Työpaikka innostaa liikkumaan – kävelykokouksia, polkujuoksua ja treenit sohvaperunoille

Kun työpäivään ujuttaa lisää liikkumista, sen kokonaismäärä kasvaa vaivihkaa. Kotkan kaupunki järjesti liikunnan teemavuoden pienellä budjetilla ja omaa porukkaa hyödyntäen.
-

Kun työpaikalla on liikunnallinen kulttuuri, on hyväksyttyä venytellä välillä, osallistua taukojumppaan tai nousta seisomaan kesken palaverin. Liikuntaryhmiä tarjotaan eri tarpeisiin, kuten painonhallinnan tueksi, niskakipuisille tai kadonnutta liikuntainnostusta etsiville.

Liikunta ja istumisen vähentäminen ovat esillä perehdytyksessä ja kehityskeskusteluissa. Työpaikka voi myös osallistua liikkumista edistäviin teemapäiviin, lajikokeiluihin ja kampanjoihin.

”Työkaverien vertaistuki ja kannustus voivat auttaa jatkamaan liikuntaa, vaikka oma motivaatio meinaisi välillä hiipua”, sanoo vanhempi tutkija Sirpa Lusa Työterveyslaitoksesta.

Työssä vietetään noin 1600 tuntia vuodessa, joten pienikin liikkumisen päivittäinen lisääminen kasvattaa kokonaisliikunnan määrää kuin huomaamatta.

”Liikunnan lisäämisessä kannattaa huomioida työn asettamat vaatimukset ja miettiä mahdollisuuksia yhdessä koko työporukan kanssa”, Lusa sanoo.

Hölkkäkoulua ja opastettu sieniretki

Kotkan kaupunki järjesti viime vuonna henkilöstölleen liikunnan teemavuoden, Liikkiksen. Se sisälsi vaihtuvia teemoja, joihin liittyi muun muassa lajikokeiluja, opastusta ja tietoiskuja intranetissä.

”Tämä oli yksi tapa osoittaa, että työnantaja pitää liikuntaa tärkeänä ja haluaa innostaa väkeään liikkumaan. Onhan liikunnalla valtavasti hyviä vaikutuksia”, sanoo kaupungin henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala.

Keväällä järjestetty hölkkäkoulu oli erityisen suosittu. Sen ohjaaja otti opetuksessaan huomioon kaiken tasoiset, ikäiset ja kokoiset juoksijat.

”Kaupunki on jo pari vuotta maksanut työntekijöiden osallistumisen Kotka Trail -polkujuoksutapahtumaan. Hölkkäkoulu järjestettiin tarkoituksella hyvissä ajoin ennen sitä”, Vanhala kertoo.

Liikkis-vuoden teemoja:

  1. Ohjattu ryhmäliikunta: muistutus avointen liikuntaryhmien alkamisesta
  2. Ulos liikkumaan: hiihto- ja luistelutekniikan opastusta
  3. Hyvät kokoukset: seisomakokoushuone kaupungintaloon ja kokousetiketin uudistaminen
  4. Hölkkäkoulu ja polkujuoksua: tähtäimessä Kotka Trail-polkujuoksutapahtuma
  5. Kulttuuria ja kävelytekniikkaa: opastetut kiertokävelyt veistoksia katsellen ja kävelytekniikkavinkkejä
  6. Mennään metsään: opastettu sieniretki
  7. Tauota työtäsi: muistuttelua taukojumppa- ja mindfulness-ohjelmasta, joka on asennettu jokaiselle työasemalle
  8. Pelataan yhdessä: mailapelit ja keilaus

Työterveyshuolto antaa liikuntareseptejä

Kotka tukee henkilöstön liikuntaa vuosittain tarjoamalla ryhmäliikuntaa, kuten jumppia, tanssikursseja ja vesijuoksua. Joka syksy pidetään hyvinvointiviikot, jotka käynnistyvät tyhy-iltapäivällä.

Tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsiviä ohjataan liikunnan pariin liikuntareseptin avulla. Reseptin voi myöntää työterveyslääkäri, työterveyshoitaja tai työfysioterapeutti. Jos työntekijä kiinnostuu mahdollisuudesta, hän pääsee vesiliikuntaan tai kuntosaliharjoitteluun 5–10 viikoksi.

Anna Vanhala kertoo, että myös Sohvaperuna-ryhmät ovat suosittuja. Niihin voi hakea kuka tahansa ilman työterveyshuollon lähetettä. Sohvaperuna-ryhmäläiset sitoutuvat kymmenen viikon ajaksi siihen, että he käyvät kuntosalilla vähintään kaksi kertaa viikossa. Se tapahtuu omalla ajalla, mutta työnantaja maksaa salimaksun ja ohjaajan.

Ensimmäiseksi tehdään kuntotesti ja kehonkoostumusmittaus. Ohjaaja on harjoituksissa mukana muutaman ensimmäisen viikon ajan, ja sitten ihmiset alkavat treenata itsekseen. Lopuksi kokoonnutaan yhteen ja tehdään uudet mittaukset.

Pois paikallaanolon kulttuurista

Liikkis-vuoden kaltaiset tempaukset tavoittavat tyypillisesti ne työntekijät, jotka ovat muutenkin liikunnallisia. Henkilöstösuunnittelija Anna Vanhala arvioi, että Kotkassakin saatiin aktivoitua suurten joukkojen sijasta lähinnä yksittäisiä ihmisiä.

”Minusta tämä on kuitenkin osa isompaa kulttuurin muutosta eli sitä, että siirrytään pois paikallaan olemisesta kohti liikkuvampaa elämäntapaa. Pääviestimme on, että työnantaja välitttää työkyvystä ja että sen parantamiseksi voi tehdä paljon.”

Teemavuoden aikana kaupunki uudisti kokousetikettinsä. Sen lähtökohta on, että useimmat asiat saa käsiteltyä tunnissa. Jos kokous venyy pidemmäksi, tauon pitäminen on tarpeen. Seisten tai kävellen pidetyt palaverit ovat hyvä vaihtoehto.

”Tarkoitus on, että kokouksiin liittyvät hyvät käytännöt otetaan tosissaan ja jäävät elämään”, Vanhala sanoo.

Teemavuosi tehtiin pienellä rahalla

Anna Vanhalan vinkki muille työpaikoille on, että teemavuoden saa järjestettyä hyvin pienelläkin budjetilla. Kotkassa hyödynnettiin oman organisaation osaamista mahdollisimman paljon:

Esimerkiksi sieniretkelle lähti oppaaksi toiminnanjohtaja luontokoulu Hailista. Kaupungin keskustan puistoissa järjestetyllä kulttuurikävelyllä veistoksia esitteli Kymenlaakson museon amanuessi ja kävelytekniikkaa opetti yksi liikunnanohjaajista.

 

Tutustu myös:

Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset

Liikkuminen tukee mielen hyvinvointia myös työssä (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Pienet rutiinit auttavat onnistumaan elämäntapamuutoksessa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Kävelykokous – ajatustenvaihtoa ulkoilmassa (Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti)

Avainsanat

Jaa sisältö somessa!