Yrittäjien keinot palautua: ”Ennen tykkäsin kukkua, nyt rauhoitan iltani”

Osallistu
Juoksulenkillä talvisessa maastossa.

Työstä palautumista voi edistää jo työpäivän aikana. Kysyimme kolmelta yrittäjältä, mikä auttaa heitä palautumaan töissä ja vapaalla.

Pyrin pitämään jaloittelutauon vähintään kerran tunnissa, kertoo oululainen yrittäjä, erikoishammaslääkäri Petra Timonen.

Seisomaan nousu ja kävely potilasaikojen välissä rytmittävät työtä, johon kuuluu paljon istumista ja etukumaria asentoja.

Ruokatauko ja iltapäivän kahvitauko ovat tärkeitä hengähdyshetkiä. Timonen syö lounasruokalassa ja kuljettaa aina mukanaan hedelmiä tai muita terveellisiä välipaloja. Tauoilla myös työkaverien näkeminen virkistää.

Liikunta on hyvää vastapainoa työlle. Siihen löytyy helpoimmin aikaa viikonloppuisin ja silloin, kun lapsetkin ovat harrastamassa.

”Saan hyvää kuntoa ja jaksamista kuntosalilta, missä harjoittelen fysioterapeutin minulle laatiman ohjelman mukaan”, Timonen sanoo.

Viikonloppu on perhettä varten

Oululainen hiusmuotoilija Mervi Nyman työskentelee toisen yrittäjän kanssa parturi-kampaamo CoCossa. Liike on auki arkisin. Iltaisin ja viikonloppuisin he työskentelevät tarpeen mukaan, mutta harvoin.

”Viikonloppuna on mukava olla vapaalla perheen kanssa”, Nyman sanoo.

Hiusmuotoilijan tutkinnon lisäksi hänellä on lähihoitajan, hierojan ja kokin koulutus. Oman hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta niistä ei ole ainakaan haittaa.

Työpaikan lähellä ei ole lounasravintolaa, joten Nyman syö eväitä. Hänen mielestään tavallinen kotiruoka on hyvä perusta terveelliselle ja monipuoliselle eväsruokailulle.

Kampaajan työssä on paljon seisomista ja käsien kannattelua. Nyman kertoo, että niska-hartiaseutu ja selkä kipeytyvät herkästi. Harkitut, hyvät työasennot ja body pump -jumppatunnit kuitenkin pitävät kropan kunnossa.

Kaikki alkaa ajanhallinnasta

Yrittäjä Jussi Riikonen on sitä mieltä, että palautuminen lähtee ajanhallinnasta. Tekemättömät työt stressaavat enemmän kuin työnteko.

Riikonen pyörittää markkinointiviestintään erikoistunutta tuotantoyhtiötä Videcam Oy:tä ja toimii Oulun yrittäjien puheenjohtajana.

Kun samaan ajanjaksoon osuu paljon tilaisuuksia ja työtehtäviä, yrittäjän päivät venyvät. Myös yöllä tehtävät valokuvaukset kuormittavat.

”Raskaita jaksoja ei saa olla koko ajan. Palautumiseen on varattava aikaa. Aiemmin tykkäsin kukkua myöhään ja tehdä kaikenlaista, mutta nykyisin yritän rauhoittua iltakymmeneltä. Niin uni tulee paremmin”, Riikonen sanoo.

Kuvauksissa Riikosella on usein kymmenkiloinen reppu selässään. Hän myös tarpoo hangessa ja hankalissa maastoissa. Säännöllinen vapaa-ajan liikunta auttaa pysymään kunnossa.

”Teen pitkiä juoksulenkkejä. Ne ovat minulle ykkösjuttu.”

Eveliina Korkiakangas

Työterveyslaitoksen koordinoima Promo@Work-hanke tuottaa tutkimustietoon perustuvat suositukset terveyden edistämiseen työpaikoilla. Mikroyrittäjille tehdään mobiilisovellus, joka toimii valmennusohjelmana työstä palautumisen, ajanhallinnan, stressinhallinnan, liikunnan, unen ja ruokailun tukena.

Jos olet työkuorman kanssa ponnisteleva yksin- tai mikroyrittäjä ja haluaisit parantaa elintapojasi, ilmoittaudu mukaan tutkimukseen.

Toimituksemme suosittelee

Tutustu myös:
Kommentointi (0)

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun tässä.

Ei vielä yhtään kommenttia.

Tuoreimmat jutut

Työterveysneuvottelu järjestetään, kun työntekijän työkyky on heikentynyt. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu työssä jatkamiseen. Jos työntekijä on sairauslomalla, neuvottelussa sovitaan keinoista tukea työhönpaluuta.

Työterveysneuvotteluun osallistuvat tavallisesti työntekijä, työterveyshuollon edustaja, lähiesimies ja tarvittaessa hänen esimiehensä tai edustaja henkilöstöhallinnosta. Työntekijä voi kutsua mukaan myös valitsemansa tukihenkilön.

”Jos esimiehellä ei ole aiempaa kokemusta työterveysneuvotteluista, hänen voi olla vaikea hahmottaa omaa rooliaan keskustelussa”, sanoo vanhempi asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Esimiehille ja kaikille muillekin neuvottelun osapuolille on nyt tarjolla kättä pidempää. Työterveyslaitos on julkaissut maksuttoman oppimisohjelman Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön. Sen tarkoitus on tukea ja kehittää neuvottelun vuorovaikutusta.

Vakioratkaisua ei ole

Pirjo Juvonen-Postilta kysytään usein, miksi esimiehen pitäisi olla mukana työterveysneuvottelussa. Mitä hyötyä siitä on?

”Työhönpaluuseen ei ole olemassa vakioratkaisuja. Jokaisen työntekijän tapauksessa pitää erikseen miettiä, miten työhönpaluu toteutetaan. Työn ja työolojen muutoksia ei voi tehdä työpaikan ulkopuolelta, ja siksi esimiestä tarvitaan näissä keskusteluissa.”

Esimiehen ei tarvitse heittäytyä hoidon tai kuntoutuksen ammattilaiseksi. Ne ovat muiden heiniä. Esimies saa tulla neuvotteluun omassa esimiehen roolissaan – keskustelemaan työhön liittyvistä ratkaisuista.

Juvonen-Posti muistuttaa, että hyvin suunniteltu ja asteittainen työhönpaluu on sijoitus työkykyyn. Pitkällä aikavälillä se maksaa itsensä takaisin esimerkiksi poissaolokustannusten vähenemisenä. Suurin hyöty on, että työntekijän työpanos saadaan käyttöön.

Valmistaudu hyvin

Erikoistutkija Elina Weiste Työterveyslaitoksesta on erikoistunut vuorovaikutukseen. Hänen mukaansa työterveysneuvotteluun liittyy monenlaisia jännitteitä: työntekijä voi pelätä potkuja ja esimies sitä, että hänen esimiestyötään kritisoidaan.

”Kaikkien osapuolten pitää valmistautua tapaamiseen. Jos asiaa ei ole etukäteen työstetty, neuvottelutilanteessa ei päästä keskustelemaan mahdollisista ratkaisuista”, Weiste sanoo.

Esimiehen kannattaa valmistautua näin:

  1. Kuuntele työntekijää. Teidän on hyvä jutella jo ennen neuvottelua. Näin asiat eivät tule kummallekaan yllätyksinä.
  2. Selvitä, millaisia mahdollisuuksia teidän työpaikallanne on muokata työtä. Mieti omia ratkaisuehdotuksiasi työkyvyn tueksi. Mitkä ovat sinun valtuutesi ja missä asioissa sinun pitää ottaa yhteyttä omaan esimieheesi?
  3. Selvitä, mitä työpaikkanne työkyvyn tuen mallissa on sovittu työterveysneuvottelusta.
  4. Sovi työntekijän ja työterveyshuollon kanssa, keitä neuvotteluun kutsutaan ja kuka kutsuu.
  5. Työterveysneuvottelun koollekutsujana voi toimia esimies tai työterveyshuolto. Jos sinä olet koollekutsuja, kutsu osallistujat ajoissa ja kerro työterveysneuvottelun tarve ja tarkoitus.
  6. Sopikaa, kuka toimii puheenjohtajana ja muistion tekijänä.
  7. Järjestä neuvottelulle rauhallinen paikka ja varaa riittävästi aikaa. Yleensä tunti riittää.

Oppimisohjelma tuli tarpeeseen

Työterveysneuvottelu – ratkaisuja työhön -oppimisohjelma perustuu tutkimukseen, jonka aineistona oli 14 videoitua, oikeasti käytyä ja tarpeellista työterveysneuvottelua. Tyypillinen palaute tekijöille on ollut, että ”tällaista on odotettukin”.

Oppimisohjelmaa saa vapaasti linkittää esimerkiksi verkkosivuille, työpaikan intranetiin ja työkyvyn tuen ohjeisiin. Sitä voi hyödyntää myös esimiesten koulutuksissa.

”Jos esimiehellä on vain pari minuuttia aikaa valmistautua työterveysneuvotteluun, hänen kannattaa lukea ainakin pikaopas. Siitä saa nopeasti kuvan, keitä neuvotteluun tulee, mitä esimieheltä odotetaan ja mitä muut tekevät”, Pirjo Juvonen-Posti vinkkaa.

Johtamisen tutkimuksessa on jo pitkään tiedetty, että positiivinen puhe ja palaute ovat yhteydessä tiimien hyvään suoriutumiseen ja tehokkuuteen.

Muutostilanteissa ja tiukkoina aikoina pärjäävät parhaiten ne yritykset, joissa aidosti välitetään työntekijöistä ja arvostetaan kaikkien työtä. Arvostusta kokevat ihmiset nimittäin välittävät yrityksestään huonoinakin aikoina.

”Johtajilla on kuitenkin rajallisesti aikaa kannustaa työntekijöitä henkilökohtaisesti. Hyödyllisempää on pohtia käytäntöjä, jotka rakentavat arvostuksen ilmapiiriä. Sellaisessa ilmapiirissä hyvää ja kehittävää palautetta saa useasta eri suunnasta, sanoo tutkija Tiina Taipale Työterveyslaitoksesta.

Taipale on mukana Työterveyslaitoksen OsaavaPK-hankkeessa, jonka valmennusohjelmissa kehitetään pienten yritysten uudistumiskykyä.

Taipale antaa nämä vinkit johtajalle, joka haluaa vahvistaa arvostuksen kokemusta porukassaan:

1. Tunnista kaikkien työn arvo

Johtajana voit omalla esimerkilläsi vaikuttaa työntekijöiden kokemukseen heidän omasta työstään. Siksi kannattaa pysyä selvillä siitä, millaista työtä itse kukin tekee.

Esimerkki: Yrityksessäsi on 18 työntekijää, joista yksi on mahtava myyntitykki ja toinen alan ykkösasiantuntija, joka tuo eri medioissa mainetta yritykselle. Kaksi siis saa työlleen näkyvyyttä. Mutta mitä muut tekevät? Tuodaanko heidän osaamistaan esille? Saavatko he palautetta työstään?

Kun sinä näytät arvostavasi kaikkia, muidenkin on helpompi nähdä jokaisen työkaverin työn arvo.

2. Jaa tietoa ja vastuuta

Yrityksessä voidaan toivoa itseohjautuvuutta, mutta käytännössä työntekijöitä kontrolloidaan ja ohjaillaan.

Taustalla on usein pelko siitä, että ainakin osa työntekijöistä laiskottelee, tekee vääriä asioita tai kuvittelee osaamisestaan liikoja.

Luottamus kertoo arvostuksesta. Harjoittele työntekijöihin luottamista ja mieti, miten käsittelet ratkaisukeskeisesti virheitä tai ongelmatilanteita.

Esimerkki: Sinulla johtajana on visio siitä, mihin suuntaan yritystä tulisi viedä. Hallussasi on tuorein tieto asiakkuuksista ja myynnin kehittymisestä. Ajatteletko, että tieto kuuluu sinulle ja ehkä jollekulle avainhenkilölle?

Jos työntekijöillä ei ole vastaavaa kokonaisnäkymää yrityksen tilanteesta, heidän on vaikea tehdä itsenäisiä päätöksiä.

Jaa aktiivisesti tietoa yrityksen asioista ja vahvista yhteistä suuntaa. Juhlista onnistumisia ja tee päätöksentekoprosesseista läpinäkyviä – tai jopa osallistavia.

Anna kaikille mahdollisuus kehittyä ja kehittää. Luo työntekijöiden kanssa keskustellen yhteisymmärrys päämäärästä. Anna sen jälkeen työntekijöille mahdollisuus pohtia, miten he voisivat päämäärän saavuttaa. Tarvittaessa tarjoa tukea ja sparrausta.

3. Pura siiloja ja innosta keskustelemaan

Työtehtävät, osastot tai työnkuvat voivat jakaa työntekijöitä leireihin, joiden välille syntyy jännitteitä tai kilpailua. Tällaiset rajat vaikeuttavat tiedonkulkua ja vähentävät toisen ryhmän työn arvostusta.

Miten voisit lisätä yhteistä keskustelua työstä? Auttaisivatko säännölliset tapaamiset? Työstä ja sen tekemisestä kannattaa keskustella mahdollisimman konkreettisesti: mitkä esimerkiksi ovat vahvuutenne ja haasteenne?

Tärkein palaute voi tulla johdon sijaan kollegoilta. Luo käytäntöjä, jotka rohkaisevat antamaan palautetta myös yli osasto- tai työnkuvarajojen.

4. Pohdi asennettasi ja kielenkäyttöäsi

Koetko, että yrityksessäsi on hankalia työntekijöitä tai työntekijäryhmiä? Käytkö toistuvasti keskusteluja siitä, että he käyttäytyvät ei-toivotulla tavalla?

Hankaluuksiin keskittyvä puhe voi olla merkki siitä, ettet täysin arvosta työntekijöitä tai luota heihin. Entä jos kyse on siitä, että työntekijät kokevat arvostuksen puutetta eivätkä enää arvosta johtoa?

Etsi tietoisesti asioita, joita teillä tehdään hyvin. Keskity puhumaan niistä. Puhu selän takana hyvää.

Keskustele hankaliksi kokemiesi ihmisten kanssa kahden kesken siitä, millaisia toiveita ja tavoitteita heillä on työnkuvansa suhteen.

5. Luokaa hyvän ilmapiirin pelisäännöt

Kannustava ja arvostava ilmapiiri kannattelee kaikkien työntekoa. Luokaa yhdessä hyvän ilmapiirin pelisäännöt. Voitte esimerkiksi pitää ideointipajan siitä, millainen olisi teidän unelmienne työpaikka.

Näytä esimerkkiä kiittämällä ja sparraamalla. Kiitä myös hyvästä asenteesta, muiden auttamisesta tai yhteisen hyvän huomioinnista.

Pyörivätkö huolet ja ongelmat mielessäsi, kun haluaisit nukahtaa? Kyse on usein siitä, ettei päivällä ole ollut aikaa purkaa näitä ajatuksia tai suunnitella tulevaa.

Yksi keino työstää huolia on kirjoittaminen. Jos ajatukset ottaa esiin virkeänä ja tiettyyn aikaan päivästä, niitä voi käsitellä rakentavammin eivätkä ne todennäköisesti häiritse enää nukkumista.

Huolihetki pidetään itselle sopivana ajankohtana, mutta se on parasta lopettaa muutama tunti ennen nukkumaanmenoa.

Huolihetki on yksi menetelmistä, jotka esitellään Heli Järnefeltin ja Christer Hublinin toimittamassa kirjassa Työikäisten unettomuuden hoito (Työterveyslaitos, 2018). Oppaan tarkoituksena on edistää hyvää unettomuuden arviointitapaa ja lääkkeetöntä hoitoa työterveyshuollossa.

Näin pidät huolihetken:

  1. Varaa ongelmien käsittelyyn rauhallinen aika ja paikka päivällä tai varhain illalla.
  2. Kirjaa kaikki mieleesi tulevat ongelmat ja huolet paperin tai vihkon vasempaan reunaan.
  3. Kun kaikki huolet on kirjattu, mieti ja kirjoita paperin tai vihkon oikeaan reunaan jokaisesta huolesta vastaukset esimerkiksi näihin kysymyksiin: Miksi tämä huoli on sinulle tärkeä? Voiko asialle tehdä jotain? Mitä ongelman ratkaiseminen vaatii? Keneltä voit pyytää apua? Voiko ongelman ratkaisemisen jakaa osiin? Milloin asialle voi tehdä jotain?
  4. Jos huolet palaavat mieleesi, kun olet menossa nukkumaan tai heräät yölllä, muistuta itseäsi, että olet jo käsitellyt ne huolihetken aikana.
  5. Jos uusia huolia tai käsittelyä vaativia ajatuksia tulee mieleesi illalla tai yöllä, kirjoita ne paperille ja käsittele seuraavana päivänä huolihetken aikana.

Työikäisten unettomuuden hoito -oppaassa käydään läpi unettomuuden hoidon periaatteita ja käytännön menetelmiä. Kirjan voi tilata Työterveyslaitoksen kirjakaupasta