”Työkyvystä saa ja pitää voida puhua”

Osallistu

Ihmisen työkyvystä puhuminen ei tarkoita terveystietojen urkkimista. Työkykyjohtamisen fokus on aina työn tekemisessä, sanoo erityisasiantuntija Sirpa Laakso Työterveyslaitoksesta.

Työkykyjohtaminen ei ole erillinen johtamisoppi, vaan näkökulma, joka kannattaa ottaa mukaan liiketoiminnan johtamiseen, sanoo erityisasiantuntija Sirpa Laakso Työterveyslaitoksesta.

”Kyse on siitä, että inhimillistä pääomaa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Kun henkilöstöstä pidetään hyvää huolta, tehdään myös tulosta.”

Laakso auttaa asiakasorganisaatioita työkyvyn johtamisessa, työterveysyhteistyössä ja työterveyspalvelujen kilpailuttamisessa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa henkilöstöjohtajana lääke- ja elintarviketeollisuudessa sekä Espoon työterveysjohtajana.

Työkyvyn johtaminen on erityisen tärkeää silloin, kun työtehtävät monimutkaistuvat ja työntekijöiltä odotetaan yhä enemmän luovuutta.

”Se ei onnistu ilman psykologista turvaa. Pelon kulttuurissa työntekijä ei uskalla sanoa ääneen niitä ensimmäisiä, orastavia ideoitaan.”

Tavoitteena lisätä työssäolopäiviä

Työkykyjohtaminen tähtää siihen, että henkilöstö pysyy terveenä, työkykyisenä ja tuottavana. Se näkyy esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähenemisenä.

”Tavoitteena on lisätä työssäolopäiviä – eikä se tarkoita täysin terveitä työssäolopäiviä. Kukapa olisi aina sataprosenttisen kuranttia kamaa? Meitä kiinnostaa se, että ihmiset ovat töissä”, Sirpa Laakso kiteyttää.

Työkykyä johdetaan organisaation eri tasoilla. Toimeksianto ja taustatuki tulevat johdolta. HR-asiantuntijat ja työterveyshuolto kokoavat esimiehille työkalupakin, joka sisältää esimerkiksi varhaisen tuen mallin ja sairauspoissaolojen seurannan.

Lähiesimies on hyvä työkykyjohtaja, kun hän tuntee porukkansa ja ottaa ihmiset kokonaisvaltaisesti huomioon. Hän on reilu, suora ja jämäkkä. Laakso kannustaa esimiehiä menemään päivittäin työntekijöiden lähelle, tervehtimään, katsomaan silmiin, juttelemaan, välittämään.

”Kun esiin tulee jokin työkykyyn liittyvä huoli, sen pystyy ottamaan heti käsittelyyn. Ei kannata olla esimies, jos ei halua olla ihmisten kanssa tekemisissä.”

Kankea byrokratia toimii jarruna

Se, millä tolalla työkykyjohtaminen on, vaihtelee paljon työpaikasta toiseen. Sirpa Laakson mukaan siihen on satsattu reippaasti esimerkiksi S-ryhmässä sekä Lassila & Tikanojassa. Niissä on tehty pitkään tavoitteellista ja tuloksellista työkyvyn johtamista. Se on ollut osana johtamisjärjestelmää.

”On myös sellaisia työpaikkoja, joissa kaiken ajatellaan olevan hyvin. Sairauspoissaoloja voi olla vähän, mutta työn muutoksen näkökulmasta asiat eivät välttämättä olekaan kunnossa”, Laakso sanoo.

Jarruna voivat toimia organisaation vanhat rakenteet. Vaikka työntekijöiltä vaaditaan lisää oma-aloitteisuutta ja innovatiivisuutta, kankea byrokratia ja ”käskyttämisrakenteet” ylläpitävätkin ihan toisenlaista tekemistä.

”Ihmiset eivät voi toimia oma-aloitteisesti, jos heidän pitää kysyä joka asiaan lupa esimieheltä.”

Paitsi että työkykyjohtamisen taso vaihtelee, se myös henkilöityy. Laakson kokemuksen mukaan esimerkiksi HR-johtajan tai työterveyslääkärin vaihtuminen saattaa ”rämettää” yhteistyön nopeastikin.

Fokus aina työn tekemisessä

Kun Sirpa Laakso sparraa asiakasorganisaatioita työkykyjohtamisessa, hänellä on tapana kysyä, mistä toimintatavoista yrityksessä ollaan ylpeitä. Jos esimerkiksi turvallisuusjohtamisen koetaan toimivan hyvin, samantapaista mallia voidaan käyttää työkykyjohtamisen kehittämisessä.

Erään tehtaan tuotantopäällikkö kertoi Laaksolle, että heillä on erinomainen ennakkohuoltosuunnitelma koneille ja laitteille. He olivat harkinneet tarkkaan, kuinka pitkään niitä on järkevää pyörittää ennen alasajoa ja huoltoa.

”Tuotantopäällikkö alkoi miettiä, että itse asiassa ihmisiin liittyvät kustannukset ovat koneiden huoltokustannuksia suuremmat. Oivalluksen ansiosta projektimme nimeksi tuli Ennakkohuoltosuunnitelma ihmisille.”

Työpaikoilla käydessään Laakso korostaa, että työkyvystä saa ja pitää voida puhua. Se ei kuitenkaan tarkoita ihmisten terveystietojen urkkimista. Fokus on aina työssä ja työn tekemisessä.


Sirpa Laakso on yhtenä puhujana Työterveyspäivien seminaarissa ”Työkyky ja työurat työkykyjohtamisen ytimessä”. Työterveyspäivät pidetään Helsingissä 12.–13.9.2017.

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Lisää tietoa:

Työkykyjohtamisen konsultointi (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Herättikö juttu tunteita? Ota osaa keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Mitä vahvuuksia sinulla on?

Kysymys voi tulla vastaan esimerkiksi työhaastattelussa tai silloin, kun työpaikalla on meneillään isoja muutoksia. Omien vahvuuksien tunnistaminen on myös työntekijän myönteistä palautetta itselleen ja tukee näin työhyvinvointia.

Vahvuuksien huomaaminen ei poista heikkouksia eikä kiistä niiden olemassaoloa. Se ei tarkoita, että jäisimme tekemään vain sitä, minkä jo osaamme hyvin. Omat vahvuudet voi viedä uusille aloille, sinne, missä niitä ei ole vielä käyttänyt.

Yksi tapa löytää vahvuuksiaan on sen pohtiminen, miten on selviytynyt vaikeista vaiheistaan. Minkä vahvuuksien varassa on silloin päässyt eteenpäin?

Vahvuuksien mukaan toimiminen innostaa ja antaa energiaa. Niitä tunnistaessaan kannattaa tutkia asioita, joihin tuntee vetoa, joihin uppoutuu ja joissa on ollut erityisen taitava.

Nämä asiat voivat auttaa tunnistamaan vahvuuksia:

  1. Lapsuusmuistot: Mitä muistat tehneesi mielelläsi jo lapsena ja nuorena? Mitä niistä jatkat vielä? Vahvuuksilla on usein nuoruudesta tunnistettavat juuret, ja niillä on jonkinlaista pysyvyyttä ihmisen elämässä.
  2. Energia: Millaiset tekemiset energisoivat sinua? Millaiset jutut kutsuvat ja innostavat mukaan? Ne voivat olla lähellä jotain vahvuuttasi.
  3. Aitous: Millaisissa tekemisissä ”todellinen sinä” pääsee esiin? Niissä toimissa sisäinen vahvuutesi luultavasti tulee näkyviin.
  4. Helppous: Millaiset asiat tulevat sinulta kuin luonnostaan? Jutut, jotka syntyvät melkein itsestään, voivat pohjautua vahvuuksiin.
  5. Huomio: Mihin kiinnität huomiota luontaisesti? Mihin liittyvät asiat esimerkiksi luet lehdestä tai mitä huomaat vieraassa paikassa kulkiessasi?
  6. Nopea oppiminen: Minkä opit vaivattomasti, melkein ensikuulemalta? Nopea oppiminen saattaa olla johtolanka vahvuuteen.
  7. Motivaatio: Mitä asioita teet ihan niiden itsensä vuoksi? Vahva sisäinen motivaatio kertoo useimmiten vahvuuksista.
  8. Ääni ja eleet: Milloin äänesi, kielenkäyttösi ja eleesi muuttuvat energisiksi ja aktiivisiksi?

Jutun lähteenä on käytetty Krisse Lipposen, Anneli Litovaaran ja Antero Katajaisen kirjaa ”Voimaa – hyvän elämän polku” (Duodecim, 2016)

Älylaitteen selaaminen kumarassa voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun kipuja sekä ryhtimuutoksia, jotka ilmenevät esimerkiksi alaniskan kyttyrämäisyytenä.

Puhutaankin haitallisesta ”someniskan” ilmiöstä, joka on yleistynyt viime vuosina älylaitteiden käyttäjien keskuudessa.

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg kertoo, että someniska vaivaa älylaitteen käyttäjiä iästä riippumatta. Jopa lapsilla ja nuorilla – joiden ranka lähtökohtaisesti kestää rasitusta vanhempaa väestöä paremmin – on raportoitu aiempaa enemmän niskan kipuilua ja ryhtimuutoksia.

Kuormitus jopa 27 kiloa

Tyypillinen somettaja kannattelee älypuhelintaan vyötärön tietämillä ja roikottaa päätään. Tämä asento on nikamille haitallisin. Someniska nimittäin aiheutuu eteenpäin kallistuneesta pään asennosta, joka kuormittaa niskan rakenteita moninkertaisesti pään pystyasentoon verrattuna.

”Kuormitus on sitä kovempi, mitä kumarammassa asennossa pää on. Pystyasennossa pää painaa noin 4–5 kiloa, mutta esimerkiksi 60 asteen kallistuksessa pää rasittaa niskaa jopa 27 kilon verran”, Mika Nyberg sanoo.

Lisäksi älylaitetta selattaessa käsivarret eivät usein ole tuettuina, jolloin pää sekä hartiat työntyvät helposti liikaa eteenpäin ja ryhti pääsee valahtamaan alemmas.

Kivut voivat kroonistua

Puhelimen näppäily kumarassa voi aiheuttaa oireita nopeastikin. Yksipuolista ja kumaraa asentoa seuraavat yleensä niskan lihasjäykkyys ja kipuilu, joka voi säteillä hartioiden ja pään alueelle.

Pidemmällä aikavälillä kivut saattavat kroonistua. Jos huonossa asennossa on jatkuvasti, se voi aiheuttaa ryhtimuutoksia, kuten eteenpäin työntyneen pään asennon ja sisäänpäin kiertyneet olkapäät.

Mika Nyberg kuitenkin huomauttaa, ettei vaivojen syy-seuraussuhde ole aina selkeä:

”Pitkään jatkuneeseen kipuun on hyvä hakea apua, sillä kivun alkuperää voi olla itse vaikeaa päätellä. Kivuista ei tarvitse kärsiä.”

Näin ehkäiset someniskan

Uuden asennon sisäistäminen älylaitteen selailuun vaatii totuttelua. Mika Nyberg antaa nämä neuvot someniskan välttämiseen:

  1. Pidä pää pystyssä, mahdollisimman lähellä keskiasentoa.
  2. Nosta älylaitteen näytön yläreuna nenän korkeudelle. Siten katselukulma on hyvä ja vältät pään turhan nuokkumisen.
  3. Tue kyynärpäät vartaloon ja käytä laitetta kahdella kädellä, jotta asentosi ei pääse valumaan etukumaraan.
  4. Jos käytät laitetta istuessasi, nojaa hieman taaksepäin. ”Makaavampi” asento rasittaa vartaloa vähemmän kuin etukumara asento.
  5. Vaihtele asentoa. Yksipuolinen asento väsyttää vartaloa ja aiheuttaa jumeja.
  6. Tauota somettamista. Tauotus ja venyttely virkistävät ja vetreyttävät niska- ja hartiaseutua.
  7. Opettele tiedostamaan asentosi. Vaikka niska ja hartiat eivät vielä oireilisikaan, kannattaa asentoon kiinnittää huomiota jo nyt. Siinä voi hyödyntää älypuhelimeen ladattavia sovelluksia, jotka muistuttavat, kun asento on turhan kuormittava.

Jaana Laitinen johtaa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Promo@Work-konsortiohanketta, joka tuottaa tutkimustietoon perustuvat suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla.

”Tarkastelemme terveellisiä elintapoja työkyvyn ja työstä palautumisen näkökulmista. Tämä on uusi lähestymistapa verrattuna perinteiseen tapaan tarkastella elintapoja sairastumisriskien kannalta.”

Laitinen vastasi palautumista koskeviin kysymyksiin Twitterissä syyskuussa 2017. Tähän on koottu kysymyksiä ja hieman laajennettuja vastauksia niihin:

1. Mitä työstä palautuminen tarkoittaa?

Työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä. Kun palautuu välillä, jaksaa tehdä työnsä hyvin ja elää tasapainoista, kokonaista elämää.

Kehon energiavarastojen ja nestetasapainon korjaaminen sekä kehoa huoltava liikunta edistävät palautumista erityisesti fyysisesti kuormittavasta työstä.

Työstä palautuminen on hyväksi terveydelle. Se ehkäisee kuormituksen kasautumista ja haittavaikutuksia. Pitkittynyt, liiallinen kuormitus voi johtaa sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, mahdollisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä aivotyössä työuupumukseen.

2. Mistä tietää, ehtiikö palautua riittävästi?

Kuulostele, tunnetko palautuvasi päivän rasituksista ennen seuraavaa työpäivääsi.

Huono palautuminen voi näkyä epäterveellisenä käyttäytymisenä, mikä edelleen pahentaa tilannetta: Kuormittunut ihminen voi syödä herkkuja tai käyttää alkoholia lievittääkseen stressaantunutta oloaan. Usein uni häiriintyy ja sohva houkuttelee työpäivän jälkeen.

Huono palautuminen vaikuttaa suoraan fysiologiaan. Verenpaine voi olla koholla, ja veriarvoissa voi näkyä poikkeamia.

3. Miten palautumistaan voi mitata?

Sykevälivaihtelun mittaaminen kertoo palautumisesta aika hyvin, kunhan sen tuloksia tulkitsee ammattilainen.

Mittaukseen on Firstbeatilla helppo mittari, ja esimerkiksi työterveyshuollot välittävät palvelua. Mittauksessa kaksi elektrodia ja pienikokoinen mittalaite kiinnitetään rintakehälle kolmen neljän päivän ajaksi. Samanaikaisesti pidetään päiväkirjaa, mikä helpottaa tulosten tulkintaa.

Palautteessa näkyvät punaisella ajankohdat, jolloin on kuormittunut ja vihreällä palautumisjaksot. Päiväkirjan avulla voi sitten pohtia, miten erilaiset tekemiset näkyvätkään punaviherkäppyrässä.

Esimerkiksi alkoholinkäytön palautumista heikentävä vaikutus näkyy unen aikaisena punaisena käppyränä, mikä on hyvin havainnollistavaa.

4. Miten palautuminen eroaa eri ihmisillä?

Hyväkuntoiset, vähän kuormittuneet, terveet ja nuoret palautuvat muita nopeammin. Palautumista hidastavat ikääntyminen, alkoholinkäyttö, anemia ja toimintakykyä heikentävät sairaudet sekä pitkittyvä, kasautuva kuormitus.

Lisäksi terveyskäyttäytymisen erot vaikuttavat. Esimerkiksi liian lyhyt ja huonolaatuinen uni ei palauta.

5.  Antaisitko kolme helppoa vinkkiä oman työhyvinvoinnin parantamiseen?

Ehdottaisin näitä: Kirkasta työsi tavoite ja merkitys. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja pidä työaikasi kohtuullisina. Pyydä tarvittaessa tukea ja anna sitä muillekin.

6. Onko palautuminen helpompaa, jos töissä on kivaa?

Kyllä on. Kun töissä on kivaa, kuormittuu vähemmän. Samalla saa sosiaalista tukea ja palautuu jo työpäivän aikana. Hyvä työ tekee ihmiselle hyvää monin tavoin.

7. Kertoisitko esimerkin iltapalasta, joka siivittää hyvään uneen?

Lautasmalli on hyvä lähtökohta. Sisällytä iltapalaasi kuituista viljatuotetta, vähärasvaista maitotuotetta, pähkinöitä ja runsaasti kasviksia. Maistele makuja ja rauhoitu nauttimaan niistä.

8. Miten saisin lisättyä liikettä työpäivääni?

Kävele osa työmatkastasi. Valitse aina portaat hissin sijaan. Jos sinulla on sähköisesti säädettävä työpöytä, työskentele välillä seisten. Sijoita printteri kauemmas työpisteestäsi, niin pääset ottamaan lisäaskeleita, kun haet tulosteita.

Ota tavaksi esimerkiksi se, että nouset seisomaan tai kävelemään puhelinkeskusteluiden ajaksi. Pidä kävelykokouksia. Harrasta taukoliikuntaa ja kokeile ”liikuntavälituntia”.