16.1.2018

Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus tiedottavat, tiedote 1/2018

Tuoreen Työsuojelupaneelin tulosten perusteella toimiva työsuojelu työpaikoilla vaikuttaa edellyttävän ensimmäiseksi johdon sitoutumista sekä organisoidun ja tavoitteellisen työsuojelutoiminnan syntymistä.

– Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat löytäneet paikkansa työpaikkojen työsuojelutoiminnassa. Turvallisuushavainnot ja niiden käsittely ovat nousseet merkittäväksi työsuojelun mittariksi perinteisten reagoivien mittareiden rinnalle, toteaa asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskuksesta.

Useimmilla työpaikoilla työsuojelun vaikuttavuutta seurataan. Vastaajien työpaikoilla työturvallisuuskulttuurin koetaan olevan hyvällä perustasolla ja työsuojelutyön tämän hetkiselle vaikuttavuudelle vastaajat antoivat asteikolla 4-10 arvosanaksi 7,6.

Työsuojeluun käytettyjen eurojen seuranta on vähäisempää kuin laadullisten mittareiden käyttö. Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoittaa tapaturmien lukumäärää käytettävän työsuojelun mittarina. Tapaturmien kustannukset mittarina ilmoittaa vastaajista vain puolet. Vähiten seurataan työsuojelutyöhön käytettyjä henkilöresursseja.

Työterveyshuollon kustannusten seuranta on yleisimmin käytetty taloudellinen mittari. Työterveyshuollolla on myös merkittävä rooli tiedonlähteenä työsuojelutyön kehittämisessä.

Paneelissa ilmeni, että monilla työpaikoilla seurataan lisäksi tehtyjä riskinarviointeja ja niiden tuloksia sekä käydään henkilöstön kanssa keskusteluja työpaikan työsuojelun tilasta, vaikka näissä asioissa ei olekaan käytössä varsinaista mittaria.

Muuttuva työ edellyttää työsuojelun jatkuvaa uudistamista

Työsuojelupaneelin avovastauksissa ilmeni, että muuttuva työ edellyttäisi työsuojelun jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä, mutta tähän ei tuntunut löytyvän aikaa. Lisäksi joillakin työpaikoilla toiminnan kehittämisen esteenä nähtiin se, että johto tai henkilöstö arvioivat työsuojelun merkityksen vähäiseksi.

– Haluamme kannustaa työsuojelutoimijoita jatkamaan sitkeästi suunnitelmallista ja uudistavaa työsuojelutyötä työpaikoilla, toteaa erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.

– Aktiivinen, edustuksellinen työsuojelutoiminta on vaikuttavan ja kaikkia koskevan työsuojelun perusta, hän jatkaa.

Tulevan kehityksen kannalta ratkaisevia ovat työsuojelutoiminnan suunnitelmallisuus ja johdon sitoutuminen sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen aktiivisuus. Vastaajat pitivät tärkeänä myös työsuojelun liittämistä osaksi liiketoimintastrategiaa ja tuloksellista toimintaa. Ilman tunnustettua merkitystä työsuojelua pidetään kustannuseränä ja pakollisena lisätyönä.

Työsuojelutyön aikaansaannokset painottuivat turvallisen työympäristön kehittämiseen. Työyhteisön henkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa vastaajat mainitsivat vähemmän aikaansaannoksia.

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 12 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.

 

Lisätietoja

Asiantuntija Kerttuli Harjanne, Työturvallisuuskeskus, p. 040 716 5915, kerttuli.harjanne[at]ttk.fi

Erityisasiantuntija Hanna Uusitalo, Työterveyslaitos, p. 043 824 0034, hanna.uusitalo[at]ttl.fi

Vanhempi asiantuntija Minna Toivanen, Työterveyslaitos, p. 043 824 4506, minna.toivanen[at]ttl.fi

Tutustu myös

Työsuojelupaneelin nettisivut (www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli)

Työsuojelupaneeli IX:n tarkemmat tulokset