Vuorotyö lisää diabeteksen riskiä

Osallistu

Vuorotyö vaikeuttaa säännöllisten elintapojen noudattamista ja häiritsee kehon sisäisiä rytmejä. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan yö- ja iltatyö lisäävät diabeteksen riskiä.

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan pelkkiä yö- tai iltavuoroja tekevillä sairaanhoitajilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 eli aikuistyypin diabetekseen. Riski on suurin yötyöntekijöillä. Tämä käy ilmi kansainvälisen Occupational & Environmental Medicine -julkaisun artikkelista.

Tutkimuksessa selvitettiin työaikojen ja diabeteksen yhteyttä seuraamalla lähes 20 000:ta sairaanhoitajaa 15 vuoden ajan. Vuorotyöntekijöitä verrattiin päivätyössä oleviin hoitajiin.

Diabetesriski kasvaa tilastollisesti merkitsevästi yö- ja iltatyössä. Tulos pysyi samana, vaikka huomioon otettiin myös hoitajien painoindeksi eli painon ja pituuden suhde BMI (body mass index).

Osa hoitajista teki sellaista vuorotyötä, johon kuuluu jonkin verran yövuoroja. Heidän diabetesriskinsä ei ollut koholla tilastollisesti merkitsevästi.

Vuorotyöntekijän kello laahaa

Aiemmissa tutkimuksissa vuorotyö on yhdistetty liian vähäiseen ja huonolaatuiseen uneen, painon nousuun sekä metaboliseen oireyhtymään. Sille on tunnusomaista keskivartalolihavuus, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö sekä kohonnut verenpaine.

”Noiden kaikkien tiedetään kasvattavan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen”, sanoo Finnairin työterveyslääkäri Katriina Viitasalo.

Viitasalo on tutkinut vuorotyön terveysriskejä ja sitä, miten työterveyshuolto voi ehkäistä niitä. Hänestä tanskalaistutkimuksen tuloksissa on hieman yllättävää se, että myös iltavuoro lisää diabetesriskiä.

”Monet vuorotyöntekijät pitävät iltavuoroista, koska heidän sisäinen kellonsa laahaa jäljessä. He käyvät mielellään nukkumaan tavallista myöhemmin ja nukkuvat aamulla pidempään.”

Kehon sisäiset rytmit häiriintyvät

Vuorotyöntekijöiden diabetesriskin kasvu liittyy todennäköisesti siihen, että kehon sisäiset rytmit häiriintyvät vuorotyössä.

”Koeoloissa sekä yötyön että kasaantuvan univajeen on todettu heikentävän sokerin sietokykyä jo muutaman päivän jälkeen. Univaje lisää myös mieltymystä rasvaisen ja makean ruoan syömiseen”, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Elintavat voivatkin vaikuttaa vuorotyöntekijän diabetesriskiin:

”Vuorotyö vaikeuttaa säännöllisten elintapojen noudattamista. Vuorotyöntekijät esimerkiksi tupakoivat enemmän ja syövät epäterveellisemmin kuin päivätyöntekijät”, Finnairin Katriina Viitasalo sanoo.

Seulontaa ja elintapaohjausta

Finnairin henkilöstöstä kaksi kolmasosaa tekee vuorotyötä eli säännöllisestä päivätyöstä poikkeavia työaikoja. Pelkkien yövuorojen tekijöitä on vähän.

Työterveyshuolto torjuu vuorotyön terveyshaittoja antamalla elintapaohjausta ja seulomalla diabetesta terveystarkastuksissa. Seulonnassa käytetään muun muassa diabeteksen riskitestiä, tarkistetaan veren sokeri- ja rasva-arvot sekä mitataan paino, vyötärönympärys ja verenpaine.

”Jos työntekijän diabetesriski on kohonnut, hänelle tarjotaan mahdollisuutta ravitsemusterapeutin tapaamiseen ja annetaan muun muassa riittävään uneen ja liikuntaan liittyvää ohjausta”, Katriina Viitasalo kertoo.

Finnairin lentävä henkilöstö viettää mahdollisimman vähän aikaa lentojen kohdemaissa. Heitä opastetaan säilyttämään oma sisäinen rytminsä eli pysymään Suomen kellonajassa, jos se vain onnistuu.

Painon nousu seis ja lisää liikuntaa

Finnairin työterveyshuolto tekee yötyötarkastuksia, joiden piiriin kuuluvat kaikki ne, jotka tekevät vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota yötyön terveysriskeihin, joihin diabeteskin kuuluu.

Katriina Viitasalo kannustaa työntekijöitä muuttamaan elintapojaan pienin askelin. Esimerkiksi painonpudottajan ei kannata ottaa tavoitteekseen sitä vaakalukemaa, joka hänellä oli 20-vuotiaana:

”Siihen harvoin pääsee kukaan, eikä se ole edes tarpeen. Riittää, että paino putoaa viisi prosenttia. Hyvä tavoite on sekin, ettei paino enää nouse ja henkilö lisää liikuntaa.”

Noin 250 000 suomalaisella on todettu tyypin 2 diabetes. Lisäksi arviolta 150 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä diabetes on seitsemänneksi yleisin kuolinsyy koko maailmassa.

 

Night shift work and incidence of diabetes in the Danish Nurse Cohort (artikkeli OEM-julkaisussa)

 

Marja Sarkkinen MaSarkkinen

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös näihin:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava:

  1. Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun.
  2. Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat.
  3. Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset.
  4. Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto.

 

Juttu on julkaistu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä 28.5.2015. Vinkit antoi aivotutkija Minna Huotilainen.

Tällä hetkellä palvelut ja etuusjärjestelmät ovat erillisiä ratkaisuja yksittäisiin haasteisiin. Kokonaisuuden hallinta on sattumanvaraista, toteaa johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Tietoa erilaisten palvelu- ja toimeentulovaihtoehtojen yhteensovittamisesta tarvitsevat asiakkaat ja työntekijät.

Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitäisi lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on.

”Ihmiset jäävät järjestelmien väliin, mikä on heille hämmentävää ja epämotivoivaa.”

Uusi duunari tavoittelee työsuhdetta

Pirjo Juvonen-Posti vetää hanketta, jossa on luotu kolme tulevaisuuskuvaa työelämäpalveluista: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Uusi duunari -mallissa työsuhteinen palkkatyö on säilynyt tavoiteltavana ydinmallina. Samalla kun joustavuus työelämässä on lisääntynyt, työn ulkopuolelle jättäytymisestä sanktioidaan.

”Työllistymisen palvelujärjestelmä on purkanut byrokratiaansa ja panostaa yhteispalvelun avulla aktiivisiin ja räätälöitävissä oleviin palveluihin. Tavoitteena on saada ihmisiä nopeasti töihin”, Juvonen-Posti visioi.

Työelämän monitaituri saa palvelut yhdellä hakemuksella

Työelämän monitaituri kuvaa toimintaympäristöä, jossa työurat ovat pirstaleisia ja työelämään osallistutaan monin tavoin. Kokopäiväinen palkkatyö, yrittäjyys, uranvaihto, osa-aikaisuus ja alustatyö ovat kaikki yhtä arvokkaita.

Työansiot ja sosiaalietuudet voi sovittaa yhteen joustavasti. Asiakkaat voivat hakea vaihtoehtoja ja seurata prosessinsa etenemistä omasta sähköisestä portaalistaan.

”Ihannetilanteessa sosiaaliturvajärjestelmään on yksi hakemus, jonka perusteella ihminen saa ehdotuksen tarvitsemistaan palveluista ja etuuksista.”

Elinikäinen osallistuja osallistuu yhteiskuntaan monin tavoin

Elinikäinen osallistuja elää yhteiskunnassa, joka vaalii ihmisten osaamista sekä työ- ja toimintakykyä. Palvelut auttavat löytämään sopivaa aktiviteettia oli se sitten palkkatyötä, vapaaehtoistyötä, lähimmäisen auttamista, opiskelua tai niiden yhdistelmiä.

”Yhteiskunnan tavoite on pitää kaikki toimeliaina. Toimeentuloa turvaavat etuudet ovat tässäkin vaihtoehdossa vastikkeellisia, mutta aktiivisuutta voi osoittaa monin tavoin”, Pirjo Juvonen-Posti sanoo.

Toimintaan ja asenteisiin kaivataan muutosta

Mikä monialaisten työelämäpalveluiden tulevaisuuskuvista toteutuu tai toteutuuko mikään sellaisenaan, ei vielä tiedetä. Selvää on, että muutosta tarvitaan.

”Usein kun tehdään uudistuksia, keskitytään yksittäisiin tavoitteisiin eikä kokonaisuus hahmotu. Skenaariotyö on yksi keino hahmottaa, miten koko systeemin tulisi muuttua. Skenaarioiden tuottaman ymmärryksen pohjalta ratkaisuja voidaan kehittää haluttuun suuntaan.”

Pirjo Juvonen-Postilla on tulevaisuuden suhteen selkeä näkemys.

”On tärkeää, että palveluja kehitetään ihmislähtöisesti niin, että ne pystyvät yhä tarjoamaan tukea ja ohjausta. Jotta tähän päästään, tarvitaan toiminnan ja ohjauksen sekä asenteiden muutosta.”

Koronapandemia on ollut haastavien tilanteiden korkeakoulu, ja sote-organisaatiot ovat selvinneet siitä hyvin arvosanoin. On löytynyt joustavuutta, soveltamista, ennakointia ja monenlaista uuden oppimista yhdessä, sanoo erikoistutkija Eija Haukka Työterveyslaitoksesta.

Haukka johtaa kehittämishanketta Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa. Hankkeessa levitetään työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä tuetaan sote-muutoksen johtamista. Mukana on viisi organisaatiota eri puolilta Suomea.

Keväällä 2020 hankkeen asiantuntijat haastattelivat organisaatioiden yhteyshenkilöitä siitä, millaiset käytännöt – uudet tai vanhat – ovat osoittautuneet hyviksi poikkeusolojen aikana. Aiheesta järjestettiin myös webinaari, jossa kokemuksia ja oppeja jaettiin.

Tässä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä:

1. Tehokas viestintä henkilöstön kanssa

  • HR-radioksi kutsuttu tunnin Skype-palaveri pidetään pari kolme kertaa viikossa. Siinä jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista. Chat-kentässä saa esittää kysymyksiä, joihin vastataan tilaisuuden aikana.
  • Intraan on tehty eri ammattiryhmille napakat ohjeet poikkeustilanteeseen. Ne löytyvät helposti etusivulla olevan kuvakkeen alta.
  • Intraan on perustettu palsta, jossa työntekijöiden kysymyksiin vastataan päivittäin.
  • Viikoittain pidetään esimiesaamuja, jolloin saa kysyä epäselvistä asioista.

2. Tartuntariskin vähentäminen

  • Jos samaan tilaan pitää kokoontua isommalla porukalla, ryhmät pidetään mahdollisimman pieninä ja turvaetäisyyksistä huolehditaan.
  • Työparina työskentelevien sairastumista samaan aikaan ehkäistään niin, että he tekevät työtä fyysisesti eri paikassa – jos se vain on mahdollista.
  • Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtiin malli työntekijöiden tartuntariskin arvioimiseen. Myös henkilöstön riskiryhmät arvioitiin.
  • Koronaepidemian vaikutukset otetaan huomioon, kun selvitetään työturvallisuusriskejä. Järjestelmiin kirjataan esimerkiksi suojautumiskeinot, perehdytys ja muutokset toimintatavoissa.
  • Työterveyshuolto on aloittanut lääkärien, psykologien ja hoitajien etävastaanotot ja tarjoaa etäohjausta myös fysioterapiassa.

3. Työntekijöiden henkinen tuki

  • Sairaalapastorit tarjoavat keskusteluapua ja tukea yksittäisille työntekijöille sekä mahdollisuuden jälkipuintiin työyhteisöille.
  • Digitaalinen olohuone on keskustelupaikka nuorille ja uusille työntekijöille. Sille tuli tarve, kun opiskelijoita rekrytoitiin töihin. Foorumia vetävät työsuojeluvaltuutetut ja opiskelijoiden perehdytyksestä vastaavat opetuskoordinaattorit. Opetuskoordinaattoreilta vapautui aikaa tähän tehtävään, koska opiskelijoita ei ole normaaleilla harjoittelujaksoilla.
  • Työterveyshoitajalla on päivystävä puhelin, ”kuuma linja”, josta saa keskusteluapua tiettyinä aikoina.
  • Suunniteltiin defusing-toimintamalli, jota käytetään psyykkisesti kuormittavien tilanteiden purkamisessa. Mallia valmisteltaessa selvitettiin, ketkä ovat oman organisaation defusing-osaajat.
  • Lääkäreille suunniteltiin oma hyvinvointiryhmänsä. Vaikka lääkärit pelkäisivät, heidän ammattiryhmänsä ei helposti hae ja käytä tarjottua tukea.
  • Työterveyshuolto on tehnyt työkyvyn tueksi videosarjan, jonka yhtenä sisältönä on ”kuinka auttaja auttaa itseään”.

4. Huomiota johtamiseen, tukea esimiehille

  • Työkykyjohtamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota: välitetään varhain, kuunnellaan ja keskustellaan.
  • Esimiehiä on muistutettu siitä, että hyvä lähijohtaminen auttaa työntekijöitä selviytymään kriisissä.
  • Johtajille on nimetty sijaiset, jotta hekin saavat levätä välillä.
  • Työterveyspsykologi tai -hoitaja tarjoaa esimiehille apua esimiestyön ongelmatilanteisiin.

5. Yhteistyön lisääminen

  • HR ja työterveyshuolto pitävät kerran viikossa Teams-palaverin, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Tämä auttaa osaltaan työterveyshuoltoa tuottamaan juuri nyt tarpeellisia palveluita.
  • HR ja työsuojeluvaltuutetut ovat tiivistäneet yhteistyötään. Esimerkiksi kaikille esimiehille on soitettu ja kysytty työyhteisöjen kuulumisia ja sitä, mihin työhyvinvointityössä pitäisi nyt keskittyä.
  • Ennestään hyvä yhteistyö on jatkunut työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Koronatilanteen aikana he ovat toimineet muun muassa henkilöstön huolipuhelimessa päivystäjinä.