Vaadi ja rakenna parempia palavereja

Osallistu
Pitkästyneitä osallistujia palaverissa.

Moni vihaa kokouksia, koska ne täyttävät kalenterin, keskeyttävät työskentelyn ja tuntuvat ajanhukalta. Kokosimme vinkit sekä palaverien koollekutsujille että osallistujille.

Palaverit ovat kallista ajankäyttöä. Euroopan unionin tilastotoimiston Eurostatin mukaan työtunnin hinta Suomessa on keskimäärin 32,3 euroa. Näin ollen viiden ihmisen tunnin mittaisen kokouksen kustannus on keskimäärin 161,50 euroa.

Koska kokoukset maksavat, niissä käytetyn ajan on syytä olla tehokasta ja jokaisen osallistujan läsnäolon perusteltua.

Hyvä palaveri syntyy suunnittelusta ja valmistautumisesta, asiassa pysyvästä keskustelusta sekä kunnollisesta yhteenvedosta. Tässä on vinkkejä niille, jotka kutsuvat palavereja koolle:

1. Mieti, kannattaako palaveri järjestää

Havaitset asian, joka pitää saada hoidetuksi. Usein ensimmäinen ajatus on, että järjestetään palaveri. Pysähdy siihen. Riittäisikö esimerkiksi sähköpostiviesti tai chat-keskustelu?

Puntaroinnissa auttaa sen kirkastaminen, mitä olet tavoittelemassa. Mitä tapaamisen lopussa pitäisi olla käsiteltynä, päätettynä tai selvitettynä?

2. Täsmennä palaverin tarkoitus

Palaverin tavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon jakaminen, palautteen kerääminen tai hyväksynnän pyytäminen.

Säännöllisillä kokouksilla on kuitenkin hyvä olla tarkempi, yhdessä sovittu lista tavoitteista. Esimerkiksi viikkokokouksen tavoitteet voisivat näyttää tältä:

  • Käydään läpi meneillään olevien tehtävien tilanne. Arvioidaan edistymistä niin, että huomioidaan keskeiset välitavoitteet ja seuraavat tehtävät.
  • Yksilöidään mahdolliset huolet ja esteet.
  • Priorisoidaan ja ratkaistaan ongelmat ja esitetään mahdolliset lisäkysymykset.
  • Sovitaan seuraavista toimista.

3. Kutsu oikeat ihmiset

Kutsu koolle vain ne ihmiset, jotka ovat merkityksellisiä palaverin tavoitteen kannalta. Suuren joukon kutsuminen voi tuntua helpolta vaihtoehdolta: silloin ei tarvitse määritellä, keiden läsnäolo kokouksessa todella on välttämätöntä.

Käy läpi jokainen yksilö ja pohdi,

  • päättääkö hän käsiteltävistä asioista
  • onko hänellä tietoa asioista, joita käsitellään
  • onko hänellä motivaatiota ja halua tarttua toimeen käsiteltävissä asioissa
  • täytyykö hänen tietää asiasta selviytyäkseen omista töistään
  • vaatiiko toteutus hänen panostustaan.

Tämä auttaa sinua päättämään, keiden kanssa on keskusteltava kasvotusten ja keitä voi informoida tarvittaessa jälkeenpäin.

Jos jokaisen osallistujan odotetaan osallistuvan keskusteluun, ei tunnin kokoukseen ole järkevää kutsua yli kahdeksaa ihmistä. Tämä koskee myös ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa: jos kutsut liikaa väkeä, voit saada niin paljon vaihtoehtoisia ja toisilleen vastakkaisia näkemyksiä, että asian käsittely vaikeutuu.

Jos kyseessä taas on ideointitilaisuus, hyvä osallistujamäärä on vajaat 20 henkeä. Silloin voi syntyä paljon ajatuksia. Yksisuuntaista informointia ja johtamista voi tehdä sadoille ihmisille.

4. Suunnittele kunnolla

Luonnostele esityslista niin, että sen jokainen kohta auttaa saavuttamaan palaverin tavoitteita.

Pyydä osallistujilta etukäteen tietoa asioista, joita heidän mielestään pitäisi käsitellä. Valitse aiheet tavoitteen mukaan ja niin, että asioilla on merkitystä kaikille osallistujille. Jos pääosa kokousajasta puidaan asioita, jotka koskettavat vain osaa porukasta, ihmiset jättäytyvät lopulta pois palavereista.

Entä voisiko esityslistalla olla kysymyksiä, joihin osallistujien tulee löytää vastaus palaverin aikana?

5. Tee selväksi, mitä osallistujilta odotetaan

Muista, että ihmisten on vaikea osallistua kokoukseen, jos he eivät tiedä, odotetaanko heidän kuuntelevan hiljaa, osallistuvan keskusteluun tai osallistuvan päätöksentekoon. Nämä tehtävät kannattaa erottaa toisistaan.

Pyri arvioimaan realistisesti, kuinka paljon aikaa kunkin asiakohdan käsittely vie. Kirjaa se myös esityslistaan.

6. Edellytä valmistautumista

Valmistautuminen palaveriin voi ratkaista koko tilaisuuden onnistumisen. Voit laatia yhdessä osallistujien kanssa säännöt palaverin toimintatavoista. Niistä yksi keskeinen on se, että kaikki tulevat paikalle hyvin valmistautuneina.

Se voi tarkoittaa esimerkiksi perehtymistä dokumentteihin tai powerpoint-esityksen valmistelua. Yksinkertainen mutta käytännössä usein huonosti toteutuva ohje on, että osallistujilla tulee olla esityslista käytössään hyvissä ajoin.

Yhteisenä sääntönä voidaan sopia myös, että hiljaisuus on myöntymisen merkki. Aiheeseen ei siis ole sopivaa palata myöhemmin käytäväkeskusteluissa.

7. Aloita palaveri jämäkästi

Esityslistan ensimmäiseksi kohdaksi kannattaa kirjata esityslistan muokkaaminen tarvittaessa. Kokouksen koolle kutsumisen jälkeen osallistujien tietoon on voinut tulla uusia seikkoja, jotka on hyvä käydä läpi tässä vaiheessa.

Palaverin alussa voit kertoa ajatuksesi palaverin kulusta esimerkiksi näin:

”Ehdotan, että käytämme informointiin 10 minuuttia, esteiden tunnistamiseen 10 minuuttia, niiden ratkaisuehdotuksiin 10 minuuttia, seuraavien toimenpiteiden läpikäyntiin 15 minuuttia ja yhteenvetoon 10 minuuttia.”

8. Käy läpi osallistujien roolit

Huolehdi siitä, että jokainen osallistuja tietää, minkä asiakokonaisuuden esittelystä ja keskustelun johtamisesta hän on vastuussa.

Entä kuka kirjoittaa asiat muistiin? Vaikka muistion pitäminen voi tuntua työläältä ja vähän vanhanaikaiselta, se on hyvä tapa jakaa tietoa poissaolijoille ja kerrata myöhemmin asioiden etenemistä.

9. Pohdi, voisiko palaveriaikaa lyhentää

Kannattaa miettiä, voisiko säännöllisen kokouksen mittaa lyhentää. Viikoittaiseen palaveriin voisi riittää myös 30 tai vaikka 50 minuuttia normaalin tunnin sijaan. Kun osallistujat tietävät, että kokousaikaa on vähemmän, he usein myös työskentelevät tehokkaammin.

10. Lopeta palaveri arviointiin

Säännöllinen kokous kannattaa aina päättää yhteiseen arviointiin tilaisuudesta. Näin palaverikäytäntöä voidaan jatkuvasti kehittää ja arvioida: Mitä teimme tässä kokouksessa erityisen hyvin? Mitä haluamme tehdä seuraavalla kerralla eri tavoin?

 

Näin voit osallistujana vaikuttaa siihen, että palaveri onnistuu:

 

  1. Tule valmistautuneena. Voit saada kaoottisen keskustelun raiteilleen ja edistää asioita saapumalla palaveriin valmistautuneena esittämään yhden ratkaisuehdotuksen käsiteltävänä olevaan aiheeseen.
  2. Aseta rajat. Jos palaveri tuppaa venymään tai myöhästymään, kerro omat rajasi ja käytettävissä oleva aikasi ääneen. Tarjoa apuasi kokouksen kululle: ”Olisiko siitä hyötyä, että pitäisin muistiota?”
  3. Luota vaistoosi. Jos tunnet olosi eksyneeksi, pane se merkille. Jos olet tylsistynyt, pane se merkille. On mahdollista, että muut ajattelevat samoin. Tuo oma kokemuksesi esiin ja tarkista, onko muilla samanlaisia kokemuksia.
  4. Esitä tarvittaessa tyhmää. Pyydä ryhmän parasta kommunikoijaa selkiyttämään epäselvä asia: ”Olen pahoillani, mutta putosin kärryiltä. Voisitko, Jussi, auttaa ja selittää tämän?”
  5. Poista keskustelusta se, mikä on jo käsitelty. Jos keskustelu jumittuu kahteen ongelmakohtaan, ehdota, että ryhmä käsittelee yhtä kerrallaan. Esimerkiksi: ”Me keskustelemme nyt siitä, onko tämä hyvä hankinta ja pitäisikö meidän tehdä hankinta. Olemme jo tainneet tehdä ostopäätöksen ja keskustelemme nyt enää ajankohdasta. Olenko oikeassa?”
  6. Esitä kysymyksiä, joita muut eivät kysy. Esimerkiksi: ”Minusta tuntuu, että osa meistä kyseenalaistaa alkuperäisen päätöksen. Olenko oikeassa?”
  7. Etsi ongelmien alkusyy. Onko väki valmistautumatonta, koska sai aineiston liian myöhään? Onko agendalla asioita, jotka eivät selviä keskustelemalla, vaan vaativat esimerkiksi aivoriihityyppistä ideointia?
  8. Tunnista keskustelun siemenet. Jokainen ryhmän jäsen on vastuussa tavoitteen saavuttamisesta. Pyri siis sanomaan jotain, joka vie asiaa eteenpäin: ”Kuulostaa siltä, että olemme yhtä mieltä toimintatavasta. Ehdotan että joku tekee siitä luonnoksen.”
  9. Selkiytä vastuut lopussa. Kertaamalla yhdessä sovitut päätökset kokouksen lopussa voidaan välttyä väärinkäsityksiltä.
  10. Korvaa poissaolosi. Jos sinun on vaikea päästä kokoukseen jollain kerralla, pohdi, voitko suositella jotakuta toista osallistumaan sijastasi. Voisitko antaa oman panoksesi etukäteen? Voisiko kokousta siirtää tai voisitko osallistua vain johonkin osaan palaveria?

 

Jutun lähteenä on käytetty julkaisua ”HBR Guide to Making Every Meeting Matter” (Harvard Business Review Press, 2011)

Tiina Kaksonen TKaksonen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Ilma pakastuu, vesilätäkkö jäätyy ja sen päälle sataa lunta. Irtolumen peittämä liukas kohta yllättää jalankulkijan, koska sen vieressä pito voi olla erinomainen.

Tällaisessa tilanteessa liukastumisvaara on suuri. Vaarallisen liukasta on myös silloin, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja jään päällä on vettä.

”Märällä jäällä kävellessä kannattaa aina käyttää liukuesteitä”, sanoo tutkija Mikko Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hän suosittelee koko kengänpohjan peittäviä liukuesteitä lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille. Kantapäämalli on hyvä esimerkiksi niille työmatkalaisille, jotka kulkevat bussilla.

”Kantapäämallia ei tarvitse ottaa pois bussissa eikä autoa ajaessa. Siksi sitä käyttävät jakeluliikenteen kuljettajat, jotka joutuvat vähän väliä nousemaan autosta. Sisälle tultaessa – vaikkapa kaupan eteisessä – kantapäämallikin on suositeltavaa riisua muiden liukuesteiden tavoin”, Hirvonen huomauttaa.

”Löi päänsä ja sai aivotärähdyksen”

Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Kolme viidestä liukastuneesta ilmoitti kaatumisensa syyksi erityisen liukkaan alustan. Seuraavaksi yleisimpinä syinä pidettiin tien tai alueen huonoa kunnossapitoa ja keliin sopimatonta kenkävalintaa. Muita syitä olivat pimeys ja huono valaistus, kiire ja tarkkaamattomuus.

Nämä esimerkit talvella sattuneista liukastumisista ovat Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastosta:

  • Autosta noustessaan liukastui jäisellä pihalla ja kaatui taaksepäin. Löi häntäluunsa jäiseen asfalttiin.
  • Lähihoitaja liukastui asiakkaan pihalla mennessään kotikäynnille. Löi päänsä maahan ja sai aivotärähdyksen.
  • Työautoa tankatessaan liukastui ja kaatui kyljelleen. Löi lonkkansa mittaria ympäröivään korokkeeseen ja kyynärpäänsä maahan.
  • Opettaja käveli oppilaitoksen pihalla siirtyäkseen päärakennukseen. Pääoven edessä oli liukas paikka, johon hän huomaamattaan astui. Liukastui, kaatui vasemmalle kyljelleen ja loukkasi olkapäänsä. Vasen olkanivel venähti.
  • Oli siirtämässä trukkia sisälle, kun liukastui nosto-ovella ja löi takaraivonsa asfalttiin. Menetti tajuntansa vähäksi aikaa.
  • Työntekijä liukastui tehtaan pihalla kävellessään autolle. Kaatui oikean käden varaan ja peukalo vääntyi.

Seitsemän askelta pystyssä pysymiseen

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liukastumisen ehkäisyssä on seitsemän tärkeää askelta:

  1. Valitse kengät kelin mukaan: Kiinnitä kenkien valinnassa ja uusia talvikenkiä hankkiessa erityistä huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.
  2. Käytä liukuesteitä: Kun hankit liukuesteet, ota mukaan kengät, joiden kanssa aiot käyttää niitä ja sovita liukuesteitä kaupassa.
  3. Varaa aikaa matkoihin: Liukkailla keleillä ei kannata kiirehtiä. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin yleensä ja liiku harkiten.
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtemistä: Autoille ja jalankulkijoille vaaralliset olosuhteet syntyvät erilaisessa säässä. Ilmatieteen laitos antaa varoituksia jalankulkusäästä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta: Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumen poisto ovat keskeinen turvallisuustekijä talvikeleillä. Kulkuväylien riittävä valaistus on myös tärkeää.
  6. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi: Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa.
  7. Keskity kävelemiseen: Liukkailla keleillä on syytä keskittyä kävelemiseen, jotta osaat varoa. Pysähdy käyttäessäsi puhelinta.

Askeleista on lisää tietoa Pysy pystyssä -kampanjan sivuilla.

 

Ymmärrys toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan lisääntyy kuuntelemalla häntä. Keskitytkö kuuntelemaan, mitä toinen sanoo? Vai onko sinulla tapana sivuuttaa hänet ja täyttää tila omalla puheellasi?

Markus Talvion ja Ulla Klemolan kirjassa Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017) kuuntelemiseen annetaan muun muassa tällaisia ohjeita:

  1. Sulje oma suusi. Hiljaisuus antaa toiselle mahdollisuuden puhua.
  2. Jätä muut puuhat ja suuntaa huomiosi puhujaan.
  3. Voit ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin. Kuunteleminen näkyy esimerkiksi silmiin katsomisena ja rintamasuunnan kääntämisenä puhujaan.
  4. Voit kannustaa puhujaa äännähdyksillä tyyliin ”aha”, ”hmm”, ”okei”.
  5. Pienet kehotukset, kuten ”Kertoisitko lisää?” ja ”Jatka vain”, auttavat puhujaa jatkamaan asiansa kertomista.
  6. Oleellista on, että vakuutat puhujan siitä, että nyt ollaan vain hänen asiansa äärellä ja se on tärkein.
  7. Pidättäydy neuvojen antamisesta äläkä tyrkytä sanoja toisen suuhun. Hyvä kuuntelija sietää taukoja ja hajanaisia lauseita.

Toisinaan kuuntelija alkaa vetää keskustelua esittämällä paljon kysymyksiä, joihin puhuja sitten vastaa. Pian ollaan kuulustelua muistuttavassa tilanteessa. Parempi on antaa puhujan kertoa asiat juuri sillä tavalla kuin hän ne kokee.

Usein siihen riittää, että antaa puhujalle tilaa ja on läsnä. Kannattaa myös muistella, milloin itsellä on ollut hyvä kokemus kuulluksi tulemisesta. Mitä keskustelukumppani silloin teki luodakseen sen vaikutelman?

Vuoden 2017 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä antaa ohjeet siihen, miten jokainen voi parantaa vuorovaikutusta työyhteisössään.

Myös muut työyhteisöön liittyvät aiheet ja hyvä johtaminen kiinnostivat lukijoita erityisesti.

Kymmenen suosituimman jutun listalla on lisäksi työuupumuksen torjuntaa, turhan aivokuorman keventämistä ja työuran muutoksiin varautumista.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

 

  1. Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta
  2. Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi
  3. Palaute on työelämän pienin suuri asia
  4. Surun kanssa töissä: ”En pystynyt kertomaan, että tilanne on toivoton”
  5. ”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”
  6. Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä
  7. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa
  8. Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa
  9. Tunnistatko vahvuutesi? Innostus ja uppoutuminen antavat vihjeitä
  10. Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille