Työterveyshuollon korvausjärjestelmä kannattaa uudistaa

Osallistu

Hallitus esittää työterveyshuollon korvausjärjestelmän uudistamista. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon painopistettä halutaan siirtää ennalta ehkäisevään suuntaan. Työterveyslaitos kannattaa sitä, että ennalta ehkäisevään toimintaan sisällytettäviä ja korvaamiseen oikeutettavia toimenpiteitä samalla uudistetaan ja monipuolistetaan.

Hallitus antoi keväällä eduskunnalle esityksen siitä, että Kelan vahvistamat työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät jäädytetään vuoden 2017 tasolle vuoteen 2021 saakka. Lisäksi työnantajan järjestämälle työterveyshuollolle määrättäisiin yksi yhteinen enimmäismäärä. Sen voisi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokka I:n mukaiseen toimintaan.

Sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksia voitaisiin korvata enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä.

Ehkäisevän työterveyshuollon korvaukset yhdenmukaistettaisiin 60 prosenttiin eli erillisestä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallin korvausprosentista luovuttaisiin.

”Uudistuksen kokonaisbudjetillinen vaikutus on kustannusneutraali, joten säästötoimenpiteistä ei tässä ole kysymys. Uudistuksella halutaan siirtää työterveyshuollon painopistettä sairaanhoidosta ehkäisevään ja työkykyä tukevaan toimintaan”, painottaa Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo.

Työkykyä on tuettava jo ennalta

Tyypillistä ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa ovat nykyisin esimerkiksi työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseen tai työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävät toimenpide-ehdotukset.

Niitä työnantaja saa työterveyshuollolta työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten perusteella. Työterveyshuolto ja työnantaja seuraavat yhdessä ehdotusten toteutumista muun muassa työpaikkakäynneillä.

Toinen tyypillinen ennalta ehkäisevän työterveyshuollon muoto on työnantajan ja työtekijöiden työterveyshuollolta saama ennalta ehkäisevä neuvonta ja ohjaus. Sen tavoitteena on ehkäistä työstä, työolosuhteista tai työympäristöstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja sekä ohjata työnantajaa ja työntekijöitä suojautumaan haitallisilta työolosuhteilta ja toimimaan työympäristön kehittämiseksi.

”Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto on työkyvyn tukemisessa tärkeää. Tärkeydestä viestii se, että esityksen valmistelussa mukana ollut sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen valmistelutyöryhmä oli varsin yksimielinen”, sanovat valmisteluryhmän asiantuntijatahoina toimineet Jorma Mäkitalo ja Kansaneläkelaitoksen osaamiskeskuksen päällikkö Reija Jääskeläinen.

”Työterveyshuoltolaissa säädetään edelleen työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta, johon muutoksella ei ole vaikutusta”, Jääskeläinen huomioi.

Tavoite: töissä terveenä ja pitkään

Tavoitteena uudistuksella on, että työntekijät pystyvät työskentelemään yhä pidempään ja yhä terveempinä.

Jotta tässä onnistutaan, on tärkeää uudistaa ja monipuolistaa ennalta ehkäisevään toimintaan sisällytettäviä ja korvaamiseen oikeuttavia toimenpiteitä. Työterveyslaitos on laatinut kehittämisehdotuksen siitä, miten tämä uudistaminen kannattaisi toteuttaa.

”Keskeistä olisi taata työterveyshuolloille nykyistä laajemmat mahdollisuudet työpaikkatason yhteistyöhön, esimiesten ja johdon kouluttamiseen, ryhmämuotoiseen toimintaan ja työfysioterapeuttien ja -psykologien asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Lisäksi kuormittumisen ja palautumisen mittausmenetelmien soveltamista olisi syytä yhdenmukaistaa”, Jorma Mäkitalo sanoo.

Lääkärikeskus satsaa työkykypalveluihin

Ylilääkäri Timo Vänttinen Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollosta sanoo, että työterveyden ennalta ehkäisevä toiminta on jo pitkään nähty erittäin tärkeäksi työkykyä edistäväksi tekijäksi, jota korvausjärjestelmän uudistus tukee.

”Siksi olemme investoineet työkykyä ja työhyvinvointia parantaviin palveluihin. Nyt uudistuksen myötä tulemme satsaaman niihin entistä enemmän.”

Vänttisen mielestä työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyötä tulee edelleen tiivistää ja palvelut pitää saada työnantajalle ja työntekijöille entistä näkyvämmiksi.

”Korvausjärjestelmän piiriin tarvittaisiin myös uusia menetelmiä ja uutta osaamista. Tärkeää on myös muistaa, että ennalta ehkäisevällä toiminnalla ei voida poistaa kaikkia sairauksia. Siksi sairaanhoitoa tullaan edelleen tarvitsemaan”, Vänttinen muistuttaa.

”Korvausuudistuksessa on mielenkiintoista myös seurata, kuinka paljon sairaanhoitona nyt tehtyjä toimenpiteitä siirtyy ennalta ehkäisevän toiminnan puolelle. Joudumme varmasti pohtimaan, millainen toiminta katsotaan työkykyä edistäväksi ja ennalta ehkäiseväksi toiminnaksi. Tavoitteiden etenemistä pitäisi kyetä seuraamaan, joten mittareita ja pelisääntöjä tarvitaan”, sanoo Työterveyslaitoksen Jorma Mäkitalo.

Lain on tarkoitus tulla laskennallisten enimmäismäärien jäädyttämistä koskevan säännöksen osalta voimaan 1. marraskuuta 2018 ja olemaan tältä osin voimassa vuoden 2021 loppuun. Muilta osin lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020.

Mikko Kivekäs

Lisää tietoa:

Työterveyshuolto (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Koulutukset työterveyshuollon henkilöstölle (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (1)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Kommentit (1)

Työhygieenikko |

Suunta on oikea. Herättää kuitenkin kysymyksen, mihin Työterveyslaitos asemoi työhygieenisen asiantuntemuksen? Työhygieenikot ovat työterveyshuollon asiantuntijoina ja työpaikkojen kehittäjinä ihan yhtä tarpeellisia kuin psykologit ja työfysioterapeutitkin.

Tuoreimmat jutut

Mieti mahdollisia muutoksia työpaikallasi ja tulevalla työurallasi. Millaisia tilanteita on odotettavissa tai saattaa tulla eteen? Millaisia toimintavaihtoehtoja sinulla on? Kenen kanssa voisit keskustella näistä asioista, miten voisit varautua tilanteeseen ja kuinka toimit muutoksen jälkeen?

Esimerkiksi tällaisia kysymyksiä pohditaan Työuran uurtaja -valmennuksen (Tuura) ryhmissä.

Valmennus on suunniteltu työuran keskivaiheilla olevien työntekijöiden ja esimiesten uranhallinnan, osaamisen kehittämisen ja henkisen hyvinvoinnin tueksi nopeasti muuttuvassa työelämässä. Työterveyslaitos on kehittänyt menetelmän erityisesti henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon työkaluksi.

”Kuulen valmentajilta usein kertomuksia siitä, että valmennus on muuttanut osallistujien työuraa ja elämää, kertoo ohjelmapäällikkö Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta.

Tutkitusti vaikuttava menetelmä

Salla Toppinen-Tanner kollegoineen on tutkinut Työuran uurtaja -valmennuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan menetelmä vähentää masennusoireita, pitkiä sairauspoissaoloja ja ajatuksia ennenaikaisesta eläkkeelle jäämisestä. Lisäksi se vahvistaa osallistujien henkisiä voimavaroja.

”Valmennuksen vaikuttavuus perustuu paljon siihen, että se toteutetaan vertaisryhmässä. Kun saman työpaikan ihmiset jakavat kokemuksiaan ja ratkaisujaan, ne ovat osuvia ja kannustavat muitakin toimimaan”, Toppinen-Tanner sanoo.

Tuura-ryhmissä on yleensä kaksi valmentajaa ja 10–20 osallistujaa. Toinen valmentajista voi olla esimerkiksi työpaikan henkilöstöhallinnosta ja toinen työterveyshuollosta. Työterveyslaitos järjestää koulutusta valmentajaksi haluaville.

”Valmentajaksi voi kouluttautua kuka vain, joka on kiinnostunut työhyvinvoinnin kehittämisestä ja ihmisten kanssa toimimisesta. Aiempaa osaamista tai koulutusta ei tarvita. Hyödyksi tietysti on, jos voi vetää valmennusryhmiä osana omaa työtään.”

Työkaluja päivittäiseen työhön

Viime vuonna Työeläkeyhtiö Elo ja Työterveyslaitos alkoivat yhdessä kouluttaa työuravalmentajia Elon asiakasyrityksiin. Koulutuksen käytyään he voivat itse järjestää valmennuksia oman organisaationsa sisällä.

Toinen uusien valmentajien kouluttajista tulee Työterveyslaitoksesta, ja toisena kouluttajana toimii työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin Elosta. Wallin osallistui valmentajavalmennukseen seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen hän on vetänyt useita ryhmiä.

”Yhteisvalmennustemme osallistujat ovat tulleet isoista yrityksistä eri toimialoilta. He ovat olleet henkilöstöpäällikköjä tai henkilöstöasiantuntijoita eli ammattilaisia, jotka työskentelevät työkyky- ja työhyvinvointiasioiden parissa”, Wallin kertoo.

Osallistujien antama palaute on ollut myönteistä: he ovat saaneet hyvät valmiudet ohjata Työuran uurtaja -ryhmiä. Sen lisäksi he ovat saaneet lisää työkaluja päivittäiseen työhönsä: osatyökykyisten työntekijöiden rinnalla kulkemiseen ja esimiesten sparraamiseen työkykyjohtamisessa.

Valmennuksessa käydään läpi omaa työtä ja sen kehittämistä, osaamista ja sen vahvistamista sekä hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita. Wallinin mukaan nämä aiheet ei ole työhyvinvoinnin ammattilaisille sinänsä uusia, mutta tavat käsitellä niitä ratkaisukeskeisesti ovat uusia.

Umpikujasta näköalapaikalle

Työuran uurtaja -valmennuksessa uraa tarkastellaan prosessina, jossa muutoksiin ja haasteisiin vastaaminen onnistuu muun muassa kouluttautumisen ja oppimisen avulla. Tutkimusten mukaan vastoinkäymisiin varautuminen ehkäisee uranhallinnan ongelmiin liittyvää masentuneisuutta.

Valmennuksen lopussa jokainen osallistuja luo lähitulevaisuutta koskevan suunnitelman oman uranhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on, että suunnitelma sisältää konkreettisia askeleita ja että osallistuja sitoutuu sen toteuttamiseen.

”Monet valmentajat kuvailevat, että valmennuksen jälkeen ihmiset ovat ottaneet työuransa suunnan omiin käsiinsä. Kokemus on ollut voimaannuttava myös valmentajille itselleen”, Salla Toppinen-Tanner kertoo.

Marjo Wallinille eräs valmentaja sanoi, että he tavallaan vievät osallistujan umpikujasta näköalapaikalle. Toinen vertasi menetelmää katuvaloihin: Valmennuksen kuluessa osallistuja johdatetaan urapolun pimeältä pätkältä sellaiseen kohtaan, missä katuvalot ovat päällä. Siitä näkee taas eteenpäin.

Palautuminen tosiaan on tärkeää. Hyvä, että olet tunnistanut asian. Palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla.

Kun työpäivä on kohtuullinen, palautuminen on helpompaa. Työpaikalla on hyvä pohtia esimiehen ja työkavereiden kanssa, mikä työssäsi kuormittaa. Miten työn voisi järjestää niin, että ruoka- ja kahvitauot olisi oikeasti mahdollista pitää? Toimiakseen tehokkaasti koko päivän aivomme tarvitsevat sekä polttoainetta että tauon suoman levon.

Näiden virallisten taukojen lisäksi on hyvä pitää mikrotaukoja esimerkiksi silloin, kun siirtyy työtehtävästä tai palaverista toiseen. Mikrotauoksi riittää jo minuutinkin hengähdys, jolloin katseen voi suunnata horisonttiin ja antaa mielen tyhjentyä.

Palautumista edistää, jos työpäivän aikana pystyy karsimaan keskeytyksiä ja tekemään tehokkaasti yhtä asiaa kerrallaan. Tärkeää on myös tunnistaa ja vahvistaa edelleen oman työn voimavaroja, joita ovat esimerkiksi työkavereilta saatu tuki tai vaikutusmahdollisuudet oman työn käytännön toteutukseen.

Palautuminen vapaa-ajalla helpottuu, jos pystyt irrottautumaan työstä kokonaan. Ei siis kannata hoitaa sähköposteja vielä illalla eikä varsinkaan murehtia tekemättömiä töitä. Onnistumisia sen sijaan voi muistella!

Palautumista edistää sekin, jos pystyy itse päättämään, miten vapaa-aikaansa käyttää. Onhan sinulla ruuhkavuosista huolimatta aikaa myös itsellesi?

Aivojen haastaminenkin auttaa palautumaan: opiskelemalla kieliä, tekemällä käsitöitä tai tanssimalla saa onnistumisen kokemuksia. Vapaa-ajalla on hyvä panostaa aktiiviseen rentoutumiseen sohvakooman sijasta – tai ainakin lisäksi.

Sanoit rentoutumisen olleen sinulle aina vaikeaa. Kokeile erilaisia rentoutumisen tapoja, esimerkiksi luontokävelyä, saunomista, joogaa tai musiikkia ja kuulostele, miltä se kehossasi ja mielessäsi tuntuu. Muista myös syödä riittävästi ja hyvin sekä varata riittävästi aikaa unelle ja levolle, 7–9 tuntia joka yö.

Panosta pieniin askeliin. Isotkin muutokset tapahtuvat pala kerrallaan. Päätä jo tänään, mitä kokeilet ensimmäiseksi.

Kerro meille, millaiset tunteet ovat olleet läsnä sinun työssäsi ja miten niihin työyhteisössäsi suhtaudutaan.

Voit vaikka muistella tilannetta, jossa tunteet olivat isossa roolissa. Miltä sinusta tuntui ja miksi? Tai olivatko asiakkaasi tai työkaverisi tunteet pinnassa? Mitä sitten tapahtui?

Vastaa muutamalla lauseella tai kirjoita pidemmästi.

Kirjoita alla oleviin kenttiin ja klikkaa Lähetä-nappia.
Voit lukea muiden vastauksia lomakkeen alapuolelta.