”Työkyvystä saa ja pitää voida puhua”

Ihmisen työkyvystä puhuminen ei tarkoita terveystietojen urkkimista. Työkykyjohtamisen fokus on aina työn tekemisessä, sanoo erityisasiantuntija Sirpa Laakso Työterveyslaitoksesta.

Työkykyjohtaminen ei ole erillinen johtamisoppi, vaan näkökulma, joka kannattaa ottaa mukaan liiketoiminnan johtamiseen, sanoo erityisasiantuntija Sirpa Laakso Työterveyslaitoksesta.

”Kyse on siitä, että inhimillistä pääomaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kun henkilöstöstä pidetään hyvää huolta, tehdään myös tulosta.”

Laakso auttaa asiakasorganisaatioita työkyvyn johtamisessa, työterveysyhteistyössä ja työterveyspalvelujen kilpailuttamisessa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa henkilöstöjohtajana lääke- ja elintarviketeollisuudessa sekä Espoon työterveysjohtajana.

Työkyvyn johtaminen on erityisen tärkeää silloin, kun työtehtävät monimutkaistuvat ja työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän luovuutta.

”Se ei onnistu ilman psykologista turvaa. Pelon kulttuurissa työntekijä ei uskalla sanoa ääneen niitä ensimmäisiä, orastavia ideoitaan.”

Tavoitteena lisätä työssäolopäiviä

Työkykyjohtaminen tähtää siihen, että henkilöstö pysyy terveenä, työkykyisenä ja tuottavana. Se näkyy esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähenemisenä.

”Tavoitteena on lisätä työssäolopäiviä – eikä se tarkoita täysin terveitä työssäolopäiviä. Kukapa olisi aina sataprosenttisen kuranttia kamaa? Meitä kiinnostaa se, että ihmiset ovat töissä”, Sirpa Laakso kiteyttää.

Työkykyä johdetaan organisaation eri tasoilla. Toimeksianto ja taustatuki tulevat johdolta. HR-asiantuntijat ja työterveyshuolto kokoavat esimiehille työkalupakin, joka sisältää esimerkiksi varhaisen tuen mallin ja sairauspoissaolojen seurannan.

Lähiesimies on hyvä työkykyjohtaja, kun hän tuntee porukkansa ja ottaa ihmiset kokonaisvaltaisesti huomioon. Hän on reilu, suora ja jämäkkä. Laakso kannustaa esimiehiä menemään päivittäin työntekijöiden lähelle, tervehtimään, katsomaan silmiin, juttelemaan, välittämään.

”Kun esiin tulee jokin työkykyyn liittyvä huoli, sen pystyy ottamaan heti käsittelyyn. Ei kannata olla esimies, jos ei halua olla ihmisten kanssa tekemisissä.”

Kankea byrokratia toimii jarruna

Se, millä tolalla työkykyjohtaminen on, vaihtelee paljon työpaikasta toiseen. Sirpa Laakson mukaan siihen on satsattu reippaasti esimerkiksi S-ryhmässä sekä Lassila & Tikanojassa. Niissä on tehty pitkään tavoitteellista ja tuloksellista työkyvyn johtamista. Se on ollut osana johtamisjärjestelmää.

”On myös sellaisia työpaikkoja, joissa kaiken ajatellaan olevan hyvin. Sairauspoissaoloja voi olla vähän, mutta työn muutoksen näkökulmasta asiat eivät välttämättä olekaan kunnossa”, Laakso sanoo.

Jarruna voivat toimia organisaation vanhat rakenteet. Vaikka työntekijöiltä vaaditaan lisää oma-aloitteisuutta ja innovatiivisuutta, kankea byrokratia ja ”käskyttämisrakenteet” ylläpitävätkin ihan toisenlaista tekemistä.

”Ihmiset eivät voi toimia oma-aloitteisesti, jos heidän pitää kysyä joka asiaan lupa esimieheltä.”

Paitsi että työkykyjohtamisen taso vaihtelee, se myös henkilöityy. Laakson kokemuksen mukaan esimerkiksi HR-johtajan tai työterveyslääkärin vaihtuminen saattaa ”rämettää” yhteistyön nopeastikin.

Fokus aina työn tekemisessä

Kun Sirpa Laakso sparraa asiakasorganisaatioita työkykyjohtamisessa, hänellä on tapana kysyä, mistä toimintatavoista yrityksessä ollaan ylpeitä. Jos esimerkiksi turvallisuusjohtamisen koetaan toimivan hyvin, samantapaista mallia voidaan käyttää työkykyjohtamisen kehittämisessä.

Erään tehtaan tuotantopäällikkö kertoi Laaksolle, että heillä on erinomainen ennakkohuoltosuunnitelma koneille ja laitteille. He olivat harkinneet tarkkaan, kuinka pitkään niitä on järkevää pyörittää ennen alasajoa ja huoltoa.

”Tuotantopäällikkö alkoi miettiä, että itse asiassa ihmisiin liittyvät kustannukset ovat koneiden huoltokustannuksia suuremmat. Oivalluksen ansiosta projektimme nimeksi tuli Ennakkohuoltosuunnitelma ihmisille.”

Työpaikoilla käydessään Laakso korostaa, että työkyvystä saa ja pitää voida puhua. Se ei kuitenkaan tarkoita ihmisten terveystietojen urkkimista. Fokus on aina työssä ja työn tekemisessä.

Marja Sarkkinen

Jaa sisältö somessa!