Unettomuuteen helpotusta ryhmässä – 10 kysymystä

Osallistu

Unettomuuteen liittyy usein huolta, pelkoa ja suorituspaineita. Niiden tilalle voi etsiä rauhoittavia ajatuksia yhdessä muiden unettomien kanssa. Työterveyshoitajan ohjaama ryhmähoito tehoaa hyvin.

Työterveyshoitajan ohjaama ryhmähoito tepsii unettomuuteen hyvin. Siitä hyötyvät sekä päivätyötä että epäsäännöllistä työaikaa tekevät. Lääkkeettömien, psykologisten menetelmien vaikutus myös säilyy pitkään.

Tämä kävi ilmi Työterveyslaitoksen erikoispsykologin Heli Järnefeltin väitöstutkimuksesta, joka toteutettiin Yleisradion työterveyshuollossa. Lähes 60 unettomuudesta kärsivää mediatyöntekijää osallistui 5–9 hengen ryhmiin, jotka kokoontuivat seitsemän kertaa.

1. Kuinka iso ongelma unettomuus on työikäisillä, Heli Järnefelt?

Ongelma on hyvin yleinen. Kolmasosalla työikäisistä on tilapäistä unettomuutta, joka voi ilmetä useita kertoja viikossa. Kymmenesosalla työikäisistä on häiriötasoista unettomuutta, joka on kestänyt vähintään kuukauden. Se vaikuttaa päiväaikaan esimerkiksi niin, että keskittymiskyky heikkenee ja mieliala laskee.

2. Mitä työterveyshuollon uniryhmissä tehdään?

Tarkoitus on auttaa osallistujia ymmärtämään omaa unettomuuttaan ja löytämään yksilölliset keinot, jotka edistävät hyvää unta. Tapaamisissa käydään läpi erilaisia lääkkeettömiä menetelmiä ja sitä, mihin ne perustuvat. Hoitoon kuuluu keskustelua ja harjoituksia.

3. Kerro esimerkkejä lääkkeettömistä menetelmistä.

Eniten näyttöä unettomuuden hoidossa on sellaisista käyttäytymisterapian menetelmistä, joissa unikoulutyyppisesti säännöllistetään unirytmiä ja rajoitetaan vuoteessaoloaikaa. Vuode ja uni pyritään yhdistämään toisiinsa, koska pitkään jatkuneessa unettomuudessa vuode yhdistyy valvomiseen ja unen yrittämiseen.

Kognitiivisilla menetelmillä tutkitaan, millaisia ajatuksia ja tulkintoja unettomuuteen liittyy. Huoli ja pelko unettomuuden seurauksista ovat tavallisia, samoin nukkumiseen liittyvät suorituspaineet. Hoidossa pyritään löytämään vaihtoehtoisia, huolta rauhoittavia ajatuksia.

4. Mitä etuja psykologisilla menetelmillä on unilääkkeisiin verrattuna?

Psykologisilla menetelmillä saadaan samansuuruisia mutta pysyvämpiä tuloksia kuin unilääkkeillä – ilman lääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia.

5. Mitä haittaa unilääkkeistä on?

Unilääkkeiden suurimpia haittoja ovat päiväaikainen väsymys ja se, että ihmisen toleranssi eli sietokyky lääkkeelle kasvaa. Siksi osa käyttäjistä joutuu ottamaan sitä aina vain enemmän.

Pitkään jatkunut lääkehoito saattaa jopa ylläpitää unettomuutta. Unilääkkeet voivat heikentää tiedonkäsittelyä, keskittymistä ja muistia. Unilääkkeisiin voi liittyä myös muita terveysriskejä, joita vielä tutkitaan.

6. Millaisen koulutuksen uniryhmien ohjaajat tarvitsevat?

Tutkimuksessa mukana olleet työterveyshoitajat saivat Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta kaksipäiväisen koulutuksen. Siinä käytiin läpi hoidon teoreettinen pohja ja menetelmät.

Työterveyslaitos on järjestänyt vastaavaa koulutusta vuodesta 2010 lähtien. Suosittelen ryhmähoidosta kiinnostuneille työterveyshuolloille myös opaskirjaamme Työikäisten unettomuuden hoito.

7. Miksi hoito toteutetaan ryhmässä?

Samoja menetelmiä voidaan käyttää ja käytetäänkin yksilöhoidossa. Ryhmästä kuitenkin saa vertaistukea ja kannustusta. Monelle on tärkeää nähdä, että muitakin unettomia on ja että he ovat ihan työkykyisiä ja pärjääviä. Työterveyshuollon kustannuksia ajatellen ryhmähoito on yksilöhoitoa edullisempaa.

8. Kuinka yleistä unettomuuden ryhmähoito on työterveyshuolloissa?

Siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta lääkkeettömiä hoitomenetelmiä ei ole tarjolla riittävästi. Unilääkkeitä ja muita unta edistäviä lääkkeitä käytetään edelleen paljon.

9. Ketkä työterveyshuollossa voivat ohjata ryhmiä?

Työterveyshoitajat ovat työterveyshuollon suurin ammattiryhmä, ja ihmiset hakeutuvat unettomuuden takia ensisijaisesti heidän puheilleen. He pystyvät lisäkoulutuksen avulla ohjaamaan ryhmiä.

Työterveyspsykologit sopivat ryhmien ohjaajiksi mainiosti, mutta heitä ei ole kaikissa työterveyshuolloissa. Tiedän joidenkin työterveyslääkärienkin vetäneen uniryhmiä, mutta useimmiten heidän roolinsa on unettomuuden arvioinnissa ja sen varmistamisessa, ettei taustalla ole muita sairauksia.

10. Minkä neuvon antaisit unettomuudesta kärsivälle?

Pidä työkuorma ja työtahti itsellesi sopivana. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Varaa aikaa tauoille, rentoutumiselle ja rauhoittumiselle. Yritä pitää kiinni säännöllisestä unirytmistä, jos se on mahdollista.

Älä huolehdi liikaa siitä, paljonko unta saat. Hyväksy se, että nukut välillä huonosti. Univaikeudet ovat yleisiä. Kun jokin stressaava tilanne helpottuu, nukkuminenkin yleensä paranee.

Mieti, voisitko suhtautua unettomuuteen uteliaasti: Mistä unettomuuteni johtuu ja mistä se kertoo? Miten sen kanssa voisi elää tai miten sitä voisi helpottaa?

 

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava:

  1. Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun.
  2. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat.
  3. Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset.
  4. Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 28.5.2015. Vinkit antoi aivotutkija Minna Huotilainen.

Tällä hetkellä palvelut ja etuusjärjestelmät ovat erillisiä ratkaisuja yksittäisiin haasteisiin. Kokonaisuuden hallinta on sattumanvaraista, toteaa johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tietoa erilaisten palvelu- ja toimeentulovaihtoehtojen yhteensovittamisesta tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät.

Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitäisi lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on.

”Ihmiset jäävät järjestelmien väliin, mikä on heille hämmentävää ja epämotivoivaa.”

Uusi duunari tavoittelee työsuhdetta

Pirjo Juvonen-Posti vetää hanketta, jossa on luotu kolme tulevaisuuskuvaa työelämäpalveluista: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Uusi duunari -mallissa työsuhteinen palkkatyö on säilynyt tavoiteltavana ydinmallina. Samalla kun joustavuus työelämässä on lisääntynyt, työn ulkopuolelle jättäytymisestä sanktioidaan.

”Työllistymisen palvelujärjestelmä on purkanut byrokratiaansa ja panostaa yhteispalvelun avulla aktiivisiin ja räätälöitävissä oleviin palveluihin. Tavoitteena on saada ihmisiä nopeasti töihin”, Juvonen-Posti visioi.

Työelämän monitaituri saa palvelut yhdellä hakemuksella

Työelämän monitaituri kuvaa toimintaympäristöä, jossa työurat ovat pirstaleisia ja työelämään osallistutaan monin tavoin. Kokopäiväinen palkkatyö, yrittäjyys, uranvaihto, osa-aikaisuus ja alustatyö ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Työansiot ja sosiaalietuudet voi sovittaa yhteen joustavasti. Asiakkaat voivat hakea vaihtoehtoja ja seurata prosessinsa etenemistä omasta sähköisestä portaalistaan.

”Ihannetilanteessa sosiaaliturvajärjestelmään on yksi hakemus, jonka perusteella ihminen saa ehdotuksen tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista.”

Elinikäinen osallistuja osallistuu yhteiskuntaan monin tavoin

Elinikäinen osallistuja elää yhteiskunnassa, joka vaalii ihmisten osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Palvelut auttavat löytämään sopivaa aktiviteettia oli se sitten palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, lähimmäisen auttamista, opiskelua tai niiden yhdistelmiä.

”Yhteiskunnan tavoite on pitää kaikki toimeliaina. Toimeentuloa turvaavat etuudet ovat tässäkin vaihtoehdossa vastikkeellisia, mutta aktiivisuutta voi osoittaa monin tavoin”, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Toimintaan ja asenteisiin kaivataan muutosta

Mikä monialaisten työelämäpalveluiden tulevaisuuskuvista toteutuu tai toteutuuko mikään sellaisenaan, ei vielä tiedetä. Selvää on, että muutosta tarvitaan.

”Usein kun tehdään uudistuksia, keskitytään yksittäisiin tavoitteisiin eikä kokonaisuus hahmotu. Skenaariotyö on yksi keino hahmottaa, miten koko systeemin tulisi muuttua. Skenaarioiden tuottaman ymmärryksen pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.”

Pirjo Juvonen-Postilla on tulevaisuuden suhteen selkeä näkemys.

”On tärkeää, että palveluja kehitetään ihmislähtöisesti niin, että ne pystyvät yhä tarjoamaan tukea ja ohjausta. Jotta tähän päästään, tarvitaan toiminnan ja ohjauksen sekä asenteiden muutosta.”

Koronapandemia on ollut haastavien tilanteiden korkeakoulu, ja sote-organisaatiot ovat selvinneet siitä hyvin arvosanoin. On löytynyt joustavuutta, soveltamista, ennakointia ja monenlaista uuden oppimista yhdessä, sanoo erikoistutkija Eija Haukka Työterveyslaitoksesta.

Haukka johtaa kehittämishanketta Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Hankkeessa levitetään työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä tuetaan sote-muutoksen johtamista. Mukana on viisi organisaatiota eri puolilta Suomea.

Keväällä 2020 hankkeen asiantuntijat haastattelivat organisaatioiden yhteyshenkilöitä siitä, millaiset käytännöt – uudet tai vanhat – ovat osoittautuneet hyviksi poikkeusolojen aikana. Aiheesta järjestettiin myös webinaari, jossa kokemuksia ja oppeja jaettiin.

Tässä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä:

1. Tehokas viestintä henkilöstön kanssa

  • HR-radioksi kutsuttu tunnin Skype-palaveri pidetään pari kolme kertaa viikossa. Siinä jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Chat-kentässä saa esittää kysymyksiä, joihin vastataan tilaisuuden aikana.
  • Intraan on tehty eri ammattiryhmille napakat ohjeet poikkeustilanteeseen. Ne löytyvät helposti etusivulla olevan kuvakkeen alta.
  • Intraan on perustettu palsta, jossa työntekijöiden kysymyksiin vastataan päivittäin.
  • Viikoittain pidetään esimiesaamuja, jolloin saa kysyä epäselvistä asioista.

2. Tartuntariskin vähentäminen

  • Jos samaan tilaan pitää kokoontua isommalla porukalla, ryhmät pidetään mahdollisimman pieninä ja turvaetäisyyksistä huolehditaan.
  • Työparina työskentelevien sairastumista samaan aikaan ehkäistään niin, että he tekevät työtä fyysisesti eri paikassa – jos se vain on mahdollista.
  • Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin malli työntekijöiden tartuntariskin arvioimiseen. Myös henkilöstön riskiryhmät arvioitiin.
  • Koronaepidemian vaikutukset otetaan huomioon, kun selvitetään työturvallisuusriskejä. Järjestelmiin kirjataan esimerkiksi suojautumiskeinot, perehdytys ja muutokset toimintatavoissa.
  • Työterveyshuolto on aloittanut lääkärien, psykologien ja hoitajien etävastaanotot ja tarjoaa etäohjausta myös fysioterapiassa.

3. Työntekijöiden henkinen tuki

  • Sairaalapastorit tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksittäisille työntekijöille sekä mahdollisuuden jälkipuintiin työyhteisöille.
  • Digitaalinen olohuone on keskustelupaikka nuorille ja uusille työntekijöille. Sille tuli tarve, kun opiskelijoita rekrytoitiin töihin. Foorumia vetävät työsuojeluvaltuutetut ja opiskelijoiden perehdytyksestä vastaavat opetuskoordinaattorit. Opetuskoordinaattoreilta vapautui aikaa tähän tehtävään, koska opiskelijoita ei ole normaaleilla harjoittelujaksoilla.
  • Työterveyshoitajalla on päivystävä puhelin, ”kuuma linja”, josta saa keskusteluapua tiettyinä aikoina.
  • Suunniteltiin defusing-toimintamalli, jota käytetään psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkamisessa. Mallia valmisteltaessa selvitettiin, ketkä ovat oman organisaation defusing-osaajat.
  • Lääkäreille suunniteltiin oma hyvinvointiryhmänsä. Vaikka lääkärit pelkäisivät, heidän ammattiryhmänsä ei helposti hae ja käytä tarjottua tukea.
  • Työterveyshuolto on tehnyt työkyvyn tueksi videosarjan, jonka yhtenä sisältönä on ”kuinka auttaja auttaa itseään”.

4. Huomiota johtamiseen, tukea esimiehille

  • Työkykyjohtamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota: välitetään varhain, kuunnellaan ja keskustellaan.
  • Esimiehiä on muistutettu siitä, että hyvä lähijohtaminen auttaa työntekijöitä selviytymään kriisissä.
  • Johtajille on nimetty sijaiset, jotta hekin saavat levätä välillä.
  • Työterveyspsykologi tai -hoitaja tarjoaa esimiehille apua esimiestyön ongelmatilanteisiin.

5. Yhteistyön lisääminen

  • HR ja työterveyshuolto pitävät kerran viikossa Teams-palaverin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä auttaa osaltaan työterveyshuoltoa tuottamaan juuri nyt tarpeellisia palveluita.
  • HR ja työsuojeluvaltuutetut ovat tiivistäneet yhteistyötään. Esimerkiksi kaikille esimiehille on soitettu ja kysytty työyhteisöjen kuulumisia ja sitä, mihin työhyvinvointityössä pitäisi nyt keskittyä.
  • Ennestään hyvä yhteistyö on jatkunut työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Koronatilanteen aikana he ovat toimineet muun muassa henkilöstön huolipuhelimessa päivystäjinä.