttamisesta tai yhteisen hyvän huomioinnista.

Pyörivätkö huolet ja ongelmat mielessäsi, kun haluaisit nukahtaa? Kyse on usein siitä, ettei päivällä ole ollut aikaa purkaa näitä ajatuksia tai suunnitella tulevaa.

Yksi keino työstää huolia on kirjoittaminen. Jos ajatukset ottaa esiin virkeänä ja tiettyyn aikaan päivästä, niitä voi käsitellä rakentavammin eivätkä ne todennäköisesti häiritse enää nukkumista.

Huolihetki pidetään itselle sopivana ajankohtana, mutta se on parasta lopettaa muutama tunti ennen nukkumaanmenoa.

Huolihetki on yksi menetelmistä, jotka esitellään Heli Järnefeltin ja Christer Hublinin toimittamassa kirjassa Työikäisten unettomuuden hoito (Työterveyslaitos, 2018). Oppaan tarkoituksena on edistää hyvää unettomuuden arviointitapaa ja lääkkeetöntä hoitoa työterveyshuollossa.

Näin pidät huolihetken:

  1. Varaa ongelmien käsittelyyn rauhallinen aika ja paikka päivällä tai varhain illalla.
  2. Kirjaa kaikki mieleesi tulevat ongelmat ja huolet paperin tai vihkon vasempaan reunaan.
  3. Kun kaikki huolet on kirjattu, mieti ja kirjoita paperin tai vihkon oikeaan reunaan jokaisesta huolesta vastaukset esimerkiksi näihin kysymyksiin: Miksi tämä huoli on sinulle tärkeä? Voiko asialle tehdä jotain? Mitä ongelman ratkaiseminen vaatii? Keneltä voit pyytää apua? Voiko ongelman ratkaisemisen jakaa osiin? Milloin asialle voi tehdä jotain?
  4. Jos huolet palaavat mieleesi, kun olet menossa nukkumaan tai heräät yölllä, muistuta itseäsi, että olet jo käsitellyt ne huolihetken aikana.
  5. Jos uusia huolia tai käsittelyä vaativia ajatuksia tulee mieleesi illalla tai yöllä, kirjoita ne paperille ja käsittele seuraavana päivänä huolihetken aikana.

Työikäisten unettomuuden hoito -oppaassa käydään läpi unettomuuden hoidon periaatteita ja käytännön menetelmiä. Kirjan voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta