Yksin puurtava opetteli olemaan armollinen itselleen

Osallistu
Yrittäjä Jenna Antinmaa

”Vaikeinta on yhteen asiaan keskittyminen”, sanoo yksinyrittäjä Jenna Antinmaa. Työn lomassa hän rentoutuu esimerkiksi värityskirjan parissa.

Kun oululainen Jenna Antinmaa oli tuore yrittäjä, hän painoi töitä täysillä koko ajan. Kiireessä ei jäänyt aikaa palautumiseen ja uupuminen oli lähellä.

”Pari ensimmäistä vuotta meni liian lujaa. Yhtenä iltana sitten koin, että nyt mennään äärirajoilla, en jaksa”, hän kertoo.

Voimakas uupumuksen tunne oli hälytysmerkki ja opettavainen kokemus. Nykyisin Antinmaa tuntee rajansa ja havahtuu ajoissa hiljentämään, jos työtahti meinaa mennä liian kovaksi.

Väsymystä aiheuttaa eniten niin sanottu multitaskaaminen eli pyrkimys tehdä monta asiaa yhtä aikaa.

”Olen oppinut, että aina ei voi vain paahtaa. On muutakin elämää kuin yritys.”

Uutta pitää opetella jatkuvasti

Jenna Antinmaa järjestää yrityksille erilaisia tapahtumia ja juhlia avaimet käteen -periaatteella. Työssä tarvitaan luovuutta, monenlaista osaamista ja jatkuvaa uuden opettelua.

”Parasta yrittämisessä on se, että voin itse laatia omat aikatauluni ja päättää työtehtävistäni. Pystyn myös sovittamaan työtä oman elämänrytmini mukaan.”

Yksinyrittäjä kantaa vastuun tapahtumien kokonaisuudesta ja onnistumisesta, mikä tuntuu välillä haastavalta. Antinmaa pyrkii tekemään mahdollisimman paljon itse, mutta palkkaa tapahtumiin henkilökuntaa.

”Keskittyminen olennaiseen on toisinaan vaikeaa, koska infoa ja ärsykkeitä on niin paljon. Haluaisin olla kaikessa mukana aktiivisesti, mutta näin neljän vuoden jälkeen vasta alkaa nähdä, millä on todella merkitystä.”

Liikunta rytmittää arkea

Liikunta ja yhdessäolo läheisten kanssa ovat Jenna Antinmaalle tärkeimmät keinot palautua työstä. Hän rytmittää arkeaan käymällä aamuisin kuntosalilla. Se on osoittautunut hyväksi ajankäytön kannalta.

”Illalla voin tehdä töitä pitkään ja aamulla saan hyvän syyn olla ajattelematta työasioita.”

Voimavarana toimivat myös harrastukset, kuten sählyn pelaaminen ja lautapeli-illat puolison ja ystävien kanssa. ”Sosiaalinen paine” kannustaa irrottautumaan töistä.

Antinmaa on opetellut tietoista läsnäoloa ja hetkessä elämistä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pysähtyy välillä ja keskittyy yhteen asiaan kerrallaan.

Pienten taukojen pitäminen työn lomassa edistää palautumista. Tauoilla Antinmaa käy ulkona muutaman minuutin kävelylenkillä, rentoutuu värityskirjan parissa tai surffaa Facebookissa.

”Usein kiireisen päivän jälkeen pysähdyn ulko-ovelle ja tuijottelen kaikessa rauhassa yhtä pihapuun lehteä. Keskityn vain sen liikkeisiin ja pieniin yksityiskohtiin. Tällä tavalla annan mieleni rauhoittua ennen kotiin menoa.”

Eveliina Korkiakangas

Työterveyslaitoksen koordinoima Promo@Work-hanke tuottaa tutkimustietoon perustuvat suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla. Mikroyrittäjille tehdään mobiilisovellus, joka toimii valmennusohjelmana työstä palautumisen, ajanhallinnan, stressinhallinnan, liikunnan, unen ja ruokailun tukena.

Jos olet työkuorman kanssa ponnisteleva yksin- tai mikroyrittäjä ja haluaisit parantaa elintapojasi, ilmoittaudu mukaan tutkimukseen.

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Ilma pakastuu, vesilätäkkö jäätyy ja sen päälle sataa lunta. Irtolumen peittämä liukas kohta yllättää jalankulkijan, koska sen vieressä pito voi olla erinomainen.

Tällaisessa tilanteessa liukastumisvaara on suuri. Vaarallisen liukasta on myös silloin, kun lämpötila on nollan vaiheilla ja jään päällä on vettä.

”Märällä jäällä kävellessä kannattaa aina käyttää liukuesteitä”, sanoo tutkija Mikko Hirvonen Työterveyslaitoksesta.

Hän suosittelee koko kengänpohjan peittäviä liukuesteitä lenkkeilijöille ja koiranulkoiluttajille. Kantapäämalli on hyvä esimerkiksi niille työmatkalaisille, jotka kulkevat bussilla.

”Kantapäämallia ei tarvitse ottaa pois bussissa eikä autoa ajaessa. Siksi sitä käyttävät jakeluliikenteen kuljettajat, jotka joutuvat vähän väliä nousemaan autosta. Sisälle tultaessa – vaikkapa kaupan eteisessä – kantapäämallikin on suositeltavaa riisua muiden liukuesteiden tavoin”, Hirvonen huomauttaa.

”Löi päänsä ja sai aivotärähdyksen”

Liikenneturvan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana.

Kolme viidestä liukastuneesta ilmoitti kaatumisensa syyksi erityisen liukkaan alustan. Seuraavaksi yleisimpinä syinä pidettiin tien tai alueen huonoa kunnossapitoa ja keliin sopimatonta kenkävalintaa. Muita syitä olivat pimeys ja huono valaistus, kiire ja tarkkaamattomuus.

Nämä esimerkit talvella sattuneista liukastumisista ovat Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturmatilastosta:

  • Autosta noustessaan liukastui jäisellä pihalla ja kaatui taaksepäin. Löi häntäluunsa jäiseen asfalttiin.
  • Lähihoitaja liukastui asiakkaan pihalla mennessään kotikäynnille. Löi päänsä maahan ja sai aivotärähdyksen.
  • Työautoa tankatessaan liukastui ja kaatui kyljelleen. Löi lonkkansa mittaria ympäröivään korokkeeseen ja kyynärpäänsä maahan.
  • Opettaja käveli oppilaitoksen pihalla siirtyäkseen päärakennukseen. Pääoven edessä oli liukas paikka, johon hän huomaamattaan astui. Liukastui, kaatui vasemmalle kyljelleen ja loukkasi olkapäänsä. Vasen olkanivel venähti.
  • Oli siirtämässä trukkia sisälle, kun liukastui nosto-ovella ja löi takaraivonsa asfalttiin. Menetti tajuntansa vähäksi aikaa.
  • Työntekijä liukastui tehtaan pihalla kävellessään autolle. Kaatui oikean käden varaan ja peukalo vääntyi.

Seitsemän askelta pystyssä pysymiseen

Pysy pystyssä -kampanja edistää talvijalankulun turvallisuutta. Liukastumisen ehkäisyssä on seitsemän tärkeää askelta:

  1. Valitse kengät kelin mukaan: Kiinnitä kenkien valinnassa ja uusia talvikenkiä hankkiessa erityistä huomiota kantaan, pohjamateriaaliin ja pohjan kuviointiin.
  2. Käytä liukuesteitä: Kun hankit liukuesteet, ota mukaan kengät, joiden kanssa aiot käyttää niitä ja sovita liukuesteitä kaupassa.
  3. Varaa aikaa matkoihin: Liukkailla keleillä ei kannata kiirehtiä. Varaa matkantekoon enemmän aikaa kuin yleensä ja liiku harkiten.
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtemistä: Autoille ja jalankulkijoille vaaralliset olosuhteet syntyvät erilaisessa säässä. Ilmatieteen laitos antaa varoituksia jalankulkusäästä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta: Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumen poisto ovat keskeinen turvallisuustekijä talvikeleillä. Kulkuväylien riittävä valaistus on myös tärkeää.
  6. Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi: Hyvä yleiskunto, lihasvoima ja tasapaino auttavat pysymään pystyssä. Väsyneenä tarkkaavaisuus heikkenee ja liukastumisalttius kasvaa.
  7. Keskity kävelemiseen: Liukkailla keleillä on syytä keskittyä kävelemiseen, jotta osaat varoa. Pysähdy käyttäessäsi puhelinta.

Askeleista on lisää tietoa Pysy pystyssä -kampanjan sivuilla.

 

Ymmärrys toisesta ihmisestä ja hänen kokemuksistaan lisääntyy kuuntelemalla häntä. Keskitytkö kuuntelemaan, mitä toinen sanoo? Vai onko sinulla tapana sivuuttaa hänet ja täyttää tila omalla puheellasi?

Markus Talvion ja Ulla Klemolan kirjassa Toimiva vuorovaikutus (PS-kustannus, 2017) kuuntelemiseen annetaan muun muassa tällaisia ohjeita:

  1. Sulje oma suusi. Hiljaisuus antaa toiselle mahdollisuuden puhua.
  2. Jätä muut puuhat ja suuntaa huomiosi puhujaan.
  3. Voit ilmentää kuuntelemista sanattomasti ilmein, elein ja asennoin. Kuunteleminen näkyy esimerkiksi silmiin katsomisena ja rintamasuunnan kääntämisenä puhujaan.
  4. Voit kannustaa puhujaa äännähdyksillä tyyliin ”aha”, ”hmm”, ”okei”.
  5. Pienet kehotukset, kuten ”Kertoisitko lisää?” ja ”Jatka vain”, auttavat puhujaa jatkamaan asiansa kertomista.
  6. Oleellista on, että vakuutat puhujan siitä, että nyt ollaan vain hänen asiansa äärellä ja se on tärkein.
  7. Pidättäydy neuvojen antamisesta äläkä tyrkytä sanoja toisen suuhun. Hyvä kuuntelija sietää taukoja ja hajanaisia lauseita.

Toisinaan kuuntelija alkaa vetää keskustelua esittämällä paljon kysymyksiä, joihin puhuja sitten vastaa. Pian ollaan kuulustelua muistuttavassa tilanteessa. Parempi on antaa puhujan kertoa asiat juuri sillä tavalla kuin hän ne kokee.

Usein siihen riittää, että antaa puhujalle tilaa ja on läsnä. Kannattaa myös muistella, milloin itsellä on ollut hyvä kokemus kuulluksi tulemisesta. Mitä keskustelukumppani silloin teki luodakseen sen vaikutelman?

Vuoden 2017 luetuin juttu Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehdessä antaa ohjeet siihen, miten jokainen voi parantaa vuorovaikutusta työyhteisössään.

Myös muut työyhteisöön liittyvät aiheet ja hyvä johtaminen kiinnostivat lukijoita erityisesti.

Kymmenen suosituimman jutun listalla on lisäksi työuupumuksen torjuntaa, turhan aivokuorman keventämistä ja työuran muutoksiin varautumista.

Voit lukea TOP 10 -jutut tästä:

 

  1. Näillä keinoilla jokainen voi parantaa työyhteisönsä vuorovaikutusta
  2. Osoita myötätuntoa ja myötäintoa työkaverillesi
  3. Palaute on työelämän pienin suuri asia
  4. Surun kanssa töissä: ”En pystynyt kertomaan, että tilanne on toivoton”
  5. ”Työuupumuksen torjumiseksi voi tehdä vaikka mitä”
  6. Hyvä työkaveri pysyy rinnalla myös vastoinkäymisissä
  7. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa
  8. Selätä turha aivokuorma töissä – loman jälkeen on hyvä aloittaa
  9. Tunnistatko vahvuutesi? Innostus ja uppoutuminen antavat vihjeitä
  10. Asiantuntija suosittelee ”keskiuran katsastusta” nelikymppisille