Upota jokaiseen päivään palautumishetkiä

Osallistu

Yrittäjillä on monia keinoja irrottautua työstä ja palautua vapaa-ajalla. Johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta kannustaa palautumaan myös työpäivän aikana.

Lepo tulee kotielämästä ja matkoista. Kun kotiin tullessa tietää, että siellä tuetaan, kuunnellaan, myötäeletään ja puhutaan pääasiassa muusta kuin minun töistäni, rentoudun heti. Jokaiseen päivään pitää upottaa palautumishetki. Teen ruokaa lapsen kanssa, kikatellaan Netflixin ääressä, lähdetään kävelylle. Puolison kanssa tehdään aikuisten juttuja: taidenäyttelyitä, nikkarointia, lyhyitä matkoja – tai suosiolla zombeillaan sohvalla.

Huollan itseäni joogaamalla, hengittämällä, pysähtymällä, metsässä, jumppasalilla tai kotona. Vietän aikaa sopivasti töissä ja kotona. Tapaan kavereita, jotka ovat minulle tärkeitä.

Ystävät, perhe, luonto, liikunta – niistä on yrittäjien palautuminen tehty. Tämä näkyi selvästi, kun Työterveyslaitos kysyi kesällä 2018 yrittäjiltä heidän keinoistaan palautua työstä ja voida hyvin.

”On ilahduttavaa lukea, miten vastauksista nousee esille huolenpito itsestä”, sanoo johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Laitinen työskentelee yrittäjien jaksamiseen, palautumiseen ja elintapoihin liittyvien hankkeiden sekä terveyden edistämiseen työpaikoilla tähtäävän Promo@Work-hankkeen parissa.

”Jaksamisen kannalta on tärkeää irrottautua työstä tekemällä itselle mielekkäitä ja tärkeitä, työlle vastapainoa tuovia asioita ja elämällä kokonaista hyvää elämää.”

Työstä palautuminen vaatii itsekuria

Yrittäjillä usein korostuvat työn rajaamisen vaikeudet:

Yksinyrittäjänä olen yritykseni tärkein tekijä ja voimavara. Etenkin yrityksen alkumetreillä olisi ollut helppoa ajautua laskujen kasaantuessa ajamaan itsensä täysin loppuun, mutta olen alusta asti pysynyt päätöksessäni huolehtia omasta työkyvystäni ja hyvinvoinnistani ensisijaisesti, myös tulojeni kustannuksella. En suostu kantamaan huolta ja vastuuta asioista, joihin en yksinkertaisesti voi vaikuttaa, ja pidän kiinni vapaa-ajastani määräämällä päivät ja tunnit, jolloin en tee töitä enkä vastaa puhelimeen missään tapauksessa.

Päivittäisestä hyvinvoinnistani pidän huolen päivätorkkuja ottaen. Työstä palautuminen vaatii itsekuria. Vaikka työ on mielekästä, pitää työt silti keskeyttää viikonlopuksi. Viikonloput ovat palautumisen aikaa. Silloin lauletaan karaokea kotosalla. Se on hyvää vastapainoa työlle!

Toisaalta moni kokee yrittäjyyden rakkaaksi elämäntavaksi ja saa virtaa siitä, että voi tehdä haluamaansa työtä, usein myös itsenäisesti.

”Kun työ on yrittäjälle elämäntapa, on hyvä nimenomaan osata rajata työtä ja kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin. Oma päätös on keskeinen tekijä hyvinvoinnissa”, Jaana Laitinen kommentoi.

Erityisen raskaiden töiden jälkeen minulla on tapana nollata stressiä maratonpuhelulla ystävälle, katselemalla kanojen touhuja, kävelemällä luonnossa omien koirieni kanssa ja muistuttamalla itselleni, että teen töitä tämän ihanan elämäntavan vuoksi. Se kannattelee myös raskaina päivinä.

Rakastan työtäni, ja päivät venyvät usein 12-tuntisiksi ja ylikin. Työpäiviä viikossa on tyypillisesti kuusi. Ainoan vapaapäivän pyhitän ystäville ja perheelle. Pyrin tunnistamaan positiivisen asian jokaisesta päivästä: ihana asiakas, kaunis ilma, ystävä, metsän tuoksu, mustarastaan laulu. Nautin myös liikunnasta, juoksusta, joogasta ja kävelystä kaverin kanssa. Tärkeintä on oma asenne, se, että löytää positiivisen vireen ja iloa pienistäkin asioista.

Nuppi ja kroppa tarvitsevat lepoa

Osa kyselyyn vastanneista yrittäjistä tunnusti, ettei ehdi pitää vapaapäiviä tai lomaa juuri ollenkaan. Johtava asiantuntija Jaana Laitinen pitää tätä huolestuttavana.

”Itsestä kannattaa pitää huolta. Fakta on, että jokaisen ihmisen täytyy välillä antaa elimistön palautua ja mielen irrottautua työstä”, hän muistuttaa.

”Joskus tosin asiat oppii vasta koettuaan työuupumuksen tai tekemällä rajunkin muutoksen, kuten lopettamalla yritystoiminnan.”

Kantapään kautta oppiminen näkyi myös joissakin vastauksissa:

Itse burnoutin kokeneena, sieltä nousseena ja monta kertaa erehtyneenä nyt jo uskallan olla kokonaiset neljä viikkoa tavoittamattomissa. Jos joku asiakas ei ymmärrä, että hyvinvoiva, jaksava ja energinen palveluntuottaja on parempi yhteistyökumppani, silloin hän etsii itselleen toisen kumppanin. Bisnes on kova juttu. Elämä vielä kovempi.

Palaudu myös työpäivän aikana

Kyselyn vastauksissa painottuivat vapaapäivien ja loman pitäminen sekä psykologinen irrottautuminen työstä – siis se, ¬että vie ajatukset tietoisesti töistä muualle.

Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, kuten eräs vastaaja oli huomannut: Avainjuttu on se, että pyrin rakentamaan oman arkeni siten, että voin nauttia siitä kohtuullisesti koko ajan.

Myös Jaana Laitinen kiinnitti vastauksissa huomiota vapaa-ajan korostumiseen.

”Ehkä yrittäjät eivät tunnista tai eivät vain tuo esiin sitä, mitä keinoja heillä on lisätä palautumista työpäivän aikana ja itse työssä”, Laitinen miettii.

”Haluankin haastaa yrittäjiä edistämään omaa työkykyään ja työstä palautumistaan jo työpäivän aikana. Pidä kiinni ainakin kunnon ruoka- ja kahvitauoista sekä kohtuudesta työpäivien pituudessa!”

 

Antoisaa Yrittäjän päivää 5.9.2018!

Sinikka Tierna @TiernaSi

Lisää tietoa:

Yritykset kuntoon! (Työterveyslaitoksen sivuilla

Yrittäjä, huolehdi itsestäsi (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Esimies itsensä johtajana -koulutus (Työterveyslaitoksen sivuilla)

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Miten turvaamme palvelumme, jos vedenjakelu katkeaa? Miten viestimme häiriötilanteesta asiakkaillemme, jotka ovat haavoittuvassa asemassa?

Syksyllä 2019 Oulun kaupungin palvelupäällikkö Merja Halonen pohti näitä kysymyksiä valmennuksessa. Sen aiheena oli organisaation resilienssin kehittäminen sote-alalla. Resilienssi tarkoittaa kykyä selviytyä muutoksista.

Resilienssivalmennuksen järjesti Työterveyslaitoksen Sotejoki-hanke. Harjoituksessa vesikatkos oli kuviteltu uhka. Kukaan ei voinut aavistaa, että nurkan takana odotti paljon suurempi kriisi eli koronapandemia.

”Resilienssin näkökulma ja valmennuksesta saadut työkalut auttoivat minua paljon koronakriisin aikana”, Halonen sanoo.

Mikä on tilanne ja kuka johtaa?

Merja Halonen toimii Oulussa erityisryhmien asumis- ja päiväpalvelujen päällikkönä. Hänen yksikössään on noin 320 työntekijää, heistä valtaosa sosionomeja ja lähihoitajia. Halosen suorassa alaisuudessa työskentelee kahdeksan palveluesihenkilöä.

Resilienssivalmennuksessa oli mukana esihenkilöitä, tiimivastaavia ja työntekijöitä eri yksiköistä.

Vesikatkosta koskevassa harjoituksessa pohdittiin, miten häiriö vaikuttaa kotiin annettaviin palveluihin. Niiden asiakkaat asuvat omissa kodeissaan. He ovat mielenterveyskuntoutujia, kehitysvammaisia ja päihdeasiakkaita, joiden luona ohjaajat käyvät.

Häiriötilanteeseen varautumista hahmotettiin niin sanotun Kanvaasityökalun avulla. Kanvaasin eli taulun keskellä on uhka. Sitä tarkastellaan tilannekuvan, tilanteen johtamisen, viestinnän ja yhteistyön kautta.

Työskentely jakautuu kolmeen vaiheeseen: tilanne päällä, toipuminen, havainnot ja johtopäätökset.

Koko yksikön toiminta mullistui

Kanvaasityöskentelyn tuloksena syntyi reikäleipää muistuttava kuvio teksteineen ja post it -lappuineen. Merja Halonen vei sen työhuoneensa seinälle – huoneentauluksi.

”Kun koronakriisi alkoi, jäsensin tilannetta kuvion avulla. Kiihkeimmän johtamisen keskellä kävin läpi, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.”

Koko yksikön toiminta mullistui. Esimerkiksi työ- ja päivätoiminta keskeytettiin kokonaan. Se tarkoitti, että kotona asuvat asiakkaat eivät enää liikkuneet kodin ulkopuolella. Heidän palvelunsa piti järjestää uudelleen.

”Sovimme, kuka ottaa yhteyttä kehenkin asiakkaaseen. Varmistimme, että jokaisesta asiakkaasta pidetään huolta koko ajan, jottei kukaan jäisi pelkojensa kanssa yksin kotiin”, Halonen sanoo.

Kaikki tiesivät, kuka viestii mistäkin

Alussa tilanne tuntui kaoottiselta. Henkilökunta oli huolissaan siitä, voivatko he enää mennä asiakkaiden luokse ja miten heidän pitäisi suojautua. Myös asiakkaiden omaiset soittelivat hädissään.

Merja Halosen mukaan kaupunki otti koronaviestinnän nopeasti hallintaan. Hänen omassa yksikössään sovittiin, miten tieto kulkee päällikön, esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Yhteydenpitoa tiivistettiin ja Teams-palavereita lisättiin.

”Minä välitin omalle esihenkilölleni ne asiat, joista meidän yksikössämme oli epätietoisuutta. Hän vei ne sitten kaupungin koronaryhmään.”

”Minusta viestintä toimi loistavasti. Kaikki tiesivät, mikä siinä on kenenkin vastuulla.”

Resilienssi vahvistui koronavuonna

Resilientti organisaatio ei lamaannu, vaan säilyy toimintakykyisenä yllättävissäkin tilanteissa. Se mukautuu uuteen tilanteeseen ja menestyy siinä. Se kehittää jatkuvasti kykyään selviytyä muutoksista ja vaaratilanteista.

Oulun kaupungin erityisryhmien kotiin vietävissä asumis- ja päiväpalveluissa resilienssiä mitattiin henkilöstökyselyillä. Alkukysely tehtiin ennen korona-aikaa ja seurantakysely alkuvuodesta 2021. Mittaukset liittyivät Sotejoki-hankkeeseen.

Erityisasiantuntija Miira Heiniö Työterveyslaitoksesta kertoo, että tulokset paranivat kautta linjan. Esimerkiksi viestintä, yhteinen ennakointi ja tunne työyhteisöön kuulumisesta olivat vahvistuneet. Porukka oli osallistunut aiempaa enemmän työ- ja toimintatapojen kehittämiseen.

”Hyvät tulokset osoittavat, että organisaatioresilienssiä on mahdollista parantaa kriisin aikanakin. Kriisin voi ottaa myös ainutlaatuisena oppimismahdollisuutena. Minusta kyse on paljolti johtajan valinnoista”, Heiniö sanoo.

Resilienssi osaksi sote-koulutusta?

Merja Halonen on halunnut olla työntekijöilleen turvallinen ja avoin johtaja. Hän tiedostaa, että kriisitilanteessa päätöksiä tulee tehtyä hätäisestikin. Onneksi niitä voi myöhemmin korjata.

”Kun työ- ja päivätoiminta piti sulkea, siirsimme työntekijöitä muihin yksiköihin, jotta he eivät joutuisi lomautetuiksi. Pyrimme huomioimaan ratkaisuissa aiemman työkokemuksen ja koulutuksen.”

”Kaikkien toiveita emme siinä kiireessä ehtineet kuunnella. Olemme käyneet tilannetta yhdessä läpi jälkikäteen”, Halonen kertoo.

Hänen mielestään resilienssi ja sen työkalut kannattaisi sisällyttää lähihoitajan ja sosionomin koulutukseen. Kun kriisitilanne on kerran otettu hallintaan harjoituksessa, se onnistuu todennäköisesti myös tosipaikan tullen.

Työfysioterapeutin työ ei ole pelkästään ongelmien ratkomista. Haluan katsoa asiakkaan tilannetta myös voimavarojen näkökulmasta, sanoo Mikko Patovirta.

Patovirta voi nyt käyttää nimikettä työfysioterapeutti. Hän sai vastikään päätökseen työterveyshuoltoon pätevöittävän moniammatillisen koulutuksen Työterveyslaitoksessa. Opiskelu kesti kuusi kuukautta.

”Työterveyshuolto kiinnostaa minua, koska työelämässä on nykyisin isoja haasteita. Tuntui mielekkäältä paneutua työssä jaksamisen keinoihin entistä paremmin.”

Patovirta on työskennellyt fysioterapeuttina vuodesta 1995. Hänellä on Tampereella oma yritys, Bodymind, joka on erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan. Kerran viikossa hän pitää vastaanottoa työterveyspalveluja tarjoavassa Pirtessä.

Moniammatillinen yhteistyö avautui

Mikko Patovirran mukaan terveydenhuollossa puhutaan paljon moniammatillisuudesta. Se jää helposti sanahelinäksi.

Työterveyslaitoksen pätevöitymiskoulutuksessa työterveyshuollon eri ammattikuntien yhteistyötä rakennetaan tosissaan:

Opiskelijat jaetaan kuuden hengen ryhmiin, joissa on fysioterapeutteja, lääkäreitä, terveydenhoitajia ja psykologeja. Ryhmäläiset keskustelevat ja tekevät tehtäviä yhdessä. Opiskelua ohjaa moniammatillinen kouluttajatiimi.

”Koulutus auttoi ymmärtämään, mitä muut ammattiryhmät tekevät ja millaisia keinoja heillä on käytössään. Tarvitsemmehan toisiamme käytännön työssäkin.”

Opiskelu toi vaihtelua arkeen

Moniammatillisten pienryhmien lisäksi koulutukseen kuului asiantuntijoiden luentoja, itsenäistä opiskelua ja ryhmätyöskentelyä kollegojen eli toisten fysioterapeuttien kanssa. Oli kiinnostavaa kuulla, miten muissa työterveyshuolloissa toimitaan.

Koronan takia pätevöittävä koulutus järjestettiin kokonaan etänä. Se sujui yllättävän hyvin. Myös opiskelutehtävien ja työn rytmittäminen onnistui.

”Koulutuspäiviä oli kuukausittain aina kolme peräkkäin. Silloin sain keskittyä itseeni ja opiskeluun. Työstä irrottautuminen teki hyvää ja toi vaihtelua.”

Vaikka Patovirta on kokenut fysioterapeutti, koulutuksesta sai paljon uutta tietoa.

”Esimerkiksi toistotyön haasteet ja kokonaiskuormittavuuden käsite selkeytyivät asiantuntijoiden luennoilla.”

Kokonaiskuormittavuus tarkoittaa usean eri kuormitustekijän yhteisvaikutusta. Huomioon otetaan esimerkiksi psykososiaaliset ja fyysiset kuormitustekijät sekä työajat.

Hyvä työfysioterapeutti seuraa alaansa

Työfysioterapeutti Mika Nyberg Työterveyslaitoksesta on yksi työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen kouluttajista.

”Hyvä työfysioterapeutti on tiimipelaaja, joka on ylpeä omasta osaamisestaan ja roolistaan työterveyshuollossa. Hän seuraa alaansa aktiivisesti ja haluaa kehittyä työssään.”

Nyberg haluaa kirkastaa opiskelijoille heidän rooliaan työfysioterapeuttina ja antaa työkaluja toteuttaa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa. Hän korostaa tutkimustiedon merkitystä:

”Työfysioterapeutin pitää perustaa työnsä tutkittuun tietoon ja hyviin käytäntöihin. Tarkoitus on tehdä vaikuttavia asioita.”

Asiakas saa mukaansa keinoja

Opintojen aikana Mikko Patovirralla oli mentorina työkaveri, Pirten työfysioterapeutti. Mentorin kanssa oli hyvä vaihtaa ajatuksia opiskelutehtävistä ja käytännön työstä.

Työfysioterapeuttina Patovirta haluaa päästä kiinni ongelmiin mahdollisimman varhain. Ennaltaehkäisy on tehokkaampaa kuin vahinkojen korjaaminen.

”Kun asiakas tulee vastaanotolleni, hän odottaa yleensä konkreettisia keinoja. Onnistun, jos hän saa minulta yhdenkin keinon, joka auttaa eteenpäin ja helpottaa hänen elämäänsä. Se tekee työstäni palkitsevaa”, Patovirta sanoo.

Kuva: Rami Marjamäki

Työyhteisön monimuotoisuudella tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta. Työntekijät voivat olla erilaisia esimerkiksi iältään, sukupuoleltaan, etniseltä taustaltaan tai koulutukseltaan.

Työyhteisön monimuotoisuuden on osoitettu olevan yhteydessä muun muassa innovatiivisuuteen ja luovuuteen:

”Kun työntekijät ovat erilaisia, heillä on myös erilaisia näkemyksiä. Erilaisten näkemysten kohdatessa syntyy uutta. Ja kun omia näkemyksiään vielä joutuu perustelemaan muille, ideat yleensä jalostuvat”, sanoo johtava asiantuntija Barbara Bergbom Työterveyslaitoksesta.

Vuoden 2020 Monimuotoisuusbarometrin mukaan lähes 80 prosenttia henkilöstöalan ammattilaisista katsoo, että heidän organisaatiossaan hyväksytään monimuotoisuuden eri ilmenemismuodot.

”Jotkut HR-ammattilaiset pitävät ongelmana, että rekrytoinneissa hakijajoukko jää monimuotoisuudeltaan kapeaksi”, Bergbom sanoo.

Rekrytointisuositukset sopivat kaikille aloille

Työterveyslaitoksen Moninaisesti parempi -hanke on laatinut työpaikoille monimuotoisuutta edistävät rekrytointisuositukset. Ne ehkäisevät työnhaussa tapahtuvaa syrjintää, joka voi usein olla myös tahatonta.

Nämä kymmenen suositusta sopivat kaikille aloille:

  1. Tarkastelkaa organisaationne monimuotoisuuden tilaa.
  2. Määritelkää haettava tehtävä ja arviointikriteerit selkeästi ja syrjimättömästi.
  3. Miettikää kielitaitoon liittyvät kysymykset etukäteen.
  4. Laatikaa työpaikkailmoitus huolellisesti.
  5. Käyttäkää monipuolisia rekrytointikanavia ja verkostoja.
  6. Varmistakaa rekrytoinnissa käytettävien järjestelmien saavutettavuus.
  7. Harkitkaa anonyymin tai osittain anonyymin rekrytoinnin käyttöä.
  8. Valmistautukaa huolellisesti haastattelutilanteeseen.
  9. Varmistakaa valinnan syrjimättömyys ja läpinäkyvyys.
  10. Tehkää selkeä ohjeistus yhdenvertaisuutta edistävistä rekrytointikäytännöistä.

Rekrytointisuosituksia esittelevällä verkkosivulla jokaista periaatetta avataan yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi työhaastattelussa rekrytoijien kannattaa keskittyä pelkästään haastattelemiseen. Arvioinnin aika on myöhemmin.

”Pyrkimys keskittyä samanaikaisesti kahteen asiaan – haastatteluun ja arviointiin – kuormittaa ajattelua. Silloin on todennäköisempää, että ennakkoluulot ja stereotypiat vaikuttavat arviointiin”, Barbara Bergbom sanoo.

Tiedostamaton syrjintä herättää keskustelua

Rekrytointisuositusten laatijat ovat saaneet työpaikoilta mukavaa palautetta. Ohjeita pidetään selkeinä ja lähestymistavaltaan rakentavina.

”Niin työnantajat kuin työntekijät kokevat hyötyvänsä siitä, että rekrytointikäytäntöjä kehitetään syrjimättömiksi”, Barbara Bergbom sanoo.

Varsinkin kaksi asiaa on herättänyt keskustelua: anonyymi rekrytointi ja tiedostamaton syrjintä.

Anonyymissa rekrytoinnissa hakemuksesta poistetaan kaikki sellaiset hakijaan liittyvät tiedot, jotka eivät liity hänen osaamiseensa tai tehtävän vaatimuksiin. Muun muassa nimi, sukupuoli, ikä, valmistumisvuosi ja hakijan kuva poistetaan.

Tutkimusten mukaan meillä on taipumusta suhtautua myönteisemmin niihin ihmisiin, joiden koemme muistuttavan meitä itseämme. Rekrytoinnissa se voi johtaa tiedostamattomaan syrjintään.

”Tämän ilmiön tunnistaminen on jo ensimmäinen askel syrjinnän vähenemiseen”, Bergbom sanoo.